Uutiset

Seurakysely 2019

    Lauri Elo   Uutiset  

Suomen Ampumahiihtoliiton seurakysely 2019

Seurakyselyn taustalla on tarve saada parempaa tietoa seurojen toiminnoista ja harrastajamääristä. Tämänvuotisessa seurakyselyssä painotetaan paljon myös ampumahiihdon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kokonaiskuvan rakentamista. Suomen Ampumahiihtoliitto haluaa olla edelläkävijä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Suomen Ampumahiihtoliitto on perustanut kevään aikana tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa suomalaisen ampumahiihdon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaa ja tehdä tutkimuksiin perustuvista johtopäätöksistä toimenpide-ehdotuksia, joilla näitä asioita pystytään parantamaan niin Liitto-, kuin seuratasolla. Tämän takia seurojen aktiivisuus vastaamisessa on ensisijaisen tärkeää.

Työryhmän lisäksi kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään raportoinnissa Opetus- Kulttuuriministeriölle, Olympiakomitealle sekä pohjana ensi vuoden OKM:n yleisavustukselle, jonka muuttuneissa kriteereissä lajin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ensisijaisen tärkeitä.

Seurakyselyn yhteydessä vastaajat voivat esittää toiveitaan seuravalmennuksen kehittämisen-teemalla tehtäville seurakäynneille.

Vastausaikaa kyselylle on 30.6 saakka. Kyselyn linkki on lähetetty seuran yhteyshenkilölle ja toivomme, että seuran sisällä kysely ohjataan tarvittaessa vastuulliselle henkilölle. Kysely löytyy myös Liiton sivuilta kohdasta ”Seurat”.

Lisätietoja seurakyselystä antaa Lauri Elo, lauri.elo(a)biathlon.fi

Ampumahiihto tutuksi Napsu-leirillä

     Lauri Elo   Uutiset  

Tuusulan Voima-Veikot järjestivät lauantaina 18. toukokuuta Napsu-ampumahiihtoleirin lajista kiinnostuneille lapsille, nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Paikalle päivän kestävälle leirille saapui 11 innokasta ampumahiihtäjän alkua.

Osana Urlus-nuorisoprojektia kehitetyn ampumahiihdon Napsu-leirin tarkoituksena on tarjota helppo ja yksinkertainen tapa tutustuttaa perheitä ampumahiihdon harrastamiseen. Lauantain leiripäivä oli Tuusulassa jo kevään toinen.

Leiripäivä starttasi aamu yhdeksältä Tuusulan uimahallilla, jossa käytiin Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtovalmentajan, Jari Junttasen johdolla aamupäivän aikana läpi ampumahiihdon teoriaa, lajin perusteita sekä tähtäämistä ja liipaisemista. Teoriaosuudesta siirryttiin ennen lounasta vielä kokeilemaan kerrottuja asioita käytännössä ekoaseilla.

Ekoaseilla harjoiteltiin oikeaa ammunta-asentoa, lataamista, tähtäämistä, puristavaa laukausta sekä jälkipitoa. Aluksi pyrittiin saamaan osumia pystytauluihin, joista pian siirryttiin jo hakemaan osumia makuualueen sisäpuolelta. Lopuksi nuoret saivat opettaa vanhemmilleen juuri opittuja asioita ja haastaa vanhempansa ammuntatarkkuudessa.

Ammunta oikeilla aseilla kohokohta

Lounaan jälkeen leiripäivä siirtyi Tuusulan ampumahiihtostadionille, jossa heti aluksi käytiin läpi ampumahiihdon turvallisuuteen liittyviä sääntöjä. Sen jälkeen nuoret pääsivät ampumaan pienoiskivääreillä, kunnes leiripäivä huipentui iltapäivällä ampumajuoksuviestiin.

Porvoosta Tuusulaan saapuivat myös isä Johan ja tytär Stella Öhberg. Kaksikko päätyi leirille Ampumahiihtoliiton järjestämän lajiesittelyn myötä.

  • Projekti kävi koulussa ja sieltä Stella sai idean tulla. Hän toi kotiin paperilapun leiristä ja oli silloin jo päättänyt, että tänne on tultava, Johan avasi.

