Varapuheenjohtajien palsta: Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta!

Ampumahiihto oli vuonna 2007 Suomen 15. seuratuin urheilulaji. Saman tutkimuksen tulos kymmenen vuotta myöhemmin osoittaa sijaa 4. ja siinä edellä ovat ainoastaan jääkiekko, yleisurheilu ja hiihto. Samalla ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on Suomen seuratuin urheilija. Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys Sponsor Insightin selvityksessä ampumahiihdon ja Kaisan taakse jäivät lajina formulat ja seuratuimman urheilijan kategoriassa eräs Kimi Räikkönen.

Tuote on kunnossa, vai onko? Jos tuotteen mittarina toimisi ainoastaan edellä esitetty tutkimustulos, niin silloin voisi asian todeta olevan näin.

Onko tuotteessa sitten jotain vikaa? En sanoisi näinkään, mutta paljon on tehtävä töitä, jotta jatkossa myös tämä mittari pysyisi näissä lukemissa.

En ala tällä ampumahiihtokokemuksella neuvomaan, saati viisastelemaan, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Sen sijaan rohkenen esittää, että irrotetaan katse peruutuspeilistä ja energiat suunnataan tätä hetkeä ja tulevaisuutta kehittävään toimintaan. Sillä kokemuksella, jota olen saanut sekä oman urheilutaustani että työhistoriani kautta, voin käsi sydämellä sanoa, että näin ampumahiihtoliitossa tällä hetkellä toimitaankin.

Edellisessä blogissa vpj. -kollega Rolig kuvasi toimenpiteitä, joita on tehty ampumahiihdon valmennusjärjestelmän kehittämiseksi. Tämä strategiaankin kirjattu tavoite on yksi tärkeimmistä ja kiireellisimmistä tehtävistämme. Selkeän valmennusjärjestelmän puute ei ole ainoastaan ampumahiihdon ”yksinoikeus”, vaan yllättävän monen lajin kohdalla tämä on valitettavan tuttu ilmiö. Nyt työ valmennusjärjestelmän luomiseksi on käynnistynyt ja uskon vahvasti siihen, että jatkamalla tällä tiellä, saadaan aikaan paras mahdollinen lopputulos. Se mihin asti ja minkälaiseen menestykseen tämä sitten johtaa, on viime kädessä kiinni yksilöiden lahjakkuudesta ja heidän halustaan tehdä töitä menestyksen eteen.

Mikään valmennusjärjestelmä ei yksistään takaa automaattista menestystä. Ensisijaisesti valmennusjärjestelmän pitää taata optimaaliset olosuhteet ja mahdollisuudet yksilöiden kehittymiselle aina juniorisarjoista aikuisten maajoukkueeseen asti. Ilman toimivaa järjestelmää yksilöiden kehittyminen on liian sattumanvaraista. Kilpailu lajien välillä lahjakkuuksista, ja samalla kilpailu maailmalla, on niin kovaa, että jokainen suomalainen ampumahiihtäjä ansaitsee mahdollisuuden katsoa kuinka korkealle omat rahkeet riittävät. Eikä yhtäkään lahjakkuutta ole varaa hukata puutteellisen valmennusjärjestelmän vuoksi. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikista ei tule, eikä tarvitsekaan tulla uusia ”Kaisa Mäkäräisiä”. Aivan yhtä arvostettavaa on antaa lapsillemme mahdollisuus kokea elämyksiä hienon harrastuksen parissa. Tämä edellyttää, että lajimme arvopohja on kunnossa, jolloin:

”Olemme yhteisö (perhe), jolla on selkeä yhteinen suunta ja halu kehittyä. Vuorovaikutuksemme on avointa ja teemme yhdessä toisiamme kunnioittaen” –Suomalaisen ampumahiihdon strategia 2015-2020.

Timo Heinonen

Varapuheenjohtaja ja valmennusvaliokunnan jäsen

Suomen Ampumahiihtoliitto