Posts by: Lauri Elo

Biathlon.fi sivut uudistuivat

     Lauri Elo 

Suomen Ampumahiihtoliiton kotisivut ovat uudistuneet kesäkuun alussa. Uusien sivujen suunnittelun lähtökohtana oli päivittää sivujen ulkoasua ja helpottaa tiedon löytymistä sivujen selkeämmillä rakenteilla.

Pääsivulta löytyy nyt selkeästi uusimmat uutiset sekä tulevat kilpailut. Muutoksia on tullut myös kilpailukalenterin ja tulosluetteloiden listauksiin sekä materiaalien luokitteluun. Uusilla sivuilla on nyt varattu selkeät paikat tulevista koulutuksista tiedottamiselle. Koulutukset löytyvät ”Seurat” sivustolta vasemmalla olevasta linkkivalikosta.

Kilpailukauden tulosarkistoa pyritään saamaan ajantasaisemmaksi siihen tehdyillä muutoksilla. Seurakäyttäjäjillä on nyt mahdollisuus itse lisätä kilpailunsa tulokset nettisivuille vaikka heti kilpailun päätyttyä kirjaantumalla sisään omaan tapahtumaan ja lataamalla tulostiedostot niille varattuun tilaan. Kun tulokset on ladattu, siirtyy kilpailu näkymään myös ”tulokset” sivulla.

Uusista nettisivuista ja niiden käytöstä voi kysyä kenttäpäällikkö Lauri Elolta.

Seurakysely 2019

    Lauri Elo 

Suomen Ampumahiihtoliiton seurakysely 2019

Seurakyselyn taustalla on tarve saada parempaa tietoa seurojen toiminnoista ja harrastajamääristä. Tämänvuotisessa seurakyselyssä painotetaan paljon myös ampumahiihdon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kokonaiskuvan rakentamista. Suomen Ampumahiihtoliitto haluaa olla edelläkävijä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Suomen Ampumahiihtoliitto on perustanut kevään aikana tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa suomalaisen ampumahiihdon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaa ja tehdä tutkimuksiin perustuvista johtopäätöksistä toimenpide-ehdotuksia, joilla näitä asioita pystytään parantamaan niin Liitto-, kuin seuratasolla. Tämän takia seurojen aktiivisuus vastaamisessa on ensisijaisen tärkeää.

Työryhmän lisäksi kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään raportoinnissa Opetus- Kulttuuriministeriölle, Olympiakomitealle sekä pohjana ensi vuoden OKM:n yleisavustukselle, jonka muuttuneissa kriteereissä lajin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ensisijaisen tärkeitä.

Seurakyselyn yhteydessä vastaajat voivat esittää toiveitaan seuravalmennuksen kehittämisen-teemalla tehtäville seurakäynneille.

Vastausaikaa kyselylle on 30.6 saakka. Kyselyn linkki on lähetetty seuran yhteyshenkilölle ja toivomme, että seuran sisällä kysely ohjataan tarvittaessa vastuulliselle henkilölle. Kysely löytyy myös Liiton sivuilta kohdasta ”Seurat”.

Lisätietoja seurakyselystä antaa Lauri Elo, lauri.elo(a)biathlon.fi

Ampumahiihto tutuksi Napsu-leirillä

     Lauri Elo 

Tuusulan Voima-Veikot järjestivät lauantaina 18. toukokuuta Napsu-ampumahiihtoleirin lajista kiinnostuneille lapsille, nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Paikalle päivän kestävälle leirille saapui 11 innokasta ampumahiihtäjän alkua.

Osana Urlus-nuorisoprojektia kehitetyn ampumahiihdon Napsu-leirin tarkoituksena on tarjota helppo ja yksinkertainen tapa tutustuttaa perheitä ampumahiihdon harrastamiseen. Lauantain leiripäivä oli Tuusulassa jo kevään toinen.