Johan kehui myös leiripäivän järjestelyjä.

  • Positiivinen pelko, että tuleeko tästä taas uusi harrastus meidän perheeseen. Hiihto on meille jo tuttu laji. Porvoossa ei ole mahdollisuutta ampua, mutta tänne radalle Tuusulaan on esimerkiksi vain puolen tunnin matka.

Stellan, 10, mielestä parasta päivässä oli, kun sai kokeilla ensimmäistä kertaa ammuntaa oikeilla aseilla.

  • Halusin tulla tänne myös sen takia, kun olen katsonut Kaisaa telkkarista.

Leiriltä uusia harrastajia

Tuusulan Voima-Veikkojen valmennusvastaavan Jarmo Laakson mukaan palaute Napsu-leireistä on ollut positiivista. Seura on järjestänyt leiripäiviä jo viisi kertaa ja saanut sitä kautta paljon uusia harrastajia.

  • Yhden päivän kokeilu on sellainen, että siihen on aika helppo myös vanhempien tulla mukaan ja lapset saavat aika nopeasti käsityksen siitä, millainen laji on.

Laakson mukaan leiripäivää varten tarvitaan muutaman ohjaajan ja aseiden lisäksi mukaan myös seurasta henkilö, joka ottaa ilmoittautumisia vastaan ja vastaa vanhemmilta runsaasti tuleviin kysymyksiin.

  • Lisäksi markkinointi on tärkeää. Paikallisia hiihtoseuroja on ainakin hyvä informoida kokeilumahdollisuudesta, se on toiminut meillä.

Napsu-leirien ansiosta Tuusulan Voima-Veikkojen harrastajamäärät ovat hurjassa kasvussa. Ennen kesäkuussa järjestettävää kolmatta leiriä, TVV on noussut lisenssimääriltään jo Suomen toiseksi suurimmaksi ampumahiihtoseuraksi.

Napsu-leirin jatkona Tuusulassa järjestetään kerran viikossa Tuiskun Ampparikoulu, jossa nuoret pystyvät perehtymään lajiin syvällisemmin. Napsu-leirin materiaalit ovat seuroille vapaasti käytettävissä Ampumahiihtoliiton nettisivuilla biathlon.fi.

Tuomarikoulutus Niinisalossa 19.6.2019

     Lauri Elo   Uutiset  

Niinisalossa järjestetään ampumahiihdon kilpailunjärjestäjä- / tuomarikoulutus.

Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua suoraan sähköpostilla antti.annala@mil.fi

Aika: 19.6.2019 klo 17-21.00.

Paikka: Niinisalon varuskunnalla (Varuskunnantie 112, 38440 Niinisalo)

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian yläkoululeirityksen urheilijavalinnat kaudelle 2019 – 2020

    Lauri Elo   Uutiset  

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ampumahiihdon yläkoululeirityksen urheilijavalinnat kaudelle 2019 – 2020:

Ryhmä 1 (9. luokka)

Heikkinen Arttu
Huttunen Antti
Kinnunen Juuso
Korpi Heli
Kujala Eeli
Naumanen Eemi
Pietarila Mikko
Pirttikoski Sanni
Pätäri Emilia
Sandnäs Rebecca
Säily Niko
Taskila Neea
Westerlund Teodora

Ryhmä 2 (7. ja 8. luokat)

Huhtamäki Rasmus
Hurskainen Saga
Hämäläinen Inka
Kirjavainen Akseli
Klemettinen Jimi
Kuiri Eemeli
Kujala Erika
Ingves Anton
Loukkaanhuhta Elli
Nevalainen Mette
Mäntyranta Ronni
Rannikko Sisu
Rönn William

Lisätietoja löytyy Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian sivuilta

http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Uutiset/artmid/1014/articleid/1312/Ampumahiihdon-yl228koululeiritykseen-valitut-urheilijat-kaudelle-2019-2020#.XNVS_9hS_IV

 

Seurapäivillä käytiin läpi kulunutta kautta ja katsottiin tulevaan

    Meri Maijala   Uutiset  

Suomen Ampumahiihtoliitto järjestää vuosittain jäsenseurojensa kanssa seurapäivät, jossa on mahdollista saada ajankohtaista tietoa seuratoiminnan tueksi, tavata ampumahiihtoväkeä ja verkostoitua. Tämän vuoden seurapäivät järjestettiin lauantaina 27. huhtikuuta Leppävirralla Hotelli Vesileppiksessä.

