Posts by: Matilda Suhonen

Ampumahiihdon vuoden 2031 MM-kisojen hakuprosessi on edennyt arviointivaiheeseen. Kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n arviointikomitea vieraili maanantaina Joensuussa tutustumassa Suomen hakemukseen ja keskustelemassa MM-kisojen visiosta, vaikutuksista ja toteutusedellytyksistä. Vuoden 2031 MM-kisaisäntä valitaan IBU:n kongressissa Saksan Berchtesgadenissa syyskuussa.

IBU:n arviointikomitea tapasi vierailunsa aikana Suomen Ampumahiihtoliiton, Kontiolahden Urheilijoiden, Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia. Arviointikomiteaan kuuluivat IBU pääsihteeri Max Cobb, urheilu- ja tapahtumajohtaja Daniel Böhm, markkinointijohtaja Felix Bitterling, maailmancupin kilpailujohtaja Borut Nunar, teknisen komitean edustaja Hillar Zakhna sekä urheilijoiden edustaja Lena Haecki-Gross. Vierailu oli osa IBU:n kansainvälistä arviointiprosessia, jossa perehdytään hakijoiden suunnitelmiin ja valmiuksiin järjestää vuoden 2031 MM-kisat. Suomi ja Ruotsi eli Kontiolahti ja Östersund ovat hakeneet MM-kisaisännyyttä vuodelle 2031.

”Arviointikomitean vierailu on tärkeä etappi hakuprosessissa. Meillä on vahva ja kokenut kilpailuorganisaatio sekä vuosikymmenten kokemus kansainvälisistä ampumahiihtotapahtumista. Tänään halusimme näyttää, mitä vuoden 2031 MM-kisat voisivat tarkoittaa lajin tulevaisuutta ajatellen niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki.

MM-kisat olisivat enemmän kuin kahden viikon suurtapahtuma

Suomen hakemuksessa MM-kisat nähdään mahdollisuutena rakentaa pitkäaikaista arvoa lajin ympärille. Tavoitteena on järjestää urheilullisesti korkeatasoinen ja elämyksellinen huipputapahtuma, joka samalla kasvattaa ampumahiihdon näkyvyyttä, vahvistaa sen yhteisöä ja tuo lajin pariin uusia yleisöjä.

”Vuoden 2031 MM-kisojen avulla tavoitteemme on luoda ampumahiihdon ympärille entistä laajempaa fanipohjaa, lisätä harrastajamääriä sekä luoda itse tapahtuma niin, että niin fanit kuin urheilijat tuntevat olevansa kisojen keskiössä. Kontiolahden MM-kisat eivät olisi vain yksi kilpailu muiden joukossa, vaan tapahtumaa kohti tehtävä työ ja investoinnit, sekä itse kilpailut jättäisivät pysyvän perinnön seuraaville sukupolville”, Pukki kertoo.

Kontiolahti tarjoaa tälle vahvan lähtökohdan. Samalla stadionilla on järjestetty ampumahiihdon MM-kilpailut vuosina 1999 ja 2015 sekä lukuisia maailmancupin osakilpailuja. Viime vuosien tapahtumat ovat kehittäneet kilpailukeskusta, yleisökokemusta ja tapahtuman ympärille rakentuvaa yhteistyötä edelleen.

Samalla MM-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kontiolahtea kansainvälisenä kilpailu- ja valmennusympäristönä sekä kehittää alueen valmiuksia kansainvälisten suurtapahtumien järjestämiseen myös tulevaisuudessa.

MM-kisat toisivat vaikutuksia koko Suomeen

MM-kisojen merkitys ulottuisi laajemmalle alueelle. Tapahtuma kokoaisi Itä-Suomen toimijat yhteisen tavoitteen ympärille ja tarjoaisi mahdollisuuksia alueen matkailulle, yrityksille, oppilaitoksille, tapahtumaosaamiselle ja kansainväliselle näkyvyydelle. MM-kisat ovat merkittävä kansainvälinen suurtapahtuma, jonka aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa, mukaan lukien matkailun, majoitus- ja ravintolapalveluiden, tapahtumatuotannon sekä muiden paikallisten palveluiden vaikutukset. Lisäksi ampumahiihdon MM-kisat tarjoaisivat koko Suomelle poikkeuksellisen kansainvälisen näkyvyysalustan, sillä ampumahiihdon maailmancup tavoittaa vuosittain miljoonayleisön.

