Urheilukoulun tehtävänä on antaa varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista palvelusta suorittaville motivoituneille ja lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus toteuttaa sotilaskoulutuksen ohessa systemaattista valmentautumista.Urheilukoulussa on palvellut jo 7400 urheilijaa 60:stä eri lajista vuodesta 1979 alkaen. Urheilukoulu tarjoaa hyvät harjoitteluolosuhteet ja riittävästi aikaa nousujohteista harjoittelua varten varusmiespalveluksen ohessa.
Talvilajien urheilijat aloittavat varusmiespalveluksen III/24-saapumiserässä Kaartin jääkärirykmentissä ja Kainuun prikaatissa 15.4.2024.
Valmennus
Valmennukseen Urheilukoulussa on varattu aikaa kasarmipäivinä 2–8 tuntia (yhteensä noin 12–30 h/vko). Lisäksi harjoitteluun on käytettävissä lähes kaikki illat ja viikonloput (pl. sotaharjoitukset). Urheilukoulu tarjoaa kahdeksan leiriviikkoa valmentautumiseen varuskunnassa tai urheiluopistoilla. Valmennustoiminta toteutetaan koulutettujen sotilasvalmentajien koordinoimana. Pääosa lajeista osallistuu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian järjestämään valmennustoimintaan. Myös erilaisilla lajiliittokohtaisilla yhteistyömalleilla voidaan järjestää valmennusta. Valitut urheilijat sitoutuvat lajiliiton valmennukseen. Urheilukouluun valitut suorittavat valmennuskurssin palveluksensa aikana. Urheilukoulun oma fysioterapeutti tekee urheilijoille lihastasapainokartoituksen palveluksen aikana, lisäksi hän on urheilijoiden käytettävissä vammojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä palveluksen aikana.
Muita tietoja
Urheilijat palvelevat Urheilukoulussa joko 347 vrk tai 165 vrk. Heidät koulutetaan aliupseereiksi ja miehistöön tiedustelutehtäviin. Parhaiten menestyneet saavat reserviupseerikoulutuksen. Myös reserviupseerikurssi pidetään Urheilukoulussa (Santahamina) ja urheilijat voivat kurssin aikana harjoitella säännöllisesti.
Hakeutuminen
Urheilukoulun hakijoiden tulee edustaa ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Urheilulajin tulee olla Olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai lajin tulee olla laajasti harrastettu Suomessa/ulkomailla. Valinnat suoritetaan eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä pääsykokeissa saatujen tietojen perusteella (haastattelu, psykologiset- ja fyysiset testit). Urheilukouluun varusmiespalvelukseen tai naisten vapaaehtoiseen palvelukseen voivat hakea myös hierojan ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt.
Huhtikuun saapumiserään hakevien talvilajien urheilijoiden, joiden kansallinen kilpailutoiminta ajoittuu syksystä keväästä (mm. jääkiekko, koripallo, lentopallo, salibandy, alppihiihto, kamppailulajit pl. judo ja paini sekä hiihtolajit) on jätettävä hakemuksensa 31.8.2023 mennessä. Valintakokeet järjestetään Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä 27.9 ja 2.-4.10.2023 sekä hiihtolajien osalta 13.10.2023 Vuokatin urheiluopistolla.
Hakulomakkeita erikoisjoukkoihin saa internet-sivuilta (www.puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet), aluetoimistoista ja Urheilukoululta. Hakea voi myös sähköisesti https://asiointi.puolustusvoimat.fi. Mikäli asevelvollinen aikoo hakeutua suorittamaan varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa, hänen olisi hyvä tuoda asia esille jo kutsunnoissa, jotta asia voitaisiin huomioida palveluspaikkaa ja palvelukseen astumisaikaa määrättäessä.
