Posts by: Matilda Suhonen

Yksi suomalaisen ampumahiihdon kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista, Heikki Ikola, sai viikonloppuna pysyvän kunnianosoituksen, kun hänen pronssinen näköispatsaansa paljastettiin Jurvan ampumahiihtostadionilla.

Patsas on kunnianosoitus Ikolan poikkeukselliselle uralle ja hänen merkitykselleen suomalaisessa ampumahiihdossa. Patsashankkeen toteuttivat yhdessä Jurvan Rotaryklubi ja Jurvan Urheilijat, ja patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Seppo Kalliokoski. Patsashanketta ovat tukeneet sekä yksityishenkilöt että yhteisöt. Myös Suomen Ampumahiihtoliitto oli mukana tukemassa hankkeen toteutusta.

Patsaan julkistamistilaisuudessa pronssipatsaan paljasti ministeri Joakim Strand, joka piti tilaisuudessa myös juhlapuheen. Päivän ohjelmassa kuultiin lisäksi muun muassa Kurikan kaupungin tervehdys sekä haastattelut Heikki Ikolalta ja kuvanveistäjä Seppo Kalliokoskelta. Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula oli mukana luovutustilaisuudessa.

Ikola kuuluu suomalaisen ampumahiihdon historian merkittävimpiin nimiin. Hän saavutti urallaan kaksi olympiahopeaa, neljä maailmanmestaruutta ja kolme MM-hopeaa ja nousi vuosikymmeniksi yhdeksi lajin tunnetuimmista suomalaisista urheilijoista. Kilpauran jälkeen Ikola jatkoi lajin parissa valmentajana ja tuli tutuksi myös Yleisradion ampumahiihtolähetysten asiantuntijakommentaattorina.

”Arvostan kovasti patsaan eteen tehtyä työtä. Hankkeessa on ollut mukana paljon ihmisiä, mutta erityisesti mainittakoon hankkeen alulle panija Reima Mänty, varainkerääjä Erkki Supukka sekä monitoimimies Esko Pietilä. Niin kuin tilaisuudessa pidetyissä puheissakin nousi esiin, patsaalla on toivottavasti ikoninen merkitys nuorisolle, että pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa maailman huipulle. Toivon, että patsaalla on tällainen sanoma.” ’Ikola kommentoi.

Jurvan ampumahiihtostadionilla sijaitseva patsas muistuttaa Ikolan saavutuksista ja samalla koko suomalaisen ampumahiihdon pitkästä historiasta. Se tarjoaa myös tuleville sukupolville mahdollisuuden tutustua yhteen lajin merkittävimmistä suomalaisista esikuvista.

Ampumahiihtoliitto haluaa lämpimästi onnitella Heikki Ikolaa kunnianosoituksesta sekä kiittää kaikkia hankkeen toteuttamiseen osallistuneita.

Maailmancupin ensimmäisten kahden kilpailuviikon valinnat on tehty. Valinnat perustuvat urheilijoiden suorituksiin edellisen maailmancup-, ja IBU Cup -kauden aikana sekä valmennuksen antamiin linjauksiin.

MC 1: Kontiolahti (FIN) 26.-29.11.2026

MC 2: Hochfilzen (AUT) 4.-6.12.2026

Miehet:

• Tuomas Harjula
• Arttu Heikkinen
• Olli Hiidensalo
• Otto Invenius
• Tero Seppälä

• Varalla: Jaakko Ranta, Jimi Klemettinen

Miesten osalta Jimi Klemettinen ja Jaakko Ranta on valittu IBU Cupin ensimmäisille kahdelle kilpailuviikolle ja toimivat samalla maailmancupin valintojen varaurheilijoina.

Naiset:

• Inka Hämäläinen
• Venla Lehtonen
• Sonja Leinamo
• Suvi Minkkinen

Naisten viides paikka maailmancupissa ratkaistaan Erika Jängän ja Noora Kaisa Keräsen välillä GP-kisojen jälkeen. Toinen urheilijoista nimetään maailmancupiin ja toinen IBU Cupiin.

Esivalintojen perustana ovat urheilijoiden suoritukset edellisen maailmancupin ja IBU Cupin kilpailukauden aikana. Koko kauden aikana annettujen näyttöjen perusteella määritellään, ketkä urheilijat saavuttavat seuraavan kaudenavauksen esivalintastatuksen. Esivalinnan raja vedetään kohtaan, jossa urheilijoiden suoritustasossa on selkeä ero. Raja arvioidaan jokaisella kaudella erikseen.