”MM-kisahaku on ennen kaikkea yhteinen hanke. Se kertoo siitä, että Pohjois-Karjalassa nähdään kansainvälisen suurtapahtuman arvo ja halutaan yhdessä rakentaa alueelle pitkäjänteistä kehitystä. Kisat toisivat näkyvyyttä koko maakunnalle ja loisivat mahdollisuuksia matkailulle, yrityksille, osaamiselle ja kansainvälisille verkostoille”, tapahtuman johtaja Sami Leinonen toteaa.

MM-kisahakuun on sitoutunut laaja alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto. Mukana on toimijoita urheilun, julkisen sektorin, elinkeinoelämän, matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen parista. Laaja yhteistyö kuvastaa yhteistä tahtotilaa hyödyntää kansainvälisen suurtapahtuman mahdollisuudet paitsi ampumahiihdon myös Itä-Suomen elinvoiman, osaamisen ja kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen.

”Tämän kokoluokan tapahtumaa ei järjestetä yhden organisaation voimin. Juuri laaja yhteistyö on yksi Suomen vahvuuksista. Meillä on vahva tapahtumaosaaminen, toimiva yhteiskunta ja turvallinen toimintaympäristö, mutta myös kyky tehdä asioita yhdessä”, Leinonen sanoo.

Seuraavaksi katse kohti syyskuuta

Suomen MM-kisahakemuksen dokumentaatio toimitettiin IBU:lle kesäkuun alussa. Kesän ja alkusyksyn aikana IBU arvioi hakijoiden suunnitelmia ja toteutusedellytyksiä. Arviointivierailun keskustelun ja saadun palautteen perusteella hakijamailla on mahdollisuus viimeistellä yksityiskohtia ennen IBU:n kongressia, jossa hakemukset esitellään. Päätös kisajärjestäjästä 2031 tehdään IBU:n hallituksen esityksen perusteella kongressin jäsenmaiden äänestyksessä. 

Vuoden 2031 IBU:n kongressi pidetään Berchtesgadenissa Saksassa 16.-20.9.2026. 

Lisätiedot:

Suomen Ampumahiihtoliiton vt. toiminnanjohtajana elokuun alussa aloittanut Tobias Karlsson astuu uuteen tehtävään vahvalla kokemuksella suomalaisesta urheilusta ja liittotoiminnasta. Ampumahiihto on lajina hänelle uusi, mutta urheilun parissa työskentely, järjestötoiminta ja liittojen johtaminen ovat Karlssonille tuttuja jo vuosien ajalta.

Karlsson toimii Ampumahiihtoliiton vt. toiminnanjohtajana 1.8.–31.12.2026 Tapio Pukin toimivapaan aikana. Hän vastaa Pukin keskeisistä tehtäväkokonaisuuksista toiminnanjohtajana.

– Ensimmäiset päivät ovat menneet ennen kaikkea ihmisiin, toimintaan ja lajiin tutustuessa. Haluan näiden kuukausien aikana kuunnella ja oppia sekä ymmärtää, millainen ampumahiihdon toimintaympäristö on ja mitä eri ihmiset ja toimijat lajilta odottavat. Ampumahiihdossa on paljon tuttua, mutta samalla paljon uutta opittavaa. Uskon kuitenkin, että minulla on oman kokemukseni kautta myös annettavaa lajille. Haluan olla helposti lähestyttävä, mukana arjessa ja tutustua mahdollisimman laajasti lajiyhteisöön. Samalla tavoitteena on, että liiton toiminta jatkuu mahdollisimman normaalisti ja sujuvasti myös tämän ajanjakson aikana, Karlsson kertoo.

Karlssonin ura suomalaisessa urheilussa on kulkenut usean eri lajin ja organisaation kautta. Hän on työskennellyt muun muassa Finlands Svenska Idrottissa ja Suomen Nyrkkeilyliitossa sekä toiminut viimeisimpänä Suomen Jääpalloliiton toiminnanjohtajana. Erilaiset tehtävät ovat tuoneet hänelle kokemusta niin liittojen arjesta, johtamisesta kuin lajien kehittämisestä. 