Seurapäiville osallistui reilut 30 henkeä 19 seurasta ja esityksiä päivän aikana pitivät muun muassa valiokuntien jäsenet, valmentajat ja liiton työntekijät.

Leppävirran kunnanjohtajan Matti Raatikaisen avattua seurapäivät, seuravaliokunnan puheenjohtaja Tomi-Pekka Riihivuori piti katsauksen valiokunnan toiminnasta kuluneen vuoden aikana. Riihivuori nosti keskeiseksi asiaksi Ampumahiihtokarnevaalien uudelleen järjestämisen 2017 vuoden tauon jälkeen.

– Karnevaalien uudelleen järjestämisestä saimme positiivista palautetta. Tälle vuodelle kehityskohteena on kannustaa myös vanhemmat lähtemään entistä enemmän leirille mukaan tarjoamalla ohjaajakoulutusta, suksienvoiteluklinikkaa ja rullahiihtokokeilua, Riihivuori avasi.

Lisäksi Riihivuori nosti esiin seurapisteytyksen muutostyön.

– Seurapisteytys perustuu ainoastaan kilpailumenestykseen, mutta seuratoiminta on paljon muutakin. Tähtäämme siihen, että huomioimme seuratyötä jatkossa laajemmin.

Kilpailuvaliokunta seurojen apuna

Puheenjohtaja Jouni Rinta-Keturi jatkoi kilpailuvaliokunnan katsauksella, jossa hän nosti esiin valiokunnan roolin kilpailunjärjestäjien tukena.

– Pyrimme olemaan liiton suunnalta apu kilpailujärjestäjälle, oli minkä tason kilpailut tahansa.

Lisäksi kilpailuvaliokunnan työn alla ovat muun muassa seurasiirtojen läpinäkyvyys sekä laatujärjestelmä seuroille SM-kisojen hakemista varten.

– Tarkoitus olisi, että seurasiirrot näkyvät jatkossa myös liiton sivuilla. Muuten kukaan ei varsinaisesti tiedä, jos siirtoja on tapahtunut.

– SM-kisoja varten tavoittelemme sitä, että kaikki kisoja hakevat seurat täyttäisivät samanlaisen kaavakkeen hakemuksen pohjaksi. Saisimme kaikilta samantyyppisiin asioihin vastauksia, jonka pohjalta voisimme tehdä esitykset.

Nuorille kolme olympiavalmentajaa

Valmennusvaliokunnan katsauksessa Tapio Pukki avasi valmennusjärjestelmän kattavan liiton osalta vakiintuneesti 35-40 ryhmäurheilijaa nuorista aikuisten eliittitasolle.

– Lisäksi olemme saaneet nyt kolme nuorten olympiavalmentajaa, kaksi Vuokattiin ja yhden Kontiolahdelle. Samalla liiton linja on, että olemme sitoutuneet muiden talvilajien kanssa kehittämään Vuokatin olympiavalmennuskeskusta, jonne pyrimme luomaan asiantuntijaverkoston, joka mahdollistaa huipputason valmennuksen.

Lisäksi Pukki peräänkuulutti seuratyön merkitystä harjoittelussa.

– Päivittäinen tekeminen pitäisi olla kotipaikkakunnalla tarpeeksi hyvää. Sieltä kautta olisi sitten mahdollista nousta mukaan liiton rakenteisiin.

Pitkään puheena ja toiveissa ollut yleisen sarjan toinen SM-kisaviikonloppu näyttää Pukin mukaan edelleen haastavalta toteuttaa.

– Kansainvälinen kilpailukalenteri on tosi tiukka ja näyttää, ettei se millään mahdu sinne. Muutkin jäsenmaat ovat toivoneet IBUlta, että jostakin löytyisi keskeltä kauden paikka myös kansallisille mestaruuskilpailuille.

2020 tärkeä vuosi

Liiton osalta toiminnanjohtaja Pukki tiivisti vuoden 2018 hyväksi, mutta haasteelliseksi.