Kaikki jäljellä olevat tai vielä avoinna olevat paikat ratkaistaan GP-kisojen perusteella. GP-kisat käydään Kontiolahdella 14.-15.11.2026

Mikäli maailmancupiin vapautuu paikkoja, ratkaistaan niiden täyttäminen GP-kisojen perusteella maailmancupiin varalle nimetyistä urheilijoista. Ensisijaisesti paikoista voivat kilpailla IBU Cupin ensimmäisille kilpailuviikoille nimetyt urheilijat. Mikäli vapautuvia paikkoja on enemmän, voidaan valintaa laajentaa IBU Cupissa esiintyneisiin urheilijoihin. Valintajärjestelmä etenee siten portaittain Suomen kilpailuista IBU Cupiin ja edelleen maailmancupiin.

Lisätiedot:

Teemu Vesala, lajipäällikkö, p. 040 860 7636

Erik Torneus-Kulstad, päävalmentaja, p. +47 452 22 854

IBU:n Biathlon Family tilien aktivointi ja uusien urheilijoiden rekisteröinti tehtävä 18.10.2026 mennessä

Kaikkiin IBUn alaisiin kansainvälisiin kilpailuihin, tulee urheilijoiden olla rekisteröitynä IBUn järjestelmään. Tämä koskee myös kotimaan Imatran BBC osakilpailua, sekä poikkeuksellisesti myös Kontiolahden GP-kilpailuja. Rekisteröinti on pakollinen kaikille kilpailuihin osallistuville 17-, 19-, 21- ja Yleisten sarjojen urheilijoille. 

Rekisteröintiä ei tarvitse tehdä, jos urheilija on osallistunut aikaisempien kausien aikana IBU:n kansainvälisiin kilpailuihin (mm. Baltic Biathlon Cup) ja on täten rekisteröity jo aikaisemmin.  Tällöin jo ennestään luotu IBU Biathlon Family tili on kuitenkin oltava aktivoitu sähköpostiin toimitetun linkin kautta.

IBU Biathlon Family tilien ja uusien urheilijoiden rekisteröitymisen määräaika on 18.10.2026.

Uusien urheilijoiden rekisteröinti tehdään osoitteessa: https://q.surveypal.com/IBU-urheilijarekisterointi-2026-2027

Jos urheilijaa ei ole rekisteröity tai hän ei ole aktivoinut IBU tiliään ja täyttänyt kaikkia tarvittavia ehtoja 31.10.2026, urheilija ei saa kilpailulupaa kyseisiin kilpailuihin. 

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) myönsi Kalle Lähdesmäelle IBU:n kultaisen ansiomerkin Berchtesgadenissa järjestetyn kongressin yhteydessä. Lähdesmäki oli yksi kuudesta ampumahiihdon pitkäaikaisesta vaikuttajasta, joille myönnettiin IBU Medal of Honour -huomionosoitus. Tunnustus on huomionosoitus Lähdesmäen vuosikymmenten mittaisesta työstä ampumahiihdon parissa ja hänen panoksestaan lajin kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.

Kalle Lähdesmäki on toiminut vuosien aikana useissa kansainvälisissä luottamustehtävissä sekä ollut mukana kehittämässä lajia niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. Hän toimi Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 2006-2010 sekä vuosina 2016-2024. Lisäksi hän on työskennellyt IBU:n auditorina sekä osallistunut useiden IBU:n komiteoiden ja työryhmien toimintaan.

Kiitospuheessaan Lähdesmäki nosti esiin ampumahiihdon yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkityksen lajin kehittämisessä. Hänen mukaansa strategia, rehellisyys, tasa-arvo, hyvä hallinto, luottamus ja yhteiset arvot muodostavat perustan kestävälle kansainväliselle ampumahiihtoyhteisölle.

– Olemme tarvinneet intohimoa, pitkäjänteistä työtä ja ennen kaikkea jatkuvaa yhteistyötä ampumahiihdon ammattilaisten kesken, Lähdesmäki korosti.