Kansainvälisten lajiliittojen suositus fluorikiellosta ei astu voimaan kansallisella tasolla vielä tulevalle kaudelle 2023–2024. Perusteina linjaukselle ovat aikataulu sekä rajalliset resurssit valvonnan toteutumiseksi. Suomessa tullaan kuitenkin noudattamaan fluorien käyttöä koskevaa EU-säännöstä ja valmistelemaan kansallista fluorikieltoa. EU-säännöstön tavoitteena on vähentää fluorin haitallisten aineiden vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön.
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) ja Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) ovat asettaneet fluorivoiteiden käyttökiellon kaudelle 2023–2024 tuotteiden terveys- ja ympäristöriskien vuoksi. Fluorikielto on tulevalla kaudella voimassa kaikissa FIS:n ja IBU:n alaisissa kansainvälisissä kilpailuissa, nuorten ja aikuisten arvokilpailuissa, maailmancupin osakilpailuissa sekä Scandinavia Cupissa. Suksien fluoritestausta voidaan toteuttaa kaikissa ulkomailla käytävissä kilpailuissa. Fluorien testaamiseen liittyvistä asioista tiedotetaan vielä tarkemmin ennen kilpailukautta.
Kansallisella tasolla valmistaudutaan fluorien käytön kieltämiseen. Tavoitteena on kiellon täysimääräinen voimaantulo ja valvonnan aloittaminen kauden 2024–2025 aikana. Fluorikieltoa edistää kansallinen työryhmä, jossa asiaa työstävät Hiihtoliiton sekä Ampumahiihtoliiton edustajat yhdessä kilpailu- ja tuomaritoiminnan edustajiston kanssa. Asiantuntijat rakentavat kansallista säännöstöä kansainvälisten linjausten mukaan.
Suomen Ampumahiihtoliitto on vahvistanut U19-ryhmän harjoituskaudelle 2023. Ryhmä koostuu alle 19-vuotiaista urheilijoista, joiden päätähtäimenä ovat kotimaan kilpailuiden lisäksi Nuorten talviolympialaiset 2024.
U19-ryhmä (19)
Eveliina Hakala, Ahveniston Ampumahiihtäjät
Saga Hurskainen, Kontiolahden Urheilijat
Hanni Koski, Ahveniston Ampumahiihtäjät
Erika Kujala, Kontiolahden Urheilijat
Elli Loukkaanhuhta, Oulun Hiihtoseura
Sissi Oikkonen, Ounasvaaran Hiihtoseura
Ilona Rantakömi, Hollolan Urheilijat -46
Aino Sorjonen, Kontiolahden Urheilijat
Pinja Yläharju, Imatran Urheilijat
Arno Hautaniemi, Seinäjoen Hiihtoseura
Joonas Jarkko, Saloisten Reipas
Akseli Kirjavainen, Puijon Hiihtoseura
Otto Konttinen, Puijon Hiihtoseura
Tuomas Latvalahti, Tuusulan Voima-Veikot
Antti Martikainen, Hollolan Urheilijat -46
Topias Ollikka, Ahveniston Ampumahiihtäjät
Sisu Rannikko, Tuusulan Voima-Veikot
Arttu Remes, Keuruun Kisailijat
Kaapo Saarinen, Lahden Hiihtoseura
Valmennus: Antti Repo ja Matti Hakala
Lisätiedot: toiminnanjohtaja Tapio Pukki, 046 878 2200
Ampumahiihtoliiton hallitus on nimittänyt Teemu Vesalan Suomen Ampumahiihtoliiton lajipäälliköksi 1.9.2023 alkaen.
Jyväskyläläinen Vesala (s.1960) siirtyy lajipäälliköksi Ski Jyväskylän toiminnanjohtajan tehtävästä. Hän on syksystä 2022 alkaen toiminut Ampumahiihtoliiton seura- ja harrastevaliokunnan jäsenenä.
Ampumahiihtoliitto sai lajipäällikön rekrytointiprosessiin useita päteviä, kokeneita ja eri profiilin omaavia hakijoita. Valinnassa painotettiin esimiesosaamista ja -kokemusta, seuratyön sekä urheilun tuntemusta, talousosaamista ja verkostojen hallintaa.
”Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsemme jatkamaan ampumahiihdon hyvin etenevää kehityskulkua Teemu Vesalan johdolla. Lajipäällikön työ on haastavaa, monien eri osa-alueiden hallintaa sekä määrätietoista johtamista. Vesalan persoona, osaamis- ja kokemustausta sekä tapa edistää asioita vakuutti meidät prosessin edetessä” toiminnanjohtaja Tapio Pukki kommentoi valintaa.
Teemu Vesala on tehnyt urheilu-uransa maastohiihtäjänä ja triathlonistina. Vesala on työurallaan toiminut mm. Suomen Triathlonliiton päävalmentajana, yritysten henkilöstövalmentajana sekä urheiluvälineiden vientipäällikkönä. Vesala on koulutukseltaan merkonomi, minkä jälkeen hän on suorittanut liikuntatieteen maisteriopintoja.
”Olen syvästi otettu valinnastani Ampumahiihtoliiton lajipäälliköksi. Tehtävänimike kertoo, mitä minulta odotetaan, työtä upean lajin menestyksen eteen niin huippu-urheilussa kuin koko lajin kehittämisessä. Erityisesti odotan ampumahiihtoihmisten, urheilijoiden ja valmentajien kohtaamisia ja kuulemisia eri puolilla Suomea. Laji tarvitsee uusia harrastajia ja se perustyö tehdään seuroissa. Haluankin olla auttamassa seuroja ja alueita luomaan parempia menestyksen edellytyksiä ampumahiihtäjän polulle, Teemu Vesala kertoi ajatuksiaan uudesta työtehtävästä.
”Yhteistyö on voimaa. ”Menestymme yhdessä” on liiton strategiassa ensimmäisellä sivulla. Liekö sattumaa, mutta yksi lempisitaattejani on kuuluisan kirjailijan ja yrityskonsultin Ken Blanchardin ”Kukaan meistä ei ole yhtä fiksu kuin kaikki meistä!” Vesala toteaa.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Tapio Pukki p. 046 8782200 Lajipäällikkö Teemu Vesala p. 050 522 2664
Suomen Ampumahiihtoliiton Vastuullisuus urheiluyhteisössä -seminaari pidettiin torstaina 8.6.2023. Seminaari kokosi yhteen asiantuntijoita urheiluyhteisön eri sektoreilta. Tilaisuuden moderaattorina toimi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Vastuullisen toiminnan tunnusmerkit urheiluyhteisössä
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela piti avauspuheenvuoron vastuullisen toiminnan tunnusmerkeistä urheiluyhteisössä. Vastuullisuus kattaa ympäristön, yhteisön sekä hallinnon. Nummelan mukaan urheiluyhteisön perustehtävän, päämäärän ja vastuullisuustyön painopisteiden tulisi olla linjassa keskenään. ”Suunnittelutyö on pieni osa kokonaisuutta, ja suurimmat muutokset tehdään toiminnan käytännön tasolla” Nummela totesi.
Hyvä hallinto ja julkisuuden hallinta urheilussa
SOK:n mediajohtaja Päivi Anttikoski alusti paneelikeskustelun hyvästä hallinnosta ja julkisuuden hallinnasta urheiluyhteisössä. Anttikoski puhui yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta sponsoroinnissa. SOK:n tuki kohdistuu lasten ja nuorten harrastusten tukemiseen. Paneelikeskusteluun osallistuivat Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sekä OKM:n ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola. Keskustelua käytiin vastuullisten toimintatapojen ohjelmoinnista, implementoinnista ja viestinnästä. Paneelikeskustelussa korostui tiedon jakamisen merkitys eri toimijoiden välillä.
Liikunnan harrastamisen avoin toimintaympäristö
ST1:n yritysjohtaja Mika Anttonen alusti paneelikeskustelun liikunnan harrastamisen avoimesta toimintaympäristöstä. Anttonen puhui arvopohjaisesta johtamisesta, johon päätösten ja toiminnan tulisi nojautua. Anttonen painotti lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista keskeisenä arvona. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Saara-Sofia Sirén sekä Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio. Keskustelussa pohdittiin, miten lapset ja nuoret saadaan liikkeelle. Lasten ja nuorten harrastamisen tukemisen mahdollisuuksia pohdittiin sekä politiikan, yritysmaailman että urheiluorganisaatioiden näkökulmasta.