– Onnistuneen varainhankinnan kautta saatiin talous lopulta sellaiseen kuntoon, että pystyttiin suunniteltuihin toimenpiteisiin.

Oleellista Pukin mukaan liiton osalta on myös ohjaajakoulutusten starttaaminen tauon jälkeen. Tavoitteena on ottaa koulutukset osaksi normaalia toimintaa.

– Sitä kautta tietotaito seurakentälle laajenee. Tarkoitus olisi, että seurassa olisi enemmän kuin yksi henkilö, joka pystyisi vetämään harjoitukset.

Pukki nosti vuoden 2020 tärkeäksi Suomen ampumahiihdon kannalta. Ohjelmassa ovat kolme kansainvälistä kilpailutapahtumaa: kaksi maailmancupin osakilpailua sekä rulla-ampumahiihdon MM-kilpailut. Sen lisäksi 2020 tulee olemaan Ampumahiihtoliiton 60-vuotisjuhlavuosi.

Uusi ammunnan filosofia käyttöön

Niko Aapajärvi avasi valmentajien katsauksessa maajoukkueen toimintaa. Maajoukkue oli harjoituskaudella iso, 25 urheilijan kokoinen, mutta sitä kautta uusi päävalmentaja sai Aapajärven mukaan läpivalaisun siihen, minkälaista materiaalia suomalaisista ampumahiihtäjistä löytyy.

Aapajärvi kertoi päävalmentaja Jonne Kähkösen tuoneen myös mukanaan uuden ammunnan filosofian, joka vastaa kansainvälistä tapaa.

– Tarkoitus on, että ammutaan aina samanaikaisesti. Ei ammuskella yksinään, vaan koko ajan porukassa.

Aapajärvi kertoi, että harjoituskausi lähti maajoukkueen osalta käyntiin vasta heinäkuussa. Leirivuorokausia oli yhteensä 65 ja leiripaikkakunnat olivat Vuokatti, Östersund, Anterselva ja Muonio.

– Syksyn Östersundin leirillä teemana oli rulla-ampumahiihto, käytettiin joukkuetta tulevalla MM-kisapaikalla. Anterselvassa käytiin myös syksyllä, koska ensi talven MM-kilpailut ovat siellä.

Nuorten osalta Aapajärven analyysi tiivistyi kolmeen pääpointtiin: ampumapaikkatoiminnassa ollaan hyviä, hiihtovauhti on kehittynyt, mutta ei vielä ihan riittävälle tasolle sekä osumaprosentin olevan edelleen suomalaisten osalta ratkaisevassa roolissa.

Elämänhallintaa nuorille

Nuorten ryhmän valmentaja Maija Holopainen avasi seurapäivillä tarkemmin nuorten leiriharjoittelua. Uutena asiana harjoituskaudelle tulivat Vuokatissa laboratoriossa suoritetut ammuntatestit. Valmentajia oli nuorten leireillä kolme, Holopaisen lisäksi Juha Papinsaari sekä Ari Jääskö, joten leirien aikana oli mahdollista myös pitää henkilökohtaisia ampumaharjoituksia kaikille.

Lisäksi Holopainen korosti elämänhallinnan ohjausta nuorille.

– Entinen päävalmentaja Antti Leppävuori toivoi aikanaan, että nuoria ohjattaisiin urheilijan elämään jo aikaisessa vaiheessa, ettei enää A-maajoukkuetasolla tarvitsisi opetella elämänhallintaa.

Nuorten ryhmässä korostettiin leirityksen aikana myös ryhmätoimintaa, vaikka Holopaisen mukaan urheilijoiden tasoerot ovat nuorissa vielä huomattavia johtuen harjoitustaustasta ja ikäerosta.

– Ryhmähenki oli leireillä hyvä ja nuoret tykkäsivät, että pääsivät treenaamaan porukalla usein.

Leirejä nuorilla oli Holopaisen mukaan yhteensä kahdeksan. Neljä leireistä sijoittui nuorten kesäloman aikaan ja neljä koulun alkamisen jälkeen.

– Nuorilla olisi tärkeää, että harjoittelu jatkuisi vielä joulukuun puolelle. Meillä oli viimeinen leirikin vasta joulukuussa, koska nuorten MM-kisat ovat selkeästi myöhemmin kaudesta.