Lähdesmäki kiitti puheessaan kaikkia ihmisiä, joiden kanssa hän on saanut tehdä yhteistyötä vuosien aikana, ja osoitti erityiskiitokset IBU:n henkilöstölle. Hän nosti esiin myös IBU:n väistyvän puheenjohtajan Olle Dahlinin tekemän työn ja esimerkillisen johtajuuden.

Kolmas suomalainen huomionosoituksen saaja

Lähdesmäen saama IBU:n kultainen ansiomerkki on suomalaisittain harvinainen tunnustus. Hän on järjestyksessään kolmas suomalainen, jolle IBU on myöntänyt kultaisen ansiomerkin. Aiemmin saman huomionosoituksen ovat saaneet Esa Haapala ja Hannu Litmanen.

Berchtesgadenissa Lähdesmäen lisäksi IBU Medal of Honour myönnettiin Ingemar Arwidsonille (Ruotsi), Olle Dahlinille (Ruotsi), Ekaterina Dafovskalle (Bulgaria), Dan Gheorghe Mihocille (Romania) sekä Franz Steinlelle (Saksa).

Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) kongressi on valinnut Kimmo Turusen teknisen komitean jäseneksi. Turunen valittiin tehtävään lauantaina Saksan Berchtesgadenissa järjestettävässä IBU:n kongressissa.

Turunen on yksi kymmenestä IBU:n tekniseen komiteaan valitusta jäsenestä. Tekninen komitea käsittelee muun muassa ampumahiihdon kilpailutoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä.

”Olen todella iloinen ja kiitollinen luottamuksesta. On hienoa päästä mukaan kehittämään kansainvälistä ampumahiihtoa ja tuomaan komitean työskentelyyn käytännön kilpailujärjestäjän näkökulmaa. Tekninen komitea vastaa erityisesti kilpailusääntöjen ja kilpailutoiminnan kehittämisestä sekä siitä, että kilpailut toteutetaan turvallisesti, tasapuolisesti ja korkealla laadulla. Odotan innolla yhteistyötä, ja tässä tehtävässä pääsee varmasti sekä antamaan että oppimaan paljon” Kimmo Turunen sanoi

IBU:n kongressi valitsi samalla slovenialaisen Tim Farcnikin liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Farcnik valittiin tehtävään yksimielisesti, ja hänen nelivuotinen toimikautensa alkaa nykyisen puheenjohtajan Olle Dahlinin kauden päätyttyä.

IBU:n varapuheenjohtajaksi valittiin ruotsalainen Sofia Domeij ja rahastonhoitajana jatkaa itävaltalainen Christian Scherer. Uuden hallituksen muut jäsenet ovat Tore Boygard (Norja), Atanas Ivanov Furnadshiev (Bulgaria), Tarmo Karsna (Viro), Nathalie Santer (Italia), Stefan Schwarzbach (Saksa) ja Tamara Wolf (Sveitsi). Hallitukseen kuuluu lisäksi urheilijakomitean edustaja Simon Eder.

Turusen lisäksi IBU:n tekniseen komiteaan valittiin Knut Kuvas Brevik (Norja), Fabrizio Curtaz (Italia), Selina Gasparin (Sveitsi), Ulrika Öberg (Ruotsi), Sara Studebaker-Hall (Yhdysvallat), Emoke Szocs (Unkari), Christophe Vassallo (Ranska), Hillar Zahkna (Viro) ja Michal Zichacek (Tšekki).

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU on myöntänyt vuoden 2031 ampumahiihdon MM-kisojen järjestämisoikeuden Ruotsin Östersundille.

Suomen Kontiolahti oli mukana hakemassa vuoden 2031 MM-kisojen järjestämisoikeutta yhdessä Ruotsin Östersundin kanssa. IBU kongressi päätti kisaisännyydestä perjantaina 18. syyskuuta Saksan Berchtesgadenissa.

”Onnittelemme Östersundia kisaisännyydestä. He ovat kokenut ja arvostettu ampumahiihdon tapahtumajärjestäjä, ja varmasti hyvät kisat on luvassa”, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula.

”Meidän osaltamme hakuprosessi osoitti, että suomalaisella ampumahiihdolla on vahva tahtotila ja osaaminen järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia. Vaikka kisat eivät tällä kertaa tule Kontiolahdelle, hakutyöstä jää paljon sellaista, jota voimme hyödyntää suomalaisen ampumahiihdon kehittämisessä myös jatkossa”, Puurula sanoo.