Liiton ja urheilijan vastuullisuus sidosryhmille
Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Juha Kanerva lähestyi urheilun vastuullisuutta historian näkökulmasta. Kanerva totesi vastuullisuuden olevan käsitteenä uusi ja keskustelun eettisistä toimintatavoista olevan ajankohtaista. Paneelikeskusteluun osallistuivat Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso sekä eettisen johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntija Nina Laakso. Paneelikeskustelussa pohdittiin liiton ja urheilijan vastuullisuutta sidosryhmille. Nina Laakson mukaan avoin viestintä tehostaa sidosryhmäyhteistyötä. Urheilutoiminta ammattimaistuu ja toimintaympäristö monimutkaistuu yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Maria Laakson mukaan kulttuurinmuutoksen tekeminen ja vastuullisten toimintamallien käyttöönotto on pitkäjänteistä työtä. ”Epäkohdat pitää nostaa esiin mutta onnistumisista kertominen on yhtä tärkeää”, hän muistutti.
Liiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki piti tilaisuuden päätössanat. Toiminnanjohtaja puhui liiton roolista osana vastuullista urheiluyhteisöä. Lopuksi hän kiitti osallistuneita hyvästä keskustelusta tärkeän aiheen ympärillä.
”Vastuullisuus ei ole vain juhlapuheita. Meidän pitää olla valmiita viemään asioita käytäntöön. Tässä yhteinen viesti ja toiminnot ovat tärkeitä.”
Tapio Pukki, toiminnanjohtaja, Suomen Ampumahiihtoliitto
Suomen Ampumahiihtoliitto on vahvistanut nuorten maajoukkueen harjoituskaudelle 2023. Nuorten maajoukkue koostuu alle 22-vuotiaista urheilijoista, joilla päätähtäimenä ovat nuorten MM-kilpailut.
Liitto valmistelee vielä yhdessä Vuokatin alueen kanssa nuorten U19-ryhmää, jonka kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin.
Nuorten maajoukkue (U22-ryhmä), (7)
Frida Achren, Vörå IF Inka Hämäläinen, Kontiolahden Urheilijat Lyydia Raunio, Tuusulan Voima-Veikot Teodora Westerlund, Larsmo IF
Vili Kotikumpu, Soisalon Ampumahiihtäjät Kalle Loukkaanhuhta, Oulun Hiihtoseura Eemi Naumanen, Puijon Hiihtoseura
Valmennus: vastuuvalmentaja Maija Holopainen
Lisätiedot: toiminnanjohtaja Tapio Pukki, 046 878 2200
Ampumahiihdon SM-kilpailujen viimeisenä kisapäivänä nähtiin naisten ja miesten yhteislähdöt sekä nuorten viestit.
Ampumahiihdon yhteislähdöt starttasivat Toramolla kirpeässä pakkassäässä. Naisten sarjassa Joutsan Pommin Suvi Minkkinen jatkoi vahvoilla suorituksilla niin ammunnoissa kuin ladullakin ja pokkasi toisen SM-kullan. Hopealle hiihti Ahveniston Ampumahiihtäjien Noora Kaisa Keränen ja pronssille Leppävirran Virin Sanna Laari. Ounasvaaran Hiihtoseuran Emilia Irvankoski sijoittui kisassa yhdenneksitoista ja Sanni Oikkonen neljänneksitoista.
Miesten yhteislähdön voitti Haapajärven Kiilan Tero Seppälä. Hopeasta kamppailivat Kontiolahden Urheilijoiden Heikki Laitinen ja Tuusulan Voima-Veikkojen Jaakko Ranta. Lopulta Laitinen sijoittui toiseksi 4,5 sekunnin erolla kolmanneksi tulleeseen Rantaan.