Leiripäivä starttasi aamu yhdeksältä Tuusulan uimahallilla, jossa käytiin Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtovalmentajan, Jari Junttasen johdolla aamupäivän aikana läpi ampumahiihdon teoriaa, lajin perusteita sekä tähtäämistä ja liipaisemista. Teoriaosuudesta siirryttiin ennen lounasta vielä kokeilemaan kerrottuja asioita käytännössä ekoaseilla.

Ekoaseilla harjoiteltiin oikeaa ammunta-asentoa, lataamista, tähtäämistä, puristavaa laukausta sekä jälkipitoa. Aluksi pyrittiin saamaan osumia pystytauluihin, joista pian siirryttiin jo hakemaan osumia makuualueen sisäpuolelta. Lopuksi nuoret saivat opettaa vanhemmilleen juuri opittuja asioita ja haastaa vanhempansa ammuntatarkkuudessa.

Ammunta oikeilla aseilla kohokohta

Lounaan jälkeen leiripäivä siirtyi Tuusulan ampumahiihtostadionille, jossa heti aluksi käytiin läpi ampumahiihdon turvallisuuteen liittyviä sääntöjä. Sen jälkeen nuoret pääsivät ampumaan pienoiskivääreillä, kunnes leiripäivä huipentui iltapäivällä ampumajuoksuviestiin.

Porvoosta Tuusulaan saapuivat myös isä Johan ja tytär Stella Öhberg. Kaksikko päätyi leirille Ampumahiihtoliiton järjestämän lajiesittelyn myötä.

  • Projekti kävi koulussa ja sieltä Stella sai idean tulla. Hän toi kotiin paperilapun leiristä ja oli silloin jo päättänyt, että tänne on tultava, Johan avasi.

Johan kehui myös leiripäivän järjestelyjä.

  • Positiivinen pelko, että tuleeko tästä taas uusi harrastus meidän perheeseen. Hiihto on meille jo tuttu laji. Porvoossa ei ole mahdollisuutta ampua, mutta tänne radalle Tuusulaan on esimerkiksi vain puolen tunnin matka.

Stellan, 10, mielestä parasta päivässä oli, kun sai kokeilla ensimmäistä kertaa ammuntaa oikeilla aseilla.

  • Halusin tulla tänne myös sen takia, kun olen katsonut Kaisaa telkkarista.

Leiriltä uusia harrastajia

Tuusulan Voima-Veikkojen valmennusvastaavan Jarmo Laakson mukaan palaute Napsu-leireistä on ollut positiivista. Seura on järjestänyt leiripäiviä jo viisi kertaa ja saanut sitä kautta paljon uusia harrastajia.

  • Yhden päivän kokeilu on sellainen, että siihen on aika helppo myös vanhempien tulla mukaan ja lapset saavat aika nopeasti käsityksen siitä, millainen laji on.

Laakson mukaan leiripäivää varten tarvitaan muutaman ohjaajan ja aseiden lisäksi mukaan myös seurasta henkilö, joka ottaa ilmoittautumisia vastaan ja vastaa vanhemmilta runsaasti tuleviin kysymyksiin.

  • Lisäksi markkinointi on tärkeää. Paikallisia hiihtoseuroja on ainakin hyvä informoida kokeilumahdollisuudesta, se on toiminut meillä.

Napsu-leirien ansiosta Tuusulan Voima-Veikkojen harrastajamäärät ovat hurjassa kasvussa. Ennen kesäkuussa järjestettävää kolmatta leiriä, TVV on noussut lisenssimääriltään jo Suomen toiseksi suurimmaksi ampumahiihtoseuraksi.

Napsu-leirin jatkona Tuusulassa järjestetään kerran viikossa Tuiskun Ampparikoulu, jossa nuoret pystyvät perehtymään lajiin syvällisemmin. Napsu-leirin materiaalit ovat seuroille vapaasti käytettävissä Ampumahiihtoliiton nettisivuilla biathlon.fi.

Syksyn I-tason valmentajakoulutus

    Lauri Elo 

Syksyn 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Iisvedellä.