Kontiolahti jatkaa vahvaa tapahtumatyötä

Kontiolahdella on järjestetty ampumahiihdon MM-kisat vuosina 1999 ja 2015 sekä lukuisia maailmancupin kisoja. Viime vuosien tapahtumat ovat kehittäneet kilpailukeskusta, yleisökokemusta ja tapahtuman ympärille rakentuvaa yhteistyötä.

”Tulos luonnollisesti harmittaa. Hakemuksen eteen tehtiin paljon töitä ja saimme laajasti ihmiset ja organisaatiot mukaan yhteiseen tavoitteeseen. Tästä osoituksena on 10 000 ennakkoon myytyä ehdollista kisalippua. Samalla voimme olla ylpeitä siitä, mitä saimme yhdessä aikaan”, sanoo Kontiolahden maailmancup-tapahtumien johtaja Sami Leinonen.

”Kontiolahden vahvuudet eivät katoa tämän päätöksen myötä. Meillä on toimiva kilpailuorganisaatio, aktiivinen yleisö, vahva talkoolaisjoukko ja pitkä kokemus kansainvälisistä tapahtumista. Näiden päälle on hyvä rakentaa myös tulevaisuudessa”, Leinonen jatkaa.

Hakuprosessista jää vahva pohja tulevaan

Vuoden 2031 MM-kisahakemuksessa Kontiolahti nosti esiin erityisesti tapahtuman pitkäaikaiset vaikutukset ampumahiihdon näkyvyyteen, fanipohjan kasvattamiseen, harrastajamääriin sekä Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen kansainväliseen näkyvyyteen.

Hakuprosessin aikana Suomen hanke kokosi laajan yhteistyöverkoston urheilun, julkisen sektorin, elinkeinoelämän, matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen parista. Myös Kontiolahden viime vuosien maailmancup-tapahtumat ovat osoittaneet, että alueella on vahva yleisöpohja ja kyky rakentaa kansainvälisiä tapahtumia yhdessä.

”Maaliskuun maailmancup näytti jälleen, kuinka vahva ampumahiihtoyhteisö täällä on. Täysiä katsomoita, hyvä tunnelma ja laaja yhteistyö eivät synny itsestään. Siitä meidän kannattaa pitää kiinni myös tästä päätöksestä eteenpäin”, Leinonen sanoo.

Katse eteenpäin

Kontiolahti jatkaa kansainvälisten ampumahiihdon tapahtumien järjestämistä ja tapahtumapaikan kehittämistä. MM-hakuprosessin aikana syntynyt yhteistyöverkosto tarjoaa pohjan myös tulevalle yhteistyölle.

”Kontiolahti tulee jatkossakin olemaan yksi ampumahiihdon kansainvälisistä keskuksista. Nyt käännämme katseen seuraaviin kilpailuihin ja siihen, miten voimme niiden kautta viedä tapahtumia jälleen eteenpäin”, Leinonen päättää.

Seuraavaksi katse kääntyy ampumahiihdon maailmancupin kauteen, joka alkaa Kontiolahdelta 26.-29.11.2026

INFO: Ampumahiihdon MM-kisat

• Vuoden 2031 MM-kisat järjestetään Ruotsin Östersundissa.
• Kontiolahdella on järjestetty ampumahiihdon MM-kisat vuosina 1999 ja 2015.
• Vuonna 1990 Kontiolahdella järjestettiin miesten viestin maailmanmestaruuskilpailu.
• Kontiolahti on järjestänyt lukuisia ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuja.
• Ampumahiihdon maailmancup alkaa Kontiolahdelta 26.-29.11.2026

Lisätiedot:

Matilda Suhonen
Viestintäpäällikkö, Suomen Ampumahiihtoliitto
+358 40 488 9128
matilda.suhonen@biathlon.fi 

Jarno Lautamatti
Pääshteeri, Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahti
+358 43 218 0573
jarno@kontiolahtibiathlon.com

Sami Leinonen
Tapahtuman johtaja, Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahti
+358 50 557 8003
sami@kontiolahtibiathlon.com

Suomen Ampumahiihtoliitto on valittu ehdolle IBU Biathlon for All Excellence Award -palkinnon saajaksi. Tunnustus nostaa esiin liiton pitkäjänteisen työn ampumahiihdon tuomiseksi lasten ja nuorten ulottuville ympäri Suomen.