Karlssonin mukaan liittotyössä keskeistä on kyky katsoa lajia kokonaisuutena. Toiminnanjohtajan työssä pöydälle päätyy asioita laajasti taloudesta ja hallinnosta aina urheiluun, seuratoimintaan ja yhteistyökumppaneihin. Viiden kuukauden mittaisessa tehtävässä tavoitteena ei ole tehdä suuria muutoksia, vaan varmistaa toiminnan jatkuvuus ja olla mukana rakentamassa liiton tulevaisuutta. 

Urheilua myös vapaa-ajalla

Urheilu kuuluu Karlssonin elämään myös työajan ulkopuolella. Vapaa-ajallaan hän pelaa ja valmentaa tennistä sekä viettää aikaa mökillä perheensä kanssa. Tennis tuo myös oman näkökulmansa urheiluun ja valmentamiseen. Kun työssä tarkastellaan lajia ja sen toimintaa laajasta näkökulmasta, vapaa-ajalla Karlsson pääsee itse olemaan osa urheilun arkea kentän toisella puolella.

Karlssonin pääsee tapaamaan tulevana viikonloppuna, kun hän on paikalla ampumajuoksun SM-kisoissa lauantaina. Hän toivottaa ampumahiihtoväen tervetulleeksi juttelemaan ja tutustumaan.

Urheilukoulun tehtävänä on antaa varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville motivoituneille ja lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus toteuttaa sotilaskoulutuksen ohessa systemaattista valmentautumista. Urheilukoulussa on palvellut jo 8000 urheilijaa 62:sta eri lajista vuodesta 1979 alkaen. Urheilukoulu tarjoaa hyvät harjoitteluolosuhteet ja riittävästi aikaa nousujohteista harjoittelua varten varusmiespalveluksen ohessa. 

Talvilajien urheilijat aloittavat varusmiespalveluksen III/27-saapumiserässä Kaartin jääkärirykmentissä ja Kainuun prikaatissa 12.4.2027.

Valmennus

Valmennukseen Urheilukoulussa on varattu aikaa kasarmipäivinä 2–8 tuntia (yhteensä noin 12–30 h/vko). Lisäksi harjoitteluun on käytettävissä lähes kaikki illat ja viikonloput (pl. sotaharjoitukset). Urheilukoulu tarjoaa kahdeksan leiriviikkoa valmentautumiseen varuskunnassa tai urheiluopistoilla. Valmennustoiminta toteutetaan koulutettujen sotilasvalmentajien koordinoimana. Pääosa lajeista osallistuu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian järjestämään valmennustoimintaan. Myös erilaisilla lajiliittokohtaisilla yhteistyömalleilla voidaan järjestää valmennusta. Valitut urheilijat sitoutuvat lajiliiton valmennukseen. Urheilukoulun oma fysioterapeutti tekee urheilijoille lihastasapainokartoituksen palveluksen aikana, lisäksi hän on urheilijoiden käytettävissä vammojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä palveluksen aikana.

Muita tietoja

Urheilijat palvelevat Urheilukoulussa joko 347 vrk tai 165 vrk. Heidät koulutetaan aliupseereiksi ja miehistöön tiedustelutehtäviin. Parhaiten menestyneet saavat reserviupseerikoulutuksen. Myös reserviupseerikurssi pidetään Urheilukoulussa (Santahamina) ja urheilijat voivat kurssin aikana harjoitella säännöllisesti. 

Hakeutuminen

Urheilukoulun hakijoiden tulee edustaa ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Urheilijan lajiliiton tulee olla Suomen Olympiakomitean varsinainen jäsen. Lajissa tulee järjestää kansainvälistä virallista kilpailutoimintaa nuorten ja/tai yleisen sarjan tasolla ja lajiliitolla tulee olla maajoukkuetoimintaa. Valinnat suoritetaan eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä pääsykokeissa saatujen tietojen perusteella (haastattelu, psykologiset- ja fyysiset testit). 

Huhtikuun saapumiserään hakevien talvilajien urheilijoiden, joiden kansallinen kilpailutoiminta ajoittuu syksystä keväästä (mm. jääkiekko, koripallo, lentopallo, salibandy, alppihiihto, kamppailulajit pl. judo ja paini sekä hiihtolajit) on jätettävä hakemuksensa 31.8.2026 mennessä. Valintakokeet järjestetään Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä 5.–6.10.2026 sekä hiihtolajien osalta 9.10.2026 Vuokatin urheiluopistolla.