  • 16-18.8.2019
  • 6-8.9.2019

Koulutusmaksu on 120€ sisältäen molemmat lähijaksot. Osallistujat kattavat oman majoittumis- ja ruokailukulunsa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Ilmoittautumiset 4.8.2019 mennessä sähköpostitse osoitteeseen lauri.elo(a)biathlon.fi.

HUOM! Jos et pääse jommalle kummalle lähijaksolle, voi sen käydä toisen koulutuksen yhteydessä myöhemmin. Myös mahdollisesti aiemmin käymättä jääneen lähijakson voi käydä nyt.

Tuomarikoulutus Niinisalossa 19.6.2019

     Lauri Elo 

Niinisalossa järjestetään ampumahiihdon kilpailunjärjestäjä- / tuomarikoulutus.

Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua suoraan sähköpostilla antti.annala@mil.fi

Aika: 19.6.2019 klo 17-21.00.

Paikka: Niinisalon varuskunnalla (Varuskunnantie 112, 38440 Niinisalo)

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian yläkoululeirityksen urheilijavalinnat kaudelle 2019 – 2020

    Lauri Elo 

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ampumahiihdon yläkoululeirityksen urheilijavalinnat kaudelle 2019 – 2020:

Ryhmä 1 (9. luokka)

Heikkinen Arttu
Huttunen Antti
Kinnunen Juuso
Korpi Heli
Kujala Eeli
Naumanen Eemi
Pietarila Mikko
Pirttikoski Sanni
Pätäri Emilia
Sandnäs Rebecca
Säily Niko
Taskila Neea
Westerlund Teodora

Ryhmä 2 (7. ja 8. luokat)

Huhtamäki Rasmus
Hurskainen Saga
Hämäläinen Inka
Kirjavainen Akseli
Klemettinen Jimi
Kuiri Eemeli
Kujala Erika
Ingves Anton
Loukkaanhuhta Elli
Nevalainen Mette
Mäntyranta Ronni
Rannikko Sisu
Rönn William

Lisätietoja löytyy Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian sivuilta

http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Uutiset/artmid/1014/articleid/1312/Ampumahiihdon-yl228koululeiritykseen-valitut-urheilijat-kaudelle-2019-2020#.XNVS_9hS_IV

 

Hämeenlinnan I-tason koulutuksen ohjelma

    Lauri Elo 

*muokattu ilmoittautumisajan osalta 15.5.2019

Kevään 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Hämeenlinnassa kahtena lähijaksona.

  • 24.-26.5.2019
  • 7.-9.6.2019

Koulutus alkaa perjantaina 24.5 klo 18.00 Seminaarin koululla: Seminaarinkatu 2, 13130 Hämeenlinna. Koulutus päättyy perjantaina noin klo 15.00

Koulutuksen tarkempi ohjelma löytyy tästä: I tason ah-valmentajakoulutus Hameenlinna 2019

 

Koulutusmaksu on 120€ sisältäen molemmat lähijaksot. Osallistujat kattavat oman majoittumis- ja ruokailukulunsa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen lauri.elo(a)biathlon.fi.

HUOM! Jos et pääse jommalle kummalle lähijaksolle, voi sen käydä toisen koulutuksen yhteydessä myöhemmin. Myös mahdollisesti aiemmin käymättä jääneen lähijakson voi käydä nyt.

 

Syksyn 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Iisvedellä. Syksyn koulutusten ajankohdista tiedoitetaan erikseen toukokuun aikana.

 

 

Aluetoimintatuki seurojen yhteisille leireille

    Lauri Elo 

Suomen Ampumahiihtoliiton aluetoimintatukea voi nyt hakea kesän ja syksyn leireille.

Seurat voivat hakea Liitolta aluetoimintatukea ohjaajakorvauksiin seurojen yhteisille leireille. Aluetoimintatuen hakuehtoina ovat:

  • Vähintään 3 ampumahiihtoseuraa on järjestämässä leiriä
  • Leiri kestää vähintään yhden vuorokauden
  • Leirille voi osallistua vapaasti seurasta riippumatta

Ohjaajakorvaus on 150€ + max 200€ matkakorvauksia. Ohjaajakorvausta saadakseen tulee leirille osallistua vähintään 8 urheilijaa.

Aluetoimintatukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • Leirin järjestävät seurat (min 3kpl)
  • Leirin ajankohta ja kesto
  • Leirin sijainti
  • Leirin ohjaajat
  • Leirin osallistumismaksu
  • Lyhyt kuvaus leirin sisällöstä
  • Missä ja miten leiriä markkinoidaan
  • Mukaan leirimainos

Kesän ja syksyn 2019 aluetoimintatukea voi hakea 31.5.2019 asti. Vuoden 2020 aluetoimintatuet haettavissa 31.10.2019 saakka.

Hakemukset tulee lähettää kenttäpäällikkö Lauri Elolle lauri.elo@biathlon.fi

Aluetoiminta perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja toimintaan varattu budjetti pyritään jakamaan tasapuolisesti alueiden välillä.

 

Puheenjohtajan ajatuksia kauden päättyessä

    Lauri Elo 

Hyvä Ampumahiihtoväki – ajatuksia kauden päättyessä!

Lähtökohtia kuluneelle vuodelle ja kilpailukaudelle

Olympialaisten jälkeen käännettiin katseet kohti Pekingin olympialaisia ja uutta 4–vuotisjaksoa.  Liiton valmennus- ja huoltotiimien uusiutuminen, kattavat arvioinnit suoritettiin Suomen ampumahiihdon tilasta niin seurojen kuin urheilijoiden osalta sekä tavoitteiden asettamisesta lähivuosille. 2018 vuodelle haetun valtionavustuksen hakemiseen liittynyt järjestelmäongelma johti siihen, että OKM ei ottanut Liiton hakemusta käsittelyyn. Liitto jätti asiasta valituksen syksyllä 2018 Helsingin hallinto-oikeudelle, päätöstä valitukseen odotetaan alkuvuodesta 2020. Liiton hallitus päätti toteuttaa valmennuksen sekä muun osalta suunnitelmat kuten ne oli laadittu, hallitus toki tunnisti haasteen kovuuden.

Keskeisiä tavoitteita 2018/2019 – 2021/2022 kaudelle

Ampumahiihdon kansainvälisen tason saavuttaminen usean urheilijan voimin on keskeinen tavoite. Valmennusryhmiin nostettiin nuoria aiempaa selvästi enemmän, myös leireille vahvistettiin valmennusresursseja. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on kyetä tukemaan ja varmistamaan seurojen valmennustoimintaa eri tavoin. Liiton toimiston toimenkuvat fokusoitiin.  Lajipäällikkö keskittyy aiempaa tiiviimmin tukemaan ja koordinoimaan valmennus- ja huippu-urheilua. Kenttäpäällikkö keskittyy seuratoiminnan kehittämiseen, aktivoimiseen ja tukemiseen. Toiminnanjohtaja osaltaan ohjaa ja tukee molempia toimintoja omien tehtäviensä ohella. Valiokuntien roolina ja tehtävänä on tukea mahdollisimman hyvin määritellyn tehtäväalueensa osalta hallituksen linjaamien tavoitteiden toteutumista. Kansainvälisellä tasolla menestymisen osalta Liitto asettaa tavoitteet yhdessä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa vuosittain ja aikanaan Pekingin olympialaisten osalta.

Johtamisen kehittyminen kaikilla tasoilla on tärkeää

Ampumahiihtoliitto ehkä ensimmäisenä lajiliittona määritteli johtamisjärjestelmän toimintaansa kattavasti 2017 aikana ja sen käyttöönotto alkoi edetä 2018 alussa. Johtajuudesta on keskusteltu kuluneen kauden aikana paljon – ja aiheellisesti. Urheilussa hyvää johtamista pitää parantaa ja ammattimaistaa. Johtajuuden vahvistaminen ja hyvä johtaminen on konkreettinen tavoite.