Suomen Ampumahiihtoliitto on shortlistattu IBU NF Award for Excellence in Biathlon 4 All 2025-2026 -palkinnon saajaksi. Palkinto myönnetään kansalliselle liitolle, joka on toteuttanut vaikuttavaa Biathlon for All -toimintaa ja onnistunut lisäämään ampumahiihdon saavutettavuutta ja matalan kynnyksen osallistumista.

Suomen ehdokkuus perustuu jo vuodesta 2012 käynnissä olleeseen Urlus-säätiön ja IBU:n tukemaan ampumahiihdon lajiesittelytoimintaan. Yli 13 vuoden aikana Suomen Ampumahiihtoliitto ja sen seurat ovat järjestäneet Suomessa jo yli 400 kouluvierailua, ampumahiihtoesittelyä ja matalan kynnyksen kokeilutapahtumaa.

Toiminnan kautta ampumahiihtoon on päässyt tutustumaan yli 70 000 lasta ja nuorta yli 40 kunnassa ja kaupungissa. Kokonaisuus yhdistää liiton koordinoimat kouluvierailut sekä paikallisten seurojen järjestämän toiminnan, mikä on mahdollistanut ampumahiihdon esittelemisen myös alueilla, joilla ei ole omaa ampumahiihtorataa tai muita lajin erityisolosuhteita.

”On hienoa, että yli vuosikymmenen ajan tehty työ huomioidaan nyt myös kansainvälisesti. Kaikkein palkitsevinta on ollut nähdä lasten innostus, kun he pääsevät ensimmäistä kertaa kokeilemaan ampumahiihtoa. Parhaimmillaan ensimmäisestä kokeilusta on alkanut uusi harrastus, mutta vähintään olemme jättäneet lapselle positiivisen kokemuksen lajista ja ehkä saaneet samalla uuden ampumahiihdon fanin” Ampumahiihtoliiton kenttäpäällikkö Lauri Elo kertoo. Hän on ollut keskeisessä roolissa lajiesittelyjen järjestelyissä.

Keskeisessä roolissa toiminnassa ovat olleet elektroniset harjoitusaseet, joiden avulla ampumahiihtoa on voitu tuoda turvallisesti ja helposti kokeiltavaksi myös ilman pysyvää ampumarataa. Liitto on vuosien aikana lisännyt elektronisten kiväärien määrää sekä tarjonnut seuroille välineitä, materiaaleja ja valmiita toimintamalleja.

Toiminta on samalla muodostanut selkeän väylän ensimmäisestä kosketuksesta lajiin kohti säännöllistä seuratoimintaa. Kouluille ja tapahtumajärjestäjille tarjottujen matalan kynnyksen kokemusten tavoitteena on ollut tehdä ampumahiihdosta helposti lähestyttävää ja tarjota jokaiselle osallistujalle mahdollisuus onnistumiseen omasta liikuntataustasta tai taitotasosta riippumatta. Toiminta on saanut myös erittäin myönteistä palautetta kouluilta. Opettajien tyytyväisyys on ollut palautteen mukaan parhaimmillaan 9,75/10.

Biathlon for All -toiminta tukee myös ampumahiihdon saavutettavuutta ja para-ampumahiihdon kehittämistä. Elektroniset kiväärit mahdollistavat erilaisille osallistujille soveltuvia toimintamuotoja, ja viime vuosina Suomessa on järjestetty tutustumistapahtumia myös liikuntarajoitteisille.

Pitkäjänteinen työ huomioitiin kansainvälisesti

IBU arvioi palkintoehdokkaat muun muassa toiminnan strategisen toteutuksen, mitattavan vaikuttavuuden ja monistettavuuden perusteella. Suomen mallissa erityisenä vahvuutena on ollut liiton ja paikallisten seurojen yhteistyö sekä valmis konsepti, jota voidaan soveltaa erilaisissa toimintaympäristöissä.

IBU Biathlon for All Excellence Award -palkinnon voittaja julkistetaan IBU:n kongressin yhteydessä järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa Berchtesgadenissa Saksassa 19. syyskuuta 2026.

Vuoden 2031 MM-kisojen järjestäjäksi ovat ehdolla Suomen Kontiolahti ja Ruotsin Östersund. IBU:n kongressia voi seurata verkossa suorana lähetyksenä.

