Väitöstutkimus tarkastelee, mitkä tekniikan osa-alueet vaikuttavat ampumahiihdossa ammunnan osumatarkkuuteen sekä erilaisten tähtäysstrategioiden merkitystä niihin. Tutkimuksella on pyritty edistämään suomalaisten ampumahiihtäjien ammuntatekniikan valmennusta ”tieteestä käytäntöön” -periaatteen mukaisesti.
Projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä (JYU-Vuokatti) ja urheilubiomekaniikan asiantuntijana Huippu-urheilun instituutti KIHUssa työskentelevän Köykän väitöstutkimuksen tulosten perusteella makuuammunnassa osumatarkkuuteen vaikuttavat eniten liipaisun puhtaus, tähtäyksen tarkkuus sekä liipaisun ajoitus. Pystyammunnassa yksilöllinen tähtäysstrategia korostuu: osa vakauttaa tähtäyksen hetkeksi osuma-alueen sisälle ennen laukausta (pitostrategia), kun taas toiset pyrkivät ajoittamaan liipaisun vielä lähestyessään taulun keskikohtaa (ajoitusstrategia). Tärkeimmät tekniikan osa-alueet vaihtelevat strategian mukaan; pitostrategiassa ratkaisevaa on tähtäämisen tarkkuus, kun taas ajoitusstrategiassa korostuvat liipaisun puhtaus ja ajoitus sekä pidon vakaus. Riippumatta strategiasta kyky pitää tähtäyspiste mahdollisimman paikoillaan, eli staattinen pito, on yhteydessä osumatarkkuuteen pystyammunnassa. Kiväärin kiihtyvyyksien osalta hyvän ja heikon osumatarkkuuden laukauksissa ei havaittu eroja.
Köykän mittaukset varsinaiseen väitöskirjaan on tehty pääosin vuonna 2019 osana Ampumahiihtoliiton maajoukkueiden valmennustoimintaa.
– Olen saanut vuosien varrella työskennellä kolmen päävalmentajan – Marko Laaksosen, Antti Leppävuoren ja Jonne Kähkösen – aikana Ampumahiihtoliiton eri maajoukkueryhmien valmennustehtävissä. Kaikilta heiltä sekä valmennustyövuosieni aikaisilta valmentajakollegoilta Niko Aapajärveltä ja Maija Holopaiselta olen oppinut valtavasti ampumahiihdon valmennuksesta ja pyrkinyt tuomaan tätä oppia mukaan työhöni ampumahiihdon ammunnan tutkimuksen ja testauksen kehittämisen parissa. Marko Laaksonen toimi myös väitöskirjani toisena ohjaajana.
Nyt valmistuvan väitöstutkimuksen tulosten sovellettavuus käytäntöön kiinnostaa. Tutkimuksen tuomat löydökset tarjoavatkin hyödyllistä tietoa ampumahiihtoammunnan harjoittelun kehittämiseen.
– Kun ymmärretään, mitkä tekniset osa-alueet ovat tärkeimpiä ja niiden tasoa pystytään testaamaan, ampumaharjoittelua tai esimerkiksi ampuma-asennon optimointia voidaan suunnata paremmin kunkin urheilijan kohdalla yksilöllisesti oleellisimpiin osa-alueisiin. Esimerkiksi urheilijan, jolla on makuuammunnassa hyvä pidon vakaus ja tähtäämisen tarkkuus, mutta suhteessa heikompi liipaisun puhtaus, kannattaa todennäköisesti painottaa harjoittelussaan liipaisua kehittäviä harjoitteita, kertoo Köykkä
Nyt valmistuva väitöskirja on osa laajempaa ampumahiihdon olosuhteiden kehittämistä Vuokatissa
Väitöstyöllä on ollut merkittävä rooli JYU-Vuokatin ammunnan harjoitteluolosuhteiden ja mittaustekniikoiden kehittämisessä. Köykän työ ampumahiihdon ampumatekniikan parissa alkoi noin kymmenen vuotta sitten – tuolloin käytössä ei ollut automaattisia analyysimenetelmiä, eikä tutkimustietoa osumatarkkuuteen vaikuttavista teknisistä tekijöistä ollut juuri saatavilla.
Vuodet 2017–2019 merkitsivät Vuokatissa suurta kehitysaskelta, jolloin siellä kehitettiin ensimmäinen automaattisen tekniikan analysoinnin ja palautteen mahdollistanut mittausjärjestelmä. Samaan aikaan valmistui myös ensimmäinen laboratorio, jossa ammuntaa voitiin testata kuivalaukauksin. Kehitystyö on jatkunut voimakkaana tämän jälkeenkin: syksyllä 2024 valmistui EAKR-rahoitteisen hankkeen turvin ulkolaboratorio, jossa voidaan testata kovapanosammuntaa aidossa ampumarataolosuhteessa. Vuodesta 2024 alkaen on lisäksi kehitetty Huippu-urheilun tulevaisuuden teknologiat (HUTTE) -hankkeessa omaa tähtäyspisteen seurantalaitetta, jonka ensimmäinen prototyyppi on parhaillaan validointivaiheessa. Tällä hetkellä Vuokatissa käytössä olevat harjoitus- ja testausolosuhteet ovat ainutlaatuiset myös kansainvälisessä mittakaavassa.
Tekniikkatestausympäristöjä on hyödynnetty niiden käyttöönotosta lähtien Vuokatissa harjoittelevien ampumahiihtäjien valmennustoiminnassa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ja Ampumahiihtoliiton maajoukkueen valmentajien toimesta. Tärkeää onkin, että testausympäristöistä saatavaa dataa pystytään kääntämään tehokkaasti urheilijoille ja valmentajille havainnolliseen muotoon.
– Kehitetyn testausjärjestelmän automaattisesti muodostama palaute ei suinkaan ole pelkkiä numeroita, vaan yhdessä valmentajien kanssa on mietitty, miten asiat kannattaa esittää visuaalisesti, jotta ne ovat mahdollisimman ymmärrettäviä, Köykkä toteaa.
LitM Miika Köykän väitöskirja “Ampumahiihtoammunnan tekninen analyysi: Osumatarkkuuteen vaikuttavien tekijöiden ja tähtäysstrategioiden tarkastelu” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 10.4.2026 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen S212-salissa.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös live-streamin välityksellä osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-koykka100426
Väitöskirja on luettavissa verkossa osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1362-6
Lisätiedot:
Miika Köykkä, miika.i.koykka@jyu.fi, 0504017469