Taitomerkit nuorisotyön tueksi

Ampumahiihtoliiton kenttäpäällikkö Lauri Elo avasi seurapäivillä ampumahiihtoon toivottuja taitomerkkejä. Tiivistettynä taitomerkkien avulla urheilijat ja valmentajat pystyisivät seuraamaan taitojen kehittymistä. Merkit koostuisivat useista lajitaitoja vaativista osioista, joita voisi suorittaa oman kehityksen tahtiin, jonka lisäksi hyväksytyt suoritukset perustuisivat liiton valmennuslinjan mukaisiin materiaaleihin ja näissä opastettuihin oikeisiin suorituksiin.

– Taitomerkkejä varten vaaditaan lajitaidoista samanlaiset ohjeistukset, jotta taitoja pystyttäisiin mittaamaan ja harjoittelemaan samalla tavalla. Se vaatii työtä, aikaa, rahaa ja sitoutumista, Elo pohjusti.

Taitomerkkitasojen matalin kynnys olisi Elon mukaan mahdollisesti Napsu-ampumahiihtoleiri, yhden päivän mittainen tutustumisleiri, jossa käydään läpi lajin turvallisuuta ja ammunnan perusteita. Seuraava taso olisi Tuiskun ampparikoulu, jonka jälkeen taitomerkeillä testattaisiin makuu- ja pystyammuntataitojen osaamista.

– Taitomerkit vaatisivat yhtenäistä nuorisotyötä ja valmennuslinjaa suomalaisessa ampumahiihdossa, Elo tiivisti.

Selvitys ampumahiihdon tasa-arvotilanteesta

Ampumahiihtoliitto on käynnistänyt vuoden aikana tasa-arvotyöryhmän, jonka toimintaa seurapäivillä avasi hallituksen jäsen Heli Aikioniemi. Aikioniemen mukaan työryhmällä on tavoitteena selvittää, mikä on tasa-arvon nykytilanne Suomen ampumahiihdossa ja miten siihen voisi vaikuttaa. Sen lisäksi työryhmä selvittää millaisia odotuksia nuorilla urheilijoille on ja kuinka hyvin ne on tähän asti liitossa huomioitu.

– Selvityksen perusteella on tarkoitus antaa liitolle suosituksia siitä, miten näihin asioihin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa, Aikioniemi kertoi.

Viestintä on seuroille iso mahdollisuus

Seurapäivien lopuksi Ampumahiihtoliiton tiedottaja Meri Maijala avasi seuraviestinnän mahdollisuuksia. Maijala korosti hyvän viestinnän etuja: seuran tunnettavuuden lisääntymistä sekä uusien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden aktivoitumista.

– Viestintä ei välttämättä vaadi taloudellisia panostuksia ja lyhytkin aika riittää. Jo esimerkiksi muutamalla tunnilla kuussa pystyy saamaan paljon aikaan, Maijala motivoi.

Yhdeksi tärkeimmistä asioista Maijala nosti viestinnällisen työnjaon.

– Yleensä ajatellaan, että kyllä ”joku” sen tekee. Vastuut pitäisi sopia ja mieluiten niin, että kaikki ei ole yhden ihmisen harteilla. Viestintäsuunnitelma auttaa vastuiden määrittelyssä, on hyvä laittaa asiat ylös, että ne eivät pääse unohtumaan.

Maijala nosti ulkoisen viestinnän lisäksi esiin myös sisäisen viestinnän tärkeyden. Usein vapaaehtoisvoimin toimivissa seuroissa olisi Maijalan mukaan tärkeää, että kaikki seurassa tietäisivät mitä tapahtuu.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa ajan tasalla. Sisäisellä viestinnällä pystystään myös vahvistamaan ylpeyttä siitä, mitä ollaan yhdessä saatu aikaan. Se lisää aktiivisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Maijala korosti myös nettisivujen tärkeyttä seurojen viestinnässä. Nettisivujen pitäisi olla seurojen pääasiallinen ja virallinen viestintäkanava.

– Tieto etsitään nykypäivänä verkosta, joten nettisivujen pitäisi ehdottomasti olla ajan tasalla.

