Suomen Ampumahiihtoliiton valmennusjohto esitti Olympiakomitealle niin naisten kuin miesten viestijoukkueen valitsemista. Naisten joukkueeseen esitettiin Kaisa Mäkäräistä, Outi Kettusta, Eija Salosta, ja Mervi Markkasta. Miesten joukkueeseen esitettiin Paavo Puurusta, Timo Antilaa, Jouni Kinnusta ja Janne Kantasta.
Olympiakomitean valintakriteereinä Torinon kisoihin oli urheilijan mahdollisuudet 16-joukkoon sijoittumiseen kisoissa. Edellytyksenä ennen valintavaihetta useita sijoituksia 20 parhaan joukkoon kuluvalla kaudella mc-kilpailuissa, lisäksi edelliseltä kaudelta voitiin hakea ns. täydentävää kriteeriä. Viestijoukkueiden osalta vaadittiin yksilöiden osalta samat kriteerit kuin yksilövalinnassa tai joukkueena sijoituksia 10-joukkoon kuluvan kilpailukauden mc-viesteissä.
Suomalaisten ampumahiihtäjien osalta edellä olevat kriteerit täyttyivät kriteereitä täsmällisesti luettuna naisten viestijoukkueen osalta, koska joukkue on sijoittunut kaksi kertaa mc-viestissä 10 joukkoon. Yksilönäyttöjen perusteella Paavo Puurunen oli ainut ennen valintaa 20 joukkoon tällä kaudella yksilökilpailussa sijoittunut urheilija. Kriteereitä siis täsmällisesti tulkittuna Paavo Puurunen ja naisten viestijoukkue olisivat paikkansa kilpailuihin ansainneet. Paavo Puurunen sen sai. Naisten viestijoukkueen matka katkesi ns. yksilönäyttöjen vähäisyyteen.
Edustusjoukkueiden valinnat ovat kuitenkin paljon muutakin kuin matematiikkaa. Harkittavana on, tai ainakin tulisi olla lajin kansainvälinen kilpailutilanne, tasapuolisuus, urheilijan uran vaihe, lajin perinteet, lajin asema Suomessa ja monia muita asioita, jotka lajin omat valmentajat ja muut lajiasiantuntijat parhaiten tuntevat.
Ampumahiihdon osalta voimme todeta, että Kaisa Mäkäräisen kohdalla Olympiakomitean kokonaisharkinta ei osunut kohdalleen. Kriteerit eivät aivan täyttyneet, mutta silloin olisi peliin pitänyt astua kokonaisharkinnan. Nuori 23-vuotias nainen, joka on sijoittunut neljä kertaa kuluvalla kaudella mc-osakilpailuissa 30 joukkoon, parhaimmillaan sijalle 23 olisi paikkansa Suomen olympiajoukkueessa ansainnut. Vancouver-ryhmän nuoret urheilijat tulevat näyttönsä antamaan tuleviin kisoihin ajoissa, tuolla tiellä Kaisa Mäkäräisen esimerkki olisi toiminut loistavana kannustimena.
Ampumahiihto on laji, jossa normaaliin maailmancupin kilpailuun osallistuu 100-120 urheilijaa noin 40 eri maajoukkueesta. Mikäli urheilija sijoittuu maailmancupin osakilpailussa toistuvasti 30 joukkoon, on hänellä erityisen hyvänä päivänä mahdollisuus olla kymmenen joukossa. Kilpailijoissa on 20-30 mitaliehdokasta ja 50-60 ehdokasta 16 parhaan joukkoon. Lisäksi on hyvä havaita, että esimerkiksi Venäjältä, Saksasta, Bulgariasta jne. ei voida edes asettaa kaikkia maailmancupmenestyjiä Olympialaisten lähtöviivalle.
Suomen Ampumahiihtoliitto toteuttaa määrätietoisesti vuonna 2004 käynnistynyttä projektia, jonka tavoitteena on vuoden 2010 Olympialaiset. Onnistumista mitataan suureksi osaksi lopullisilla tuloksilla. Haaste syntyy siis muun muassa lajin kovasta kansainvälisestä kilpailutilanteesta.
Meidän tavoitteemme jatkossa, parempien tulosten rinnalla on nostaa keskustelua olympialiikkeen perusarvoista ja koko urheilun hienosta perusarvomaailmasta. Perusarvoihin, ainakin meidän nähdäksemme kuuluu jotain muutakin kuin pelkät numerot.
Lisätietoja antaa:
Janne Hakala
Suomen Ampumahiihtoliitto
toiminnanjohtaja
Puhelin 044 281 5545
janne.hakala@POISTAbiathlon.fi