Nuorilla sekä miehillä hyvää kehitystä, Mäkäräinen jatkoi maailman huipun tasolla

MM-kisoissa emme saaneet mitaleita, joka tietenkin harmittaa. Ampumahiihdon tasoa mielestäni pitää mitata koko kauden menestyksellä. Kaisa Mäkäräinen nousi useimmin podiumille, saman verran kuin Wierer, maailmancupeissa. Ei huono, sanoisi J. Uotinen! Nuoret naiset ja miehet sijoittuivat mitaleille hienosti ja saavuttivat hyviä sijoituksia ikäluokkansa kisoissa. Miehissä oli rohkaisevia suorituksia kauden aikana. On selvää, että kovasti työtä on jatkettava, jota työtä valmennusjohto, urheilijat sekä muu valmennusjohto aktiivisesti ovat jo miettimässä ja laatimassa suunnitelmia tulevalle valmennuskaudelle. On jo selvää, että IBU-cupin rooli vahvistuu tiellä kohti maailman huippua Suomessa, kuten monessa maassa on jo aiemmin toteutunut.

Ampumahiihdon kiinnostus talvilajien kärjessä

Ampumahiihto piti tukevasti asemansa suomalaisten mielenkiinnon kohteena. Lajin kiehtovuus, jännittävyys, äärimmäistä fyysistä, henkistä, ammunnan- ja mielenhallinnan taitoa vaativa laji vetää televisioiden ääreen suurimmat katsojamäärät edelleen. Suuren yleisön vahva mielenkiinto onkin yksi tärkeimpiä tuen osoituksia urheilijoillemme.

Vahvaa työtä tehdään koko ajan Suomen ampumahiihdon eteen

Suomalaisten ampumahiihtoseurojen sekä ampumahiihtäjien taustalla on tehty paljon ja ahkerasti töitä. Huippu-urheilu ja erityisesti isot lajit, kuten ampumahiihto kiinnostavat ihmisiä paljon. Media luonnollisesti fokusoi resurssinsa ja mitoittaa aikaansa näille lajeille, joka periaatteessa on oikein hyvä asia.  Joskus tuntuu kohtuuttomalta niin ”yleisviisaan” katsojan kuin ”kriittispainotteisen” toimittajan kommentit ja arviot, jos urheilija ei ole saavuttanut podiumia tai pistesijaa.  Toki valtaosa suuresta yleisöstä ja toimittajista ymmärtää, että kansainvälisellä huipulla menestys on lujassa.

Itse urheilijat panostavat oleellisen ajan koko elämästään urheilulle ja tekevät parastaan. Valmentajat, huoltajat, urheilijoiden vanhemmat ja muu taustajoukko tekevät koko ajan parhaansa urheilijan menestyksen eteen, Liitonkin tehtävissä olevat toimivat juuri noin, tekevät parhaansa.

Oliskohan mitenkään mahdollista kannustaa kaikkea urheilua samalla tavalla kuin esim. miesten koripalloa ja naisten jääkiekkoa kannustetaan tällä hetkellä Suomessa – iloitaan onnistumisista ja tappionkin jälkeen tsempataan positiivisesti eteenpäin!

Tasa-arvon vahvistamisesta sekä nuorten odotusten paremmasta huomioimisesta lisäarvoa

Liiton hallitus asetti esityksestäni työryhmän selvittämään tasa-arvon toteutumista ja nuorten äänen kuulumista tällä hetkellä suomalaisessa ampumahiihdossa sekä työstämään tavoitteet kummankin asian osalta, jotta tasa-arvo ja nuorten ääni sekä odotukset varmasti toteutuvat Liiton toiminnassa. Työryhmä esittää aikaansaannoksensa syksyllä 2019 ja esityksen toimenpiteet otetaan huomioon jo 2020 toimintasuunnitelmaan sekä seuraavaan strategiaan, joka on vuoden päästä ajankohtainen.