Nuorten viesteissä Ounasvaaran Hiihtoseuran miesten joukkue hiihti upeasti SM-kultaa M15-sarjassa. Voittojoukkueessa hiihtivät avausosuudella Erkka Petrelius, toisena Ivan Kharlanov ja ankkuriosuudella Okko Selin. Toisesta mitalisuorituksesta vastasi OH:n joukkue N19 sarjassa napaten pronssia joukkueella Inka Salmela, Enni Petrelius ja Sissi Oikkonen.
Ampumahiihdon SM-kilpailut jatkuivat Rovaniemellä lauantaina nuorten ja yleisten sarjojen pikamatkoilla. Yleisissä sarjoissa kultaa voittivat maajoukkueurheilijat Suvi Minkkinen ja Tero Seppälä.
Yleisessä sarjassa nähtiin useita maailmancupin hiihtäjiä niin miesten kuin naisten sarjoissa. Naisten yleisen sarjaan voittoon hiihti Suvi Minkkinen, miesten puolella voittajaksi ratkesi Tero Seppälä.
Ihan hyvin meni, vaikka suoritus ei ollut mikään huippu. Heti ensimmäisen laukauksen jälkeen tuli syöttöhäiriö ja varapatruunankin ammuin ohi. Siihen en ole tyytyväinen, mutta pystypaikalta onneksi nollat ja voitto. Kultaa tulin hakemaan ja sitä sain. Tämä oli tärkeä itselleni saada, kun minulla ei vielä aiemmin aikuisten SM-kultaa lumilta ole, Minkkinen kommentoi.
Aika tiukkaa oli. Rata on tekninen eli koko ajan pitää olla hereillä. Pystystä kaksi ensimmäistä laukausta ohi, ja helpommalla olisin päässyt ampumalla sisään. Yleisen sarjan suomenmestaruus on hieno juttu. Ei ole niitä mestaruuksia minullakaan kovin montaa. Kolme vuotta oli väliä SM-kilpailuista, joten mukava olla taas takaisin täällä, Seppälä iloitsi kilpailun jälkeen.
N13-sarjan voittoon hiihti Lahden Hiihtoseuran Hilla Hirvonen, M13-sarjan voitto meni Kontiolahden Urheilijoiden Santeri Revolle. N14-sarjassa kultaa voitti Oulun Hiihtoseuran Saaga Pesämaa ja M14-sarjassa niin ikään Oulun Hiihtoseuraa edustava Matias Latomaa.
N16-sarjassa kultaa hiihti Kontiolahden urheilijoiden Aino Sorjonen. M16-sarjan voitti Tuusulan Voima-Veikkojen Tuomas Latvalahti. N17-sarjan voitti Hollolan Urheilijoiden Ilona Rantakömi, M17-sarjan voittajaksi hiihti Lahden Hiihtoseuran Kaapo Saarinen. N19-sarjan voitti Kontiolahden Urheilijoiden Inka Hämäläinen, M19-sarjassa kultaa hiihti Oulun hiihtoseuran Juuso Kinnunen. N22-sarjan voitti Ahveniston Ampumahiihtäjien Noora Kaisa Keränen ja M22-sarjan Kontiolahden Urheilijoiden Ville-Valtteri Karvinen.
Ampumahiihdon SM-kisat jatkuvat huomenna sunnuntaina nuorten sarjojen viesteillä ja yleisten sarjojen yhteislähdöillä. Kisoja voi seurata sekä paikan päällä että livestreamin kautta Lapin kansan verkkosivuilla.
Ampumahiihdon SM-kilpailut pyörähtivät vauhdikkaasti käyntiin naisten ja miesten viestihiihdoilla. Toramolla nähtiin kisasuorituksia myös useilta maailmancupin hiihtäjiltä. Kisaviikonloppu jatkuu sunnuntaihin asti.