Hakulomakkeita erikoisjoukkoihin saa internet-sivuilta (www.puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet), aluetoimistoista ja Urheilukoululta. Hakea voi myös sähköisesti https://asiointi.puolustusvoimat.fi. Mikäli asevelvollinen aikoo hakeutua suorittamaan varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa, hänen olisi hyvä tuoda asia esille jo kutsunnoissa, jotta asia voitaisiin huomioida palveluspaikkaa ja palvelukseen astumisaikaa määrättäessä.

Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) myöntää opiskeluapurahoja kansainvälistä menestystä tavoittelevien ja aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden opintoihin. Lukuvuoden 2026–27 apurahat ovat haettavissa 15.8.–15.9.2026.

Opiskeluapurahan tavoitteena on tukea huippu-urheilijoiden kouluttautumista ja tutkinnon suorittamista sekä helpottaa urheilun ja opiskelun yhteensovittamista. Apurahalla voidaan tukea esimerkiksi urasiirtymävaiheessa olevan urheilijan kouluttautumista uuteen ammattiin tai nuoren urheilijan siirtymistä jatko-opintoihin toisen asteen koulutuksen jälkeen.

Opiskeluapuraha mahdollistaa myös opintojen rytmittämisen lukuvuoden aikana tai lukuvuosien välillä siten, että opiskelu voidaan sovittaa yhteen tavoitteellisen huippu-urheilun kanssa.

Lukuvuodelle 2026–27 myönnettävän täyden URA-apurahan määrä on 3000 euroa. Apuraha maksetaan kahdessa osassa, marras–joulukuussa 2026 ja maaliskuussa 2027. Apuraha voidaan myöntää myös puolikkaana koko lukuvuodeksi tai ainoastaan syys- tai kevätlukukaudeksi. Opiskeluapurahoja voidaan myöntää opintoihin ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Lukuvuoden 2026–27 opiskeluapurahojen hakuaika on 15.8.–15.9.2026.

Tarkemmat tiedot apurahan hakemisesta, myöntämisperusteista sekä hakulomakkeen löydät Suomen Olympiakomitean URA-säätiön sivuilta.

Lisätietoa ja hakulomake: Olympiakomitean URA-säätiön sivu

Opiskeluapurahan myöntämisperusteet lukuvuodelle 2026–27: Lue myöntämisperusteet (PDF)

Suomalaisen huippu-urheilun kentällä otetaan merkittävä askel, kun Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan sopijaosapuolet ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuosille 2026–2030. Sopimus kokoaa suomalaisen lumilajien huippu-urheilun keskeiset toimijat yhteisen vision ja kehitystyön taakse.

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tulevalla sopimuskaudella sopijaosapuolina jatkavat Suomen Olympiakomitea, Sotkamon kunta, Kuusamon kaupunki, Suomen Ampumahiihtoliitto, Suomen Hiihtoliitto, Ski Sport Finland ry, Suomen Lumilautaliitto, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Vuokatin Säätiö (Vuokatti Sport). Uusina sopijaosapuolina mukaan tulevat Huippu-urheilun instituutti KIHU ja Rukakeskus Oy.

– Keskeisten suomalaisen lumilajien huippu-urheilutoimijoiden yhteistyö syventyy sopimuksen myötä edelleen. Harvoin näin laaja joukko suomalaisen huippu-urheilun toimijoita sitoutuu yhteiseen pitkän aikavälin suuntaan. Juuri tällaisella yhteistyöllä rakennetaan edellytyksiä kansainväliselle menestykselle, Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen sanoo.

Yhteinen suunta kohti kestävää menestystä

Yhteistyö kokoaa sopijaosapuolet kehittämään suomalaista lumilajien huippu-urheilua yhdistämällä tutkimuksen, asiantuntijaosaamisen ja valmennuksen.

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan missiona on tukea lumilajien kestävää menestystä yhdistämällä tiede ja käytäntö. Tutkimustiedon soveltaminen käytännönläheisesti lumilajien huippu-urheilun arkeen on jo vuosien ajan ollut OVK:n keskeinen osaamisalue. Keskuksen visiona on olla kansainvälisesti tunnustettu lumilajien huippu-urheilun valmennus- ja osaamiskeskus.