Seurapäivien yhteydessä pidettiin Leppävirralla myös Ampumahiihtoliiton kevätkokous.

 

Seurapäivän esitykset:

Valmennusvaliokunnan katsaus

Seuratoimintavaliokunnan katsaus

Liiton ajankohtaiset asiat

Seurapäivät amj

Esitys NMM 2012-2019 & IC 2018-2019

NuortenRyhmä 2018-2019

Taitomerkit

Tasa-arvo ja nuorten odotukset ampumahiihdossa

Seuraviestintä

 

Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä

Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki avasi kokouksen kertaamalla avauspuheenvuorossaan liiton vuoden 2018 toiminnot.

Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Leppävirralta Tuomas Pursiainen.

Vuoden 2018 aikana liitossa tehtiin useita muutoksia olympialaisten jälkeen. Toimintaa varjosti talouden osalta OKM:n yleisavustushakemuksen käsittelemättä jättäminen. Valmennus- ja leirityssuunnitelma vietiin kuitenkin läpi suunnitellusti ja liitto pystyi toimimaan monipuolisesti nuoriso- ja seuratyön kehittämisen osalta. Onnistunut varainhankinta, nuorten toimintaan saatu erityisavustus ja tiukentunut talousseuranta mahdollistivat talouden osittaisen tasaamisen.

Kuitenkin Ampumahiihtoliiton taloudellinen tulos oli näiden haasteiden takia 122 000 euroa tappiollinen.

Kevätkokouksessa oli paikalla 19 seuraa ja siellä hyväksyttiin yksimielisesti tilinpäätös, vuosikertomus 2018 sekä Ampumahiihtoliiton toimintasääntöjen päivitys.

Ampumahiihtoliiton kevätkokouksessa palkittiin kauden 2018-2019 osalta:

Vuoden Ampumahiihtäjä: Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

Vuoden nuoret ampumahiihtäjät: Heidi Nikkinen, Kouvolan Hiihtoseura ja Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Vuoden seuravalmentaja: Aku Moilanen, Kontiolahden Urheilijat

Lisäksi huomioitiin diplomein SM-kilpailujärjestäjät:

Mikkelin Hiihtäjät, Ahveniston Ampumahiihtäjät ja Oulun Hiihtoseura

 

 

 

 

Otto Invenius sai MM-mitalista paljon itseluottamusta: ”Viime kausi oli tosi hyvä”

    Meri Maijala   Uutiset  

Otto Invenius nappasi viime talvena uransa ensimmäisen arvokisamitalinsa ampumahiihdon nuorten MM-kisojen pikakilpailusta Slovakian Osrbliestä. Pronssille kiitänyt Invenius onnistui myös sijoittumaan kisojen kaikilla henkilökohtaisilla matkoilla kymmenen parhaan joukkoon. Edellisen kerran suomalaismies on saavuttanut henkilökohtaisen nuorten MM-mitalin vuonna 2009, kun Antti Raatikainen otti hopeaa Canmoren normaalimatkalta.

– Viime kausi oli tosi hyvä ja sain siitä paljon itseluottamusta. Pääsin jo melko kärkeen omassa sarjassa kansainvälisesti ja tavoitteet täyttyivät. Vielä jäi myös nälkää aika paljon tuleville kausille, Invenius kertoo.

Kauden kohokohta oli Inveniuksen mielestä kuitenkin Idren IBU-cupissa joulukuun alussa saavutettu pikakilpailun 10:s sija. Taakse jäi uran ensimmäisen IBU-cup viikonlopun aikana kovia nimiä.

– Kilpailun jälkeen oli uskomaton fiilis. Kädet tärisivät koko illan ja olin aivan muissa maailmoissa. En meinannut saada untakaan sinä yönä ollenkaan. Se oli vaan niin siistiä, Invenius muistelee.

Soisalon Ampumahiihtäjien Invenius on aloitellut harjoituskautta jo opiskelupaikkakunnallaan Vuokatissa. 18-vuotias lukiolainen aikoo keskittyä harjoituskaudella erityisesti pitoharjoitteluun, aseen heilumista pitäisi saada vähennettyä.