Ampumahiihdon MM-kisojen 2031 isäntä ratkeaa tämän viikon perjantaina. Kisakandidaatteja ovat Suomen Kontiolahti ja Ruotsin Östersund.

”Hakijoina on kaksi kokenutta pohjoismaista järjestäjää. Östersund on kumppanimme mutta tässä kisassa myös kova kilpailijamme”, sanoo Kontiolahden maailmancup-tapahtumien johtaja Sami Leinonen.

Suomen Ampumahiihtoliiton ja Kontiolahden Urheilijoiden delegaatio lähtee Saksan Berchtesgadenissa järjestettävään IBU:n kongressiin luottavaisin mielin.

”Maaliskuun maailmancup Kontiolahdella keräsi täysiä katsomoita. Saimme myös IBU:lta palautetta, että tapahtuman tunnelma oli parempi kuin koskaan aiemmin. Tätä taustaa vasten odotuksemme ovat optimistiset”, Leinonen sanoo.    

Äänestys MM-isännyydestä on kongressin asialistalla perjantaipäivän loppupuolella. Kontiolahti ja Östersund esittelevät hakemuksensa kongressille ennen äänestystä.

Kongressia voi seurata suorana verkkolähetyksenä IBU:n kanavissa.

Yleisöllä vielä mahdollisuus vaikuttaa

Kontiolahden MM-kisojen tueksi on avattu ehdollinen lipunmyynti. 15 eurolla myytävät liput oikeuttavat paikkaan MM-kisojen pääkatsomossa. Lippujen normaalihinta on 35–60 euroa. Liput laskutetaan vain, jos kisat myönnetään Suomeen.

Lippuvarauksia on tehty yli 7500. Lippuja voi varata keskiviikkoon 16.9. asti. 

”Lippuja varaamalla yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat osoittaa tukensa MM-haulle myös käytännössä. Mitä enemmän varauksia saamme, sitä enemmän niillä on painoarvoa. Näin yleisö otetaan mukaan jo hakuprosessin aikana”, Leinonen sanoo.

INFO: Tue Kontiolahden MM-hakua varaamalla lippu

• MM-kisojen pääkatsomolipun voi varata 15 eurolla.
• Lippu laskutetaan vain, jos vuoden 2031 MM-kisat myönnetään Kontiolahdelle.
• Varauksia voi tehdä keskiviikkoon 16.9. asti.
• Lue lisää ja varaa lippuja

INFO: Päätös MM-kisaisännästä 2031 tehdään IBU:n kongressissa

• Kansainvälisen ampumahiihtoliitto IBU:n 17. kongressi järjestetään Saksan Berchtesgadenissa 17.–20. syyskuuta.
• Kongressissa valitaan IBU:lle uusi puheenjohtaja, hallitus ja tekninen komitea. Yhtenä ehdokkaana tekniseen komiteaan on Suomen Kimmo Turunen.  
• Lisäksi perjantaina 18. syyskuuta päätetään vuoden 2031 ampumahiihdon MM-kisojen järjestäjästä. Ehdolla ovat Kontiolahti ja Östersund.
• Perjantain kongressilähetystä voi seurata suorana YouTubessa

Lisätiedot:

Matilda Suhonen
Viestintäpäällikkö, Suomen Ampumahiihtoliitto
+358 40 488 9128
matilda.suhonen@biathlon.fi

Jarno Lautamatti
Pääshteeri, Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahti
+358 43 218 0573
jarno@kontiolahtibiathlon.com

Sami Leinonen
Tapahtuman johtaja, Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahti
+358 50 557 8003
sami@kontiolahtibiathlon.com

Ampumahiihtoliiton nuorten haastajaryhmä kokoontui kauden toiselle leirille Vuokattiin. Leirin pääteemoina olivat rasituksenalainen ammunta, ampumapaikkatoiminta sekä tehoharjoittelu.

Tänä vuonna nuorten haastajaryhmään oli mahdollista päästä mukaan myös testileirin kautta. Testileirin perusteella ryhmään valittiin kaksi uutta urheilijaa jo aiemmin nimettyjen urheilijoiden lisäksi. Vuokatin leirillä mukana olivat ensimmäistä kertaa Nelli-Maria Valle (Ounasvaaran Hiihtoseura) ja Konsta Kalliomäki (Kauhajoen Karhu).