– Sopimus vahvistaa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan asemaa suomalaisen lumilajien valtakunnallisena valmennus- ja osaamiskeskuksena. On hienoa jatkaa yhteistyötä kaikkien aiempien sopijaosapuolten kanssa. Samalla KIHU:n ja Rukakeskuksen mukaantulo vahvistaa entisestään tutkimus-, kehittämis- ja olosuhdeosaamista, Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan johtaja Janne Vuorinen kertoo.

Vuokatti ja Ruka muodostavat lumilajien osaamiskeskittymän

Vuokatti ja Ruka muodostavat yhdessä valtakunnallisen lumilajien osaamiskeskittymän, jossa korkeatasoiset olosuhteet, valmennusosaaminen ja tutkimus tukevat lumilajien huippu-urheilua sekä kehittävät ratkaisuja koko suomalaisen lumiurheilun käyttöön.

Milano–Cortinan talviolympialaisissa Vuokatin ja Rukan kasvatteja ja alueella valmentautuneita kilpaili yhteensä 24 urheilijaa.

– Sotkamossa on tehty pitkäjänteisesti työtä liikunnan ja urheilun eteen. Liikunta ja urheilu ovat osa kunnan identiteettiä, strategiaa ja elinvoimaa, mistä kertoo myös Urheilugaalassa saatu Suomen liikkuvin kunta 2026-tunnustus. Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan toiminta tuo alueelle osaamista, yhteistyötä ja vetovoimaa. Samalla varmistamme, että Sotkamo ja Vuokatti säilyvät yhtenä suomalaisen urheilun merkittävimmistä toimintaympäristöistä myös tulevaisuudessa, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo.

– Urheiluakatemiatoimintaan osallistuu Kuusamossa lähes 300 nuorta koululaista ja opiskelijaa. Tavoitteenamme on luoda entistäkin vahvempaa ja laajempaa lumilajien toimintaa Kuusamoon. Haluamme panostaa opetuksen ja urheiluvalmennuksen lisäksi tutkimus- ja kehitystyöhön. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin nuoret, joiden urheilijanpolun tulisi olla samalla tasapainoinen elämänpolku, toteaa Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen

Kilpailuetua kohti vuoden 2030 talviolympialaisia

Sopimuskausi kattaa koko olympiadin ja huipentuu Ranskan vuoden 2030 talviolympialaisiin. Matkan varrella merkittävä etappina ovat myös Lahden vuoden 2029 pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut.

Tavoitteena on vahvistaa urheilijoiden edellytyksiä menestyä kansainvälisellä huipulla. Työ perustuu tutkittuun tietoon, korkeatasoiseen asiantuntijatoimintaan, huolto-osaamiseen, laadukkaisiin harjoitteluolosuhteisiin sekä urheilijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen uran eri vaiheissa. Osaamisen jatkuvaa kehittämistä vauhdittavat myös meneillään olevat hankkeet, kuten Huippu-urheiluosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Vuokatti–Ruka-toimintaympäristössä (HULK).

– Lajiliitoille on äärimmäisen tärkeää, että pystymme eri toimijoiden resurssit yhdistämällä kehittämään huippuosaamista urheilijoidemme ja joukkueiden tueksi. Huippu-urheilun marginaalit ovat äärimmäisen pieniä, ja kovenevassa kilpailussa pärjätäksemme meidän on välttämätöntä koota yhteen keskeinen osaaminen, jonka avulla voimme oppia uutta ja tukea maajoukkueitamme laaja-alaisesti, sanoo OVK:n hallituksen puheenjohtaja, Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Marleena Valtasola. 

Lisätietoa:

Onko sinulla intoa auttaa lapsia ja nuoria kehittymään ampumahiihdossa? Oletko jo ollut mukana ohjaamassa harjoituksia tai haluaisitko ottaa ensimmäisen askeleesi valmentajana? Nyt siihen on mahdollisuus.

Suomen Ampumahiihtoliitto tarjoaa viidelle motivoituneelle hakijalle maksuttoman paikan syksyllä 2026 käynnistyvään Lumi 1 -lapsuusvaiheen valmentajakoulutukseen. Valmennukseen haetaan innostuneita tekijöitä, joilla on halu oppia ja kehittyä.

Lumi 1 on osa lumilajien uudistuvaa valmentajakoulutusta, jonka tavoitteena on kasvattaa valmentajien osaamista ja tuoda entistä enemmän laadukasta valmennusta lasten ja nuorten arkeen. Koulutuksessa pääsee oppimaan valmentamisesta yhdessä muiden lumilajien valmentajien kanssa sekä syventymään myöhemmin ampumahiihdon lajikohtaisiin sisältöihin.