– Viime viikolla aloiteltiin treenaaminen. Kauden jälkeen hiihtelin paljon keväthangilla. Sellaista täyslepoa ei tullut ollenkaan, mutta ei tuntunutkaan, että olisi tarvinnut sellaista.

Maastohiihdon kautta ampumahiihtäjäksi

Tarmo Naparin valmennettava Invenius löysi ampumahiihtoon maastohiihdon kautta.

– Olen aina harrastanut maastohiihtoa, ja kun pääsin käymään ampumahiihtotreeneissä, niin se vaikutti mukavammalta lajilta. Hiihtoon tuli sitä kautta kivaa virikettä.

Myös kolme vuotta vanhemmalla isoveljellä Tuukalla, joka on itsekin maajoukkuetason ampumahiihtäjä, oli vaikutusta pikkuveljen lajivalintaan.

– Tuukka alkoi harrastamaan ampumahiihtoa, kun isommat pojat halusivat hänet viestijoukkueeseen. Sitä kautta aloin itsekin jossakin vaiheessa käymään treeneissä. Vaikutti mukavalta touhulta.

Nykyään Leppävirralta kotoisin olevat veljekset näkevät harvemmin Tuukan asustellessa Joensuussa. Nuorempana veljekset lenkkeilivät kuitenkin yhdessä ahkerasti. Pitkillä ja rauhallisilla lenkeillä pikkuveli pysyi hyvin vauhdissa mukana, mutta tehotreeneissä Otto sai vielä katsella Tuukan selkää kauempaa.

– Silloin ei vielä vauhti riittänyt. Nykyään meidän välillä on pientä kilpailua. Kyllä Tuukkaa ärsyttää, jos pääsen sen voittamaan.

Jännitys hallintaan

Invenius kertoo harjoittelevansa lähes 700 tuntia vuodessa. Tulevalle kaudelle harjoitusmääriä on tarkoitus jälleen pikkuhiljaa nostaa. Pitkään Invenius kävi ampumassa kaksi kertaa viikossa, mutta Vuokatissa asustellessa tahti on lähes tuplaantunut.

– Kovat harjoitusviikot ovat minulla tosi kovia ja kevyet taas kunnolla kevyitä. Myös tehotreenit ovat usein vähän pidempiä. Aika usein saattaa olla tunnin VK-treenejä ohjelmassa, Invenius avaa.

Entä mikä on Otto Inveniuksen lempitreeni?

– Joku nopeustreeni tai salitreeni, niissä ne palautukset vetävät puoleensa, Invenius nauraa.

Vahvuudekseen ampumahiihtäjänä Invenius nimeää hiihtovauhdin ja kestävyyden. Heikkoutenaan hän pitää henkistä puolta, ampumapaikalla tulee vielä liikaa mietittyä ylimääräisiä asioita. Invenius kuitenkin kokee, että jännittäminen on vähentynyt kokemuksen kautta ajan mittaan.

– Viime vuonna tuli suuri harppaus siinä, kun pääsi niin paljon kiertämään kisoja. Ei enää jännittänyt yhtään niin paljoa.

– Silti kisatilanteessa mietin vielä välillä liikaa sitä, että nyt jos tästä ampuisi nollat, niin menisi hyvin. Ja yleensä se viimeinen tai kaksi viimeistä laukausta tahtoo sitten mennä huti.

Mitali mielessä ensi kauteen

Invenius siirtyy ensi kaudeksi ampumahiihdossa nuorten sarjoissa 22-vuotiaisiin. Viime kaudella mitalin makuun päässyt ampumahiihtäjä tähyää mitalia myös tulevan talven nuorten MM-kisoista. Lisäksi Invenius tavoittelee paikkaa nuorten MM-kisoihin myös maastohiihdon puolelta.

– Siellä olisin vielä alle 20-vuotiaissa. Meillä olisi myös kova viestijoukkue tulossa siihen sarjaan.

Pidemmän tähtäimen tavoitteita Invenius ei ole vielä tarkemmin miettinyt. Lopulta hän nimeää tavoitteekseen olympiamitalin, jota kohti haluaa urallaan pyrkiä.

– Haluan totta kai olla joskus siellä kärkimiesten mukana, niin että olisi aina mahdollisuudet päästä kisassa podiumille. Olisi mahtavaa olla ihan huipulla, Invenius päättää.