Leirin harjoituksissa hyödynnettiin monipuolisesti Vuokatin harjoitusympäristöä. Ohjelmassa olivat muun muassa Vuokatin vaaran testijuoksu sekä vaaralle tehty vapaan rullahiihtoharjoitus.

”Nuorten haastajaryhmän toisen leirin teemana oli rasituksenalainen ammunta, ampumapaikkatoiminta ja tehoharjoittelu. Leiri sujui harjoitusten osalta hyvin, ja urheilijoissa oli havaittavissa hyvää kehitystä sekä fyysisesti että ammunnallisesti” vastuuvalmentaja Antti Repo kertoi. Hänen kanssaan ryhmän valmentajina toimivat Marie Fred ja Nastassia Kinnunen, sekä Vuokatin leirillä mukana ollut Anni Rinta-Keturi.

Fyysisen kehityksen osalta leirin testitulokset olivat erityisen ilahduttavia. Jokainen urheilija teki uuden ennätyksensä Vuokatin vaaran testijuoksussa ja paransi roimasti aiempaa tulostaan. Myös ammunnassa kehitys näkyi useissa leirin testeissä. Urheilijat ampuivat keskimäärin aiempaa paremmin muun muassa perusammuntatestissä, French-testissä sekä End Game -harjoituksessa.

”Tästä on hyvä jatkaa ensi viikonlopun rulla-ampumahiihdon SM-kisoihin. SM-kisojen jälkeen urheilijoilla on edessään pidempi jakso omaa kotiharjoittelua ennen nuorten haastajaryhmän viimeistä leiriä” Repo sanoi.

Nuorten haastajaryhmän viimeinen leiri järjestetään marraskuussa Kontiolahdella. Leiri ajoittuu juuri ennen kotimaan kauden avausta, Kontiolahden GP-kilpailuja 14.-15.11.

Ampumahiihtoliiton suunnittelukokous järjestettiin Jyväskylässä 4.-5.9.2026. Kaksipäiväinen työskentely kokosi yhteen liiton hallituksen ja toimiston henkilöstön sekä valiokuntien ja alueiden edustajat tarkastelemaan suomalaisen ampumahiihdon tulevaisuutta ja liiton toiminnan kehittämistä. Suunnittelukokouksen keskiössä olivat vuosille 2026–2031 valmistelussa ollut strategia, liiton sääntöuudistus, brändiuudistus sekä tulevan toimintasuunnitelman rakentaminen. Päivien aikana käytiin laaja-alaista keskustelua suomalaisen ampumahiihdon nykytilasta, tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä liiton roolista lajin kehittämisessä.

Kokouksen vahvuutena oli avoin ja rakentava keskusteluilmapiiri. Työskentelyä leimasi yhteinen halu löytää ratkaisuja sekä kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Strategiatyötä jatkettiin konkreettisten toimenpiteiden tasolle saakka, kun osallistujat pohtivat, miten strategiset tavoitteet näkyvät käytännön työssä ja vuoden 2027 toimintasuunnitelmassa.

Suunnittelupäivät tukivat myös liiton tavoitetta vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Hallituksen, toimiston, valiokuntien ja alueiden edustajien yhteinen työskentely tarjosi mahdollisuuden kuulla erilaisia näkökulmia, jakaa kokemuksia sekä pohtia, miten entistä tiiviimpää yhteistyötä rakennetaan eri toimijoiden välillä. Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että suomalaisen ampumahiihdon kehittäminen onnistuu parhaiten avoimella vuorovaikutuksella, yhteisellä suunnittelulla ja jokaisen toimijan osaamista hyödyntäen. Yhdessä tekemisen kulttuuria halutaan entisestään edistää ja kehittää myös Ampumahiihtoliiton toimistolla.

Suunnittelukokous loi vahvan pohjan sekä syksyn valmistelutyölle että tulevien vuosien kehittämiselle. Päivien aikana käsiteltiin myös ajankohtaisia asioita, kuten valintakriteerien valmistelua, koulutustoiminnan kehittämissuunnitelmaa sekä tulevan syksyn keskeisiä tapahtumia ja aikatauluja. Strategian, sääntöuudistuksen ja toimintasuunnittelun työ jatkuu syksyn aikana yhdessä liiton hallituksen, henkilöstön, alueiden ja seurojen sekä muiden sidosryhmien kanssa.