Olisiko sinusta valmentajaksi?

Ehkä olet ollut mukana seuran harjoituksissa apuohjaajana. Ehkä olet auttanut nuorempia ampumahiihtäjiä harjoituksissa, vetänyt treenejä tai ollut mukana leireillä. Tai ehkä olet itse nuori urheilija, joka haluaisi tulevaisuudessa antaa lajille takaisin ja auttaa seuraavaa sukupolvea eteenpäin.

Aikaisempi valmennuskokemus ei ole edellytys koulutukseen osallistumiselle. Ampumahiihtoliitto haluaa tukea valmentajia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa osaamistaan ja sitoutumaan lasten ja nuorten valmentamiseen myös koulutuksen jälkeen.

Hakemuksessa voit kertoa esimerkiksi:

• Mikä sinua motivoi valmentamisessa?
• Millä tavalla olet tähän asti ollut mukana ohjaamisessa tai valmentamisessa?
• Miten haluaisit olla mukana lasten ja nuorten valmennuksessa tulevaisuudessa?
• Mikä seura puoltaa hakemustasi?

Kerro rohkeasti omalla tyylilläsi, miksi juuri sinä haluaisit lähteä mukaan.

Ampumahiihtoliitto tarjoaa Lumi 1 -koulutuksen viidelle hakijalle

Ampumahiihtoliitto kustantaa viiden valitun hakijan Lumi 1 -koulutuksen kokonaisuudessaan. Koulutus sisältää sekä urheiluopistolla järjestettävän yleisosan että myöhemmin julkaistavan ampumahiihdon lajiosan.

Yleisosassa pääsee oppimaan valmentamisesta yhdessä eri lumilajien valmentajien kanssa. Monilajinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden saada uusia näkökulmia ja jakaa kokemuksia myös muiden lajien kanssa. Lajiosassa puolestaan keskitytään ampumahiihdon erityispiirteisiin.

Hakija voi valita itselleen sopivimman seuraavista yleisosan koulutuksista:

• Vuokatti Sport, Vuokatti 18.–20.9.2026 – ilmoittautuminen 23.8. mennessä
• Santasport, Rovaniemi 25.–27.9.2026 – ilmoittautuminen 24.8. mennessä
• Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 9.–11.10.2026 – ilmoittautuminen 9.9. mennessä
• Kolmen kampuksen urheiluopisto, Kisakallio 9.–11.10.2026 – ilmoittautuminen 13.9. mennessä

Hae mukaan

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse Suomen Ampumahiihtoliiton kenttäpäällikkö Lauri Elolle. Kerro hakemuksessa ainakin omasta motivaatiostasi, aikaisemmasta ohjaus- tai valmennuskokemuksestasi sekä suunnitelmistasi koulutuksen jälkeen. Lisäksi tarvitsemme tiedon, mikä seura puoltaa hakemustasi.

Hakemus tulee lähettää sunnuntaihin 16.8. mennessä.

Hakemukset:
Kenttäpäällikkö Lauri Elo
lauri.elo@biathlon.fi

Mahdolliset kysymykset:
Viestintäpäällikkö Matilda Suhonen
matilda.suhonen@biathlon.fi

Ampumahiihtokarnevaalit kokosivat jälleen yhteen nuoret ampumahiihtäjät, lajista kiinnostuneet ensikertalaiset sekä koko ampumahiihtoperheen viikonlopuksi Vuokattiin. Tänä vuonna tapahtuma keräsi erityistä kiinnostusta, ja karnevaaleille osallistui ennätysmäärä nuoria.

Nelipäiväisen leirin aikana harjoiteltiin ampumahiihdon perustaitoja, tutustuttiin uusiin ystäviin ja nautittiin yhdessä tekemisestä. Leirillä nähtiin myös poikkeuksellisen nimekkäitä vieraita, kun ampumahiihdon historian menestynein urheilija Johannes Thingnes Bø saapui Vuokattiin jakamaan kokemuksiaan ja harjoittelemaan nuorten kanssa. Karnevaaleilla olivat mukana myös Suomen A-maajoukkueen urheilijat Sonja Leinamo, Tuomas Harjula ja Arttu Heikkinen. Maajoukkueurheilijat osallistuivat päivän ajan eri ryhmien harjoituksiin, jakoivat vinkkejä nuorille sekä vastasivat leiriläisten kysymyksiin.