Toramon SM-kisaviikonloppu aloitettiin naisten viesteillä. Viestin voittivat Kontiolahden Urheilijat joukkueella Nenna Lukkarinen, Rieke De Maeyer ja Nastassia Kinnunen. Toiseksi sijoittui Ounasvaaran Hiihtoseura, jonka joukkueessa hiihtivät Emilia Irvankoski, Sissi Oikkonen ja Sanni Oikkonen. Naisten viesteissä kilpaili yhteensä kuusi joukkuetta.
Miesten viestissä voiton vei Tuusulan Voima-veikot joukkueella Pyry Rannikko, Jaakko Ranta ja Tuomas Harjula. Kisan toiseksi sijoittui Kontiolahden Urheilijat joukkueella Otto-Eemil Karvinen, Joni Mustonen ja Heikki Laitinen. Ounasvaaran Hiihtoseuran joukkue sijoittui viestissä neljänneksitoista. Miesten viestissä kilpaili yhteensä 14 joukkuetta.
Tänään oli loistava kisapäivä ja kaikki sujui hyvin. Viestit olivat hyvää harjoittelua viikonlopun muita kisapäiviä varten, kilpailunjohtaja Pasi Oikkonen kommentoi.
Kisaviikonloppu jatkuu huomenna lauantaina nuorten ja yleisten sarjojen pikamatkoilla. Ampumahiihdon SM-kisat huipentuvat sunnuntaina nuorten viesteihin ja yleisten sarjojen yhteislähtöön. Kisoja voi seurata sekä paikan päällä että livestreamin kautta Lapin kansan verkkosivuilla.
Ampumahiihdon maailmancup päättyi Norjassa naisten yhteislähtöön. Kilpailun voitti Ruotsin Hanna Öberg, joka päihitti toiseksi tulleen Marte Olsbu Roeiselandin 23 sekunnilla. Molemmat ampuivat kilpailussa yhden sakon. Kolmas oli Ranskan Anais Chevalier-Bouchet jääden voittajasta kolmella sakolla 44 sekuntia.
Suvi Minkkinen teki uransa parhaan yhteislähtökilpailun suorituksen sijoittuen 20:nneksi. Minkkinen ampui kilpailussa yhteensä kaksi sakkoa. Hän jäi voittajasta minuutin ja 56 sekuntia. – Se oli urani paras yhteislähtösijoitus ja ihan kohtalainen veto vielä tähän kauden loppuun. Väsymys painaa varmasti kaikilla. Sanoin ennen kilpailua kieli poskella tavoitteen, että olisin maalissa ennen Maria häntä vastaanottamassa uran viimeisestä kilpailusta. Olisin toki toivonut, että hän olisi saanut hyvän kisan ja ollut maalissa ennen minua. Kaksi suurta hahmoa joukkueesta lopettaa, mikä on enemmän mielessä kuin oma kilpailu tässä hetkessä. Tähän voi kuitenkin hyvillä mielin lopettaa kauden, Minkkinen kommentoi.
Mari Eder ilmoitti ennen kilpailua päättävänsä kansainvälisen uransa tähän kauteen. Holmenkollenin yhteislähtö oli siten hänen uransa viimeinen maailmancupin kilpailu. Eder ampui kilpailiussa yhteensä seitsemän sakkoa sijoittuen 29:nneksi. – Se oli juuri niin vaikeaa kuin etukäteen ajattelinkin. Tämä päivä oli vain pisteen lyömistä tälle elämän matkalle, mitä tähän asti on tehty. Nyt katsotaan kohti tulevaa ja jotakin uutta, Eder kommentoi ja kiitti kaikkia uran varrella kannusteita.
Myös Nastassia Kinnusen kansainvälinen ura päättyi Holmenkollenille. Kinnunen hiihti viimeisen kerran lauantaina pikakisassa, sillä hän ei saanut lähtöpaikkaa yhteislähtöön. – Olen iloinen saadessani olla osa tiimiä. Onnen kyyneleitä. Se oli hieno kilpailu ja nämä vuodet joukkueessa. Kiitos, Kinnunen kommentoi pikakisan jälkeen.