 

Hämeenlinnan I-tason koulutuksen ohjelma

    Lauri Elo   Uutiset  

*muokattu ilmoittautumisajan osalta 15.5.2019

Kevään 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Hämeenlinnassa kahtena lähijaksona.

  • 24.-26.5.2019
  • 7.-9.6.2019

Koulutus alkaa perjantaina 24.5 klo 18.00 Seminaarin koululla: Seminaarinkatu 2, 13130 Hämeenlinna. Koulutus päättyy perjantaina noin klo 15.00

Koulutuksen tarkempi ohjelma löytyy tästä: I tason ah-valmentajakoulutus Hameenlinna 2019

 

Koulutusmaksu on 120€ sisältäen molemmat lähijaksot. Osallistujat kattavat oman majoittumis- ja ruokailukulunsa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen lauri.elo(a)biathlon.fi.

HUOM! Jos et pääse jommalle kummalle lähijaksolle, voi sen käydä toisen koulutuksen yhteydessä myöhemmin. Myös mahdollisesti aiemmin käymättä jääneen lähijakson voi käydä nyt.

 

Syksyn 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Iisvedellä. Syksyn koulutusten ajankohdista tiedoitetaan erikseen toukokuun aikana.

 

 

Suomen Ampumahiihtoliiton valmennusryhmät kaudelle 2019/2020 valittu

    Meri Maijala   Uutiset  

Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on vahvistanut ryhmävalinnat valmennusryhmiin kaudelle 2019/2020.

Toukokuussa alkavan harjoittelukauden osalta urheilijat ovat jaettu kolmeen valmennusryhmään:

A-maajoukkueeseen, Haastaja-ryhmään ja nuorten Vuokatti-ryhmään. Valmennusryhmien leiriohjelma alkaa tällä viikolla Vuokatin testileirillä.

 

(Ryhmäkokoonpanot aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan.)

 

A-maajoukkue (8)

 

Mari Eder, Enon Kisa-Pojat

Venla Lehtonen, Imatran Urheilijat

Suvi Minkkinen, Joutsan Pommi

Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

 

Olli Hiidensalo, Lahden Hiihtoseura

Tuukka Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Jaakko Ranta, Tuusulan Voima-Veikot

Tero Seppälä, Haapajärven Kiilat

 

Valmennus: päävalmentaja Jonne Kähkönen, Juha Papinsaari

 

Haastaja-ryhmä (9)

 

Erika Jänkä, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Jenni Keränen, Ahveniston Ampumahiihtäjät *

Heidi Kuuttinen, Närpes Kraft Skidförening

Sanna Markkanen, Leppävirran Viri

 

Tuomas Harjula, Tuusulan Voima-Veikot

Juho Hökkä, Oulun Hiihtoseura *

Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Otto-Eemil Karvinen, Kontiolahden Urheilijat *

Pyry Stevander, Seinäjoen Hiihtoseura *

 

* myös Puolustusvoimien Urheilukoulun Lumilajit-ryhmäläinen

Valmennus: Niko Aapajärvi, Miika Köykkä

 

Nuorten Vuokatti-ryhmä (13)

 

Johanna Isojärvi -01, Ounasvaaran Hiihtoseura

Emilia Irvankoski -02, Ounasvaaran Hiihtoseura

Anniina Jokinen -02, Hollolan Urheilijat -46

Kaisa Keränen -01, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Hilda Kukonlehto -00, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Sanni Oikkonen -00, Ounasvaaran Hiihtoseura

 

Henri Heikkinen -02, Puijon Hiihtoseura

Sameli Joronen -00, Seinäjoen Hiihtoseura

Ville-Valtteri Karvinen -02, Kontiolahden Urheilijat

Saku Kalliomäki -00, Kauhajoen Karhu

Patrik Kuuttinen -00, Närpes Kraft Skidförening

Matias Maijala -01, Lapin Biathlon Tokka

Santtu Panttila -00, Kauhajoen Karhu

 

Valmennus: Maija Holopainen, toinen valmentaja vahvistetaan pian.

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Tapio Pukki, 046 8782200

Puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki, 0500 363126