Ammuntahaasteessa mitattiin tarkkuutta ja nopeutta

Yksi karnevaalien odotetuimmista ohjelmanumeroista oli Johannes Thingnes Bøn ja Suomen A-maajoukkueurheilijoiden välinen leikkimielinen ammuntakilpailu.

Ohjelmassa oli sekä tarkkuusammuntahaaste että nopeusammuntakilpailu, joissa Tuomas Harjula osoittautui päivän kovimmaksi nimeksi voittamalla molemmat kilpailut. Myös leiriläiset suorittivat tarkkuusammuntahaasteen ammuntaharjoitusten yhteydessä leirin aikana. Haasteen jälkeen nuoret pääsivät vertaamaan omia tuloksiaan Johannes Thingnes Bøn sekä maajoukkueurheilijoiden suorituksiin. Paperinen tulostaulu jäi jokaiselle leiriläiselle muistoksi Johanneksen allekirjoituksella.

Karnevaaleilla nykyiset huippu-urheilijat ja tulevaisuuden tähdet kohtaavat ja harjoittelevat yhdessä. Juuri nämä kohtaamiset ovat monelle leiriläiselle yksi tapahtuman mieleenpainuvimmista anneista.

Oppia maailman huipulta

Johannes Thingnes Bø osallistui leirin aikana harjoituksiin eri ikäryhmien kanssa ja antoi nuorille henkilökohtaista palautetta ampumatekniikasta. Harjoituksissa hän korosti erityisesti liipaisun ajoitusta, hengityksen rytmitystä sekä ammunnan jälkipidon merkitystä. Leirillä järjestetyllä luennolla Johannes kertoi omasta urapolustaan, siitä mikä sytytti kipinän ampumahiihtoon sekä niistä askeleista, jotka veivät hänet maailman menestyneimmäksi ampumahiihtäjäksi.

Vierailu jätti vaikutuksen myös norjalaislegendaan itseensä.

– Minut voitettiin ammuntakilpailussa, mutten ollut siitä yllättynyt. En ole ampunut kovin paljon viime aikoina. Minusta oli hauskaa tulla taas haastetuksi, tuntea adrenaliini ja pieni kilpailujännitys. Nyt minusta tuntuu, että kaipaan lajia, Bø sanoi ammuntahaasteen jälkeen

– Lähden täältä hymyssä suin. Kaksi päivää leirillä on ollut hieno kokemus. Täällä on paljon upeita nuoria, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan ja kehittymään ampumahiihdossa. He myös pitävät hauskaa ja saavat uusia ystäviä. Juuri siitä tässä leirissä on kyse, ja olen nauttinut siitä paljon. Kiitos, että sain olla mukana, hän kuvaili lopuksi.

Yhteisö lajin voimavarana

Karnevaalien aikana syntyi uusia ystävyyksiä, opittiin uutta ampumapenkalla ja saatiin ideoita kotiharjoitteluun. Kun nuorilta kysyttiin, mikä karnevaaleilla on parasta, vastauksissa toistuivat ystävät, yhteisö ja ainutlaatuinen tunnelma. Myös monipuoliset ammuntaharjoitukset olivat leiriläisten mieleen.

Karnevaalit osoittivat jälleen, kuinka paljon ampumahiihto kiinnostaa nuoria ja kuinka vahva yhteisö lajin ympärille on rakentunut. Onnistuneen tapahtuman taustalla oli joukko valmentajia ja ohjaajia, huoltajia ja vanhempia sekä Ampumahiihtoliiton työntekijöitä, jotka yhdessä mahdollistivat leirin toteutumisen.

Ennätysmäärä osallistujia, runsaasti ensikertalaisia ja vahva yhteisöllisyys antavat vahvan syyn uskoa, että suomalaisen ampumahiihdon tulevaisuus näyttää valoisalta.

Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) hallitus on vahvistanut, että ampumahiihdon parisekaviesti kuuluu ensimmäistä kertaa talviolympialaisten ohjelmaan Ranskan Alpeilla vuonna 2030.

Parisekaviestin lisääminen kasvattaa ampumahiihdon olympiaohjelman kaikkien aikojen laajimmaksi. Ranskan talviolympialaisissa kilpaillaan vuonna 2030 yhteensä 12 ampumahiihdon mitalilajia. Kilpailut järjestetään ikonisella Le Grand-Bornandin ampumahiihtostadionilla, jossa on kilpailtu usein myös maailmancupissa.

