Ampumahiihtolupaus Jaakko Ranta tähyää olympialaisiin: ”Oman ikäisissä vauhti jo riittää”

21-vuotias Jaakko Ranta on yksi Suomen ampumahiihdon tulevaisuuden lupauksista. Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtäjä sijoittui helmikuussa nuorten MM-kisojen pikakilpailussa kuudenneksi. Yksi kauden kohokohdista oli myös huima nousu nuorten EM-kisojen takaa-ajossa sijalta 23 lopulta neljänneksi.

  • Kyllä nuorten MM-kisojen kuudes sija oli kauden paras kisa. Onnistunut suoritus ja kovatasoisessa seurassa jäin vain niukasti ulos mitaleilta. Myös EM-kisoissa oltiin lähellä mitalia, mutta tällä kertaa kääntyi näin päin.

Kokonaisuutena Ranta on kilpailukauteensa erittäin tyytyväinen. Nuorten sarjoissa onnistumisten lisäksi Ranta vakiinnutti asemaansa maailmancupia kiertäneessä miesnelikossa. Erityisesti maailmancupista Ranta koki saaneensa hyvin oppia tulevaisuuteen.

  • Katsoisin, että tavoitteet täyttyivät. Nousin selkeästi siihen miesten A-maajoukkueporukkaan vielä vahvemmin mukaan. Vaikka mitalia ei nyt nuorten kisoista tullut, niin siinä oltiin ihan kynnyksellä, eikä ollut isosta erosta enää kiinni. Tärkeää oli myös, että kausi oli nousujohteinen, Ranta pohtii.

Olympialaiset tähtäimessä

Parhaimmillaan Ranta sijoittui talven aikana maailmancupissa 62:nneksi Nove Meston pikakilpailussa. Takaa-ajopaikka jäi kauden aikana niukasti, vain muutaman sekunnin erolla saavuttamatta.

  • Koen, että sijoituksellisesti varsinkin maailmancupiin on ensi talveksi paljon annettavaa. Suorituksellisesti tavoitteena on ottaa kärkeä hiihtovauhdissa enemmän kiinni ja tietysti haluan myös saada tehtyä vielä enemmän nolla-ammuntoja.

Pidemmällä tähtäimellä Rannan tavoitteessa siintää vuoden 2022 Pekingin olympialaiset.

  • Pekingissä menestyminen on iso tavoite. Lasken menestymiseksi podium-paikat, sillä muilla sijoituksilla ei ole hirveästi merkitystä arvokisoissa.

Painin kautta ampumahiihtoon

Ranta löysi ampumahiihdon pariin vuonna 2009. Ensimmäinen puraisu tapahtui ala-asteella, jolloin tuusulalainen pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan lajia. Lopulta yläasteelle siirtyessä seuraharjoituksiin houkutteli mukaan sählykaveri Anton Pyssysalo.

  • Antonin kautta tulin kokeilemaan ampumahiihtoa treeneihin. Meillä oli myös hyvä vetäjä ja sitä kautta innostuin lajiin lopulta kunnolla mukaan.

Rannan tie ampumahiihdon pariin ei ole silti se kaikista perinteisin. Ennen ampumahiihtoa Ranta kilpaili aktiivisesti painissa.

  • En lopulta kauheasti tykännyt painonpudotuksesta, jota painoluokkalajissa harrastetaan ja ampumahiihto tuntui ulkoilmalajina kivemmalta, Ranta naurahtaa.

Laatua painottamalla maailman huipulle

Lukioiässä Ranta ajatteli ensimmäistä kertaa, että haluaisi yrittää lajissa maailman huipulle. Yläasteella urheilu jousti vielä koulun tieltä, mutta Mäkelänrinteen urheilulukiossa Ranta pystyi harjoittelemaan jo tavoitteellisemmin.

Viimeiset viisi vuotta Rannan valmennuksesta on vastannut Vesa Lehtimäki. Voima ja liikkuvuuspuolella mukana on kahden vuoden ajan ollut Jari Nordblom.

  • Ollaan valmentajien kanssa tiiviisti tekemisissä. Talven mittaan aina kun tulin maailmalta Suomeen, käytiin Vesan kanssa heti katsomassa ammuntaa, että onko perusasiat hallussa.

Hyvänä ampujana tunnettu Ranta harjoittelee ammuntaa 5-6 kertaa viikossa. Laukauksia kertyy vuodessa noin 12 000.

  • Ei varmastikaan eniten laukauksia maajoukkueesta, mutta painotetaan laatua. Tarkoitus on, että toistoja tulee useasti viikossa, mutta kerralla vähän vähemmän.

Ranskalaisilta mallia ammuntaan

Ampumapaikka-ajoissa Ranta onnistui olemaan maailmancupissa kauden aikana useamman kerran kolmen parhaan joukossa. Nopea ammunta on kehittynyt pienestä pitäen kilpailuhenkisyyden kautta.

  • Pienempänä halusin aina olla nopein kaikessa ja sama ajatus tuli siihen ammuntaankin. Halusin olla siinäkin aina porukasta kaikista nopein ja nopeus kehittyi sitä kautta.

Kevään ammuntaharjoitteluun Ranta on ottanut mallia ranskalaisilta.

  • Tarkoitus on ampua rata-ammunnanomaisempaa treeniä; yksi laukaus kerrallaan, eikä aloiteta mitään ampumapaikkatoimintaa vielä keväällä. Noin neljä viikkoa harjoituskauden alusta ammutaan pelkästään yksittäisiä laukauksia, että saa sen ammuntatapahtuman kuntoon. Sen jälkeen aletaan katsomaan muuta siihen päälle.

Ammunnassa Ranta on jo hyvällä tasolla, mutta kehitettävää löytyy edelleen fyysisellä puolella. Nuorten kisoissa Rannan hiihtovauhti oli kuitenkin kauden aikana jo kärkitasoa.

  • Kestävyyden puolella on kehitettävää, jotta jaksaisi tuoda sen hyvän alkuvauhdin, mitä pystyin miesten kisoissa tällä kaudella näyttämään, loppuun asti. Oman ikäisissä vauhti jo riittää, muttei vielä miehissä, Ranta tiivistää.

Menestyminen motivoi

Ranta kokee saaneensa onnistuneesta kaudesta läjäpäin motivaatiota kesäharjoitteluunsa.

  • Kyllä se motivoi, että on onnistunut noin hyvin ja näkee, että pystyy kilpailemaan siellä kärjessä ja kärkisijoituksista. Meillä on Suomessa nyt hyvä miesporukka, pystymme treeneissä hyvin sparraamaan toisiamme ja tullaan sieltä tasaisen varmasti ylöspäin koko ajan.

Tuusulan ampumahiihtostadionin kupeesta kotoisin olevan Rannan on voinut syksystä alkaen bongata harjoittelemasta myös Imatralla.

  • Aloitin syksyllä opiskelut Ville Räikkösen jalanjäljissä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden linjalla. Hiidensalon Ollin kanssa vitsailtiinkin koko kausi, että harrastetaan opiskelua tässä urheilun ohella, jo 50 opintopistettä tahkonnut Ranta virnistää.

Treenit ensi kautta varten käynnistyvät Rannan osalta toukokuussa. Sillä välin on tarkoitus palautua kilpailukaudesta, nauttia teekkareiden vapusta ja golfata.

Sen jälkeen on taas useampi kuukausi aikaa tehdä hyviä asioita ensi kautta varten, Ranta päättää.