Kiitos

Haluan kiittää ampumahiihtäjiä, ampumahiihtoa harrastavien ja kilpailevien valmentajia ja muita taustajoukkoja merkittävästä työstä kuluneella kaudella. Meillä on lajin tukena uskollisia ja hyviä yhteistyökumppaneita niin Liitto-, seura- kuin urheilijatasolla. Tuki on tärkeä ja jokaisesta eurosta ja tukimuodosta haluan kiittää ampumahiihtäjiemme puolesta.

 

Ampumahiihtoterveisin,

Kalle Lähdesmäki
puheenjohtaja
Kauppaneuvos

Ampumahiihtolupaus Jaakko Ranta tähyää olympialaisiin: ”Oman ikäisissä vauhti jo riittää”

    Lauri Elo 

21-vuotias Jaakko Ranta on yksi Suomen ampumahiihdon tulevaisuuden lupauksista. Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtäjä sijoittui helmikuussa nuorten MM-kisojen pikakilpailussa kuudenneksi. Yksi kauden kohokohdista oli myös huima nousu nuorten EM-kisojen takaa-ajossa sijalta 23 lopulta neljänneksi.

  • Kyllä nuorten MM-kisojen kuudes sija oli kauden paras kisa. Onnistunut suoritus ja kovatasoisessa seurassa jäin vain niukasti ulos mitaleilta. Myös EM-kisoissa oltiin lähellä mitalia, mutta tällä kertaa kääntyi näin päin.

Kokonaisuutena Ranta on kilpailukauteensa erittäin tyytyväinen. Nuorten sarjoissa onnistumisten lisäksi Ranta vakiinnutti asemaansa maailmancupia kiertäneessä miesnelikossa. Erityisesti maailmancupista Ranta koki saaneensa hyvin oppia tulevaisuuteen.

  • Katsoisin, että tavoitteet täyttyivät. Nousin selkeästi siihen miesten A-maajoukkueporukkaan vielä vahvemmin mukaan. Vaikka mitalia ei nyt nuorten kisoista tullut, niin siinä oltiin ihan kynnyksellä, eikä ollut isosta erosta enää kiinni. Tärkeää oli myös, että kausi oli nousujohteinen, Ranta pohtii.

Olympialaiset tähtäimessä

Parhaimmillaan Ranta sijoittui talven aikana maailmancupissa 62:nneksi Nove Meston pikakilpailussa. Takaa-ajopaikka jäi kauden aikana niukasti, vain muutaman sekunnin erolla saavuttamatta.

  • Koen, että sijoituksellisesti varsinkin maailmancupiin on ensi talveksi paljon annettavaa. Suorituksellisesti tavoitteena on ottaa kärkeä hiihtovauhdissa enemmän kiinni ja tietysti haluan myös saada tehtyä vielä enemmän nolla-ammuntoja.

Pidemmällä tähtäimellä Rannan tavoitteessa siintää vuoden 2022 Pekingin olympialaiset.

  • Pekingissä menestyminen on iso tavoite. Lasken menestymiseksi podium-paikat, sillä muilla sijoituksilla ei ole hirveästi merkitystä arvokisoissa.

Painin kautta ampumahiihtoon

Ranta löysi ampumahiihdon pariin vuonna 2009. Ensimmäinen puraisu tapahtui ala-asteella, jolloin tuusulalainen pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan lajia. Lopulta yläasteelle siirtyessä seuraharjoituksiin houkutteli mukaan sählykaveri Anton Pyssysalo.

  • Antonin kautta tulin kokeilemaan ampumahiihtoa treeneihin. Meillä oli myös hyvä vetäjä ja sitä kautta innostuin lajiin lopulta kunnolla mukaan.

Rannan tie ampumahiihdon pariin ei ole silti se kaikista perinteisin. Ennen ampumahiihtoa Ranta kilpaili aktiivisesti painissa.

  • En lopulta kauheasti tykännyt painonpudotuksesta, jota painoluokkalajissa harrastetaan ja ampumahiihto tuntui ulkoilmalajina kivemmalta, Ranta naurahtaa.