Parisekaviesti on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi ampumahiihdon suosituimmista kilpailumuodoista. Naisen ja miehen muodostaman joukkueen vauhdikas kilpailu tarjoaa tiukkoja kamppailuja ja yllätyksellisiä ratkaisuja, minkä ansiosta se on noussut niin urheilijoiden kuin yleisönkin suosioon. Kilpailumuoto nähtiin ensimmäisen kerran maailmancupissa vuonna 2015, ja MM-kisojen ohjelmaan se nousi vuonna 2019. Nyt kilpailumuodon kehitys huipentuu olympiadebyyttiin vuonna 2030. Uuden olympialajin odotetaan tarjoavan yhä useammalle maalle mahdollisuuden taistella olympiamitaleista sekä vahvistavan lajin kansainvälistä kiinnostavuutta.

Menestyslaji suomalaisille

Parisekaviesti on ollut viime vuosina yksi Suomen vahvimmista kilpailumuodoista. Suomi palasi ampumahiihdon maailmancupin palkintokorokkeelle kauden 2023-2024 päätteeksi, kun Suvi Minkkinen ja Tero Seppälä sijoittuivat kolmanneksi maailmancupin päätöskilpailuissa Holmenkollenilla. Kaudella 2024-2025 kaksikko voitti Oberhofin parisekaviestin ja sijoittui kolmanneksi Pokljukassa.

Olympiakaudella 2025-2026 Minkkinen ja Seppälä nousivat voittajiksi Nove Měston maailmancupin parisekaviestissä sekä sijoittuivat kolmanneksi Otepäässä. Parisekaviestin olympiastatus tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden tavoitella menestystä tulevissa talviolympialaisissa.

Suomen Ampumahiihtoliitto vahvistaa organisaatiotaan nimittämällä Matilda Suhosen viestintäpäälliköksi 1.6.2026 alkaen. Suhonen on toiminut maajoukkueen tiedottajana ja liiton viestinnän asiantuntijana vuodesta 2022 lähtien.

Viestintäpäällikön rooli on luotu kehittämään ampumahiihdon näkyvyyttä ja viestintää kokonaisvaltaisesti osana liiton strategiaa. Suhonen jatkaa myös maajoukkueen tiedottajana ja mediavastaavana. 

”Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta ja mahdollisuudesta jatkaa ampumahiihdon kehittämistä uudessa roolissa. Viime vuosien aikana olemme ottaneet merkittäviä askeleita niin urheilullisessa menestyksessä kuin lajin näkyvyydessäkin. Samalla olen saanut kehittää omaa osaamistani ja liiton viestintää. Suurimmat onnistumiset tehdään yhdessä, ja odotan innolla, mitä voimme seuraavina vuosina saada aikaan” Suhonen sanoo.

Nimityksen myötä Ampumahiihtoliitto panostaa entistä vahvemmin lajin vetovoiman kasvattamiseen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä pitkän aikavälin kehitykseen.

Lisätiedot:

Tapio Pukki siirtyy elokuussa toimivapaalle loppuvuodeksi. Toimivapaan aikana hänen tehtäviään hoitaa sijaisena Tobias Karlsson. Karlsson toimii vt. toiminnanjohtajana ajalla 1.8.-31.12.2026.

Karlsson vastaa toimivapaan aikana Pukin keskeisistä tehtäväkokonaisuuksista toiminnanjohtajana. Muu liiton toiminta jatkuu entisten vastuiden mukaisesti. Tapio Pukki hoitaa elo-syyskuun aikana Karlssonin perehdytyksen ja kaikki IBU:n syyskuun kongressiin liittyvät tehtävät, pääpainona ampumahiihdon MM-kisojen hakuprosessi.

Tobias Karlssonin tausta on Suomen Jääpalloliitosta, jossa hän toimi toiminnanjohtajana. Hänellä on laaja kokemus liittotoiminnasta ja johtamisesta. Liiton puheenjohtaja Jaakko Puurula toimii liiton johtamisjärjestelmän mukaisesti Karlssonin esihenkilönä. 

Tapio Pukki palaa tehtäväänsä suunnitelman mukaisesti 1.1.2027.