Laatua painottamalla maailman huipulle

Lukioiässä Ranta ajatteli ensimmäistä kertaa, että haluaisi yrittää lajissa maailman huipulle. Yläasteella urheilu jousti vielä koulun tieltä, mutta Mäkelänrinteen urheilulukiossa Ranta pystyi harjoittelemaan jo tavoitteellisemmin.

Viimeiset viisi vuotta Rannan valmennuksesta on vastannut Vesa Lehtimäki. Voima ja liikkuvuuspuolella mukana on kahden vuoden ajan ollut Jari Nordblom.

  • Ollaan valmentajien kanssa tiiviisti tekemisissä. Talven mittaan aina kun tulin maailmalta Suomeen, käytiin Vesan kanssa heti katsomassa ammuntaa, että onko perusasiat hallussa.

Hyvänä ampujana tunnettu Ranta harjoittelee ammuntaa 5-6 kertaa viikossa. Laukauksia kertyy vuodessa noin 12 000.

  • Ei varmastikaan eniten laukauksia maajoukkueesta, mutta painotetaan laatua. Tarkoitus on, että toistoja tulee useasti viikossa, mutta kerralla vähän vähemmän.

Ranskalaisilta mallia ammuntaan

Ampumapaikka-ajoissa Ranta onnistui olemaan maailmancupissa kauden aikana useamman kerran kolmen parhaan joukossa. Nopea ammunta on kehittynyt pienestä pitäen kilpailuhenkisyyden kautta.

  • Pienempänä halusin aina olla nopein kaikessa ja sama ajatus tuli siihen ammuntaankin. Halusin olla siinäkin aina porukasta kaikista nopein ja nopeus kehittyi sitä kautta.

Kevään ammuntaharjoitteluun Ranta on ottanut mallia ranskalaisilta.

  • Tarkoitus on ampua rata-ammunnanomaisempaa treeniä; yksi laukaus kerrallaan, eikä aloiteta mitään ampumapaikkatoimintaa vielä keväällä. Noin neljä viikkoa harjoituskauden alusta ammutaan pelkästään yksittäisiä laukauksia, että saa sen ammuntatapahtuman kuntoon. Sen jälkeen aletaan katsomaan muuta siihen päälle.

Ammunnassa Ranta on jo hyvällä tasolla, mutta kehitettävää löytyy edelleen fyysisellä puolella. Nuorten kisoissa Rannan hiihtovauhti oli kuitenkin kauden aikana jo kärkitasoa.

  • Kestävyyden puolella on kehitettävää, jotta jaksaisi tuoda sen hyvän alkuvauhdin, mitä pystyin miesten kisoissa tällä kaudella näyttämään, loppuun asti. Oman ikäisissä vauhti jo riittää, muttei vielä miehissä, Ranta tiivistää.

Menestyminen motivoi

Ranta kokee saaneensa onnistuneesta kaudesta läjäpäin motivaatiota kesäharjoitteluunsa.

  • Kyllä se motivoi, että on onnistunut noin hyvin ja näkee, että pystyy kilpailemaan siellä kärjessä ja kärkisijoituksista. Meillä on Suomessa nyt hyvä miesporukka, pystymme treeneissä hyvin sparraamaan toisiamme ja tullaan sieltä tasaisen varmasti ylöspäin koko ajan.

Tuusulan ampumahiihtostadionin kupeesta kotoisin olevan Rannan on voinut syksystä alkaen bongata harjoittelemasta myös Imatralla.

  • Aloitin syksyllä opiskelut Ville Räikkösen jalanjäljissä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden linjalla. Hiidensalon Ollin kanssa vitsailtiinkin koko kausi, että harrastetaan opiskelua tässä urheilun ohella, jo 50 opintopistettä tahkonnut Ranta virnistää.

Treenit ensi kautta varten käynnistyvät Rannan osalta toukokuussa. Sillä välin on tarkoitus palautua kilpailukaudesta, nauttia teekkareiden vapusta ja golfata.

Sen jälkeen on taas useampi kuukausi aikaa tehdä hyviä asioita ensi kautta varten, Ranta päättää.