Kategoria: Uutiset

Ampumahiihtoliitto ja Rex aloittavat yhteistyön, jonka myötä Rexin voiteet ja muut sovitut tuotteet tulevat Suomen ampumahiihtomaajoukkueen virallisiksi tuotteiksi kausille 2026-2027 ja 2027-2028. Yhteistyön tavoitteena on tukea maajoukkueen kilpailukykyä sekä kehittää voiteluratkaisuja yhteistyössä urheilijoiden ja huoltohenkilöstön kanssa.

Rex on suomalainen suksivoiteiden ja hiihtovälineiden huoltotuotteiden valmistaja, jonka historia ulottuu vuoteen 1952. Suomessa kehitetyt ja valmistetut tuotteet ovat osa yrityksen pitkää panostusta hiihtovälineiden suorituskykyyn ja voiteluteknologiaan.

”Odotamme mutkatonta yhteistyötä kotimaisen Rexin kanssa. Voimme saada käyttöömme kehitysvaiheessa olevia tuotteita, joilla voimme saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Olemme hyvin innoissamme tästä yhteistyöstä”, sanoo Ampumahiihtoliiton vt.toiminnanjohtaja Tobias Karlsson.

”Suomalaisena voidevalmistajana meille on kunnia-asia olla mukana Suomen ampumahiihtomaajoukkueen menestyksen rakentamisessa. Suomalainen ampumahiihto on hienossa nosteessa, ja iloitsemme urheilijoidemme onnistumisista.Tiivis yhteistyö maajoukkueen huollon kanssa tuo testaamiseen ja tuotekehitykseen arvokasta tietoa. Sen avulla voimme kehittää entistä parempia voiteita ja varmistaa omalta osaltamme, että urheilijoilla on luistavat sukset ja parhaat edellytykset menestyä”, Rexin toimitusjohtaja Antti Peltonen kommentoi.

Yhteistyössä Rexin tuotteita hyödynnetään maajoukkueen harjoittelussa ja kilpailuissa. Osana yhteistyötä joukkue testaa voiteita. Tulosten avulla voidaan kehittää tuotteita edelleen ja etsiä maajoukkueelle parhaiten toimivia ratkaisuja vaihteleviin lumi- ja sääolosuhteisiin.

Yhteistyö mahdollistaa myös kehitysvaiheessa olevien voiteiden testaamisen maajoukkueen toiminnassa. Näin tuotekehitystä voidaan viedä eteenpäin käytännön kokemusten pohjalta ja etsiä uusia mahdollisuuksia suorituskyvyn parantamiseen.

Lisätiedot:

Tobias Karlsson
vt. toiminnanjohtaja, Suomen Ampumahiihtoliitto
tobias.karlsson@biathlon.fi 

Antti Peltonen
toimitusjohtaja, Oy Redox Ab
antti@rex.fi

EU:n lyijyhaulirajoitusta koskeva käsittely on saatu päätökseen. Hyväksytty rajoitus koskee ainoastaan lyijyhaulien käyttöä. Toisin sanoen rajoitus ei aiheuta muutoksia lyijyluotien käyttöön. Alkuperäiseen ehdotukseen nähden merkittävimmät ongelmat metsästykselle, ampumaurheilulle sekä puolustus- ja turvallisuussektorille on muutettu. Siten suurimmat uhat eivät toteutuneet.

Rajoitus tarkoittaa sitä, että seitsemän vuoden siirtymäajalla lyijyhaulien käyttö metsästyksessä ja ampumaurheilussa tulee loppumaan. Tämä koskee myös lyijyhaulien ampumista taustavalliin. Siirtymäaika lähtee juoksemaan, kun lopullinen säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Näin voi tapahtua jo tämän vuoden aikana.

Poikkeuksena rajoituksessa on 1,9–2,6 mm lyijyhaulien käyttö ampumaradoilla, joille on tehty asetuksen mukaiset mittavat ympäristöriskien hallintatoimenpiteet, haulit kerätään kolmen vuoden välein sekä toimintaa tarkkaillaan pintaveden ja maaperän osalta. Poikkeusta tarkastellaan kuitenkin uudelleen kymmenen vuoden kuluttua.

Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton sekä Suomen Ampumahiihtoliiton yhteinen kanta on, että rajoitus on pitkän vaikuttamistyön tuloksena saavutettu kompromissi. Rajoitus kohdistuu nimenomaan ympäristön kannalta merkittävimpään lyijyn lähteeseen eikä se vaaranna kokonaisuudessaan ampumaharrastusta.

”Suomen Ampumahiihtoliiton näkökulmasta saavutettu ratkaisu on erittäin merkittävä, sillä pienoiskiväärin lyijyluotien jääminen rajoituksen ulkopuolelle turvaa ampumahiihdon harrastus- ja kilpailutoiminnan jatkuvuuden sekä ampumaratojen toimintaedellytykset. Alkuperäinen ehdotus olisi voinut aiheuttaa huomattavia haasteita lajillemme. Saavutettu kompromissi osoittaa pitkäjänteisen ja järjestöjen yhteisen edunvalvonnan merkityksen”, toteaa Suomen Ampumahiihtoliiton kenttäpäällikkö Lauri Elo.

Suomen Ampumahiihtoliitto käynnistää brändiuudistuksen yhteistyössä Brändi Klinikan kanssa. Uudistuksen tavoitteena on kirkastaa suomalaisen ampumahiihdon identiteettiä, vahvistaa lajin asemaa suomalaisessa urheilukentässä sekä rakentaa entistä vahvempaa ja yhtenäisempää tulevaisuutta koko lajiyhteisölle. Brändiuudistus toteutetaan osana liiton strategiatyötä, ja sen tavoitteena on luoda selkeä, tunnistettava ja pitkäjänteinen perusta suomalaisen ampumahiihdon viestinnälle, markkinoinnille ja näkyvyydelle tulevina vuosina.

”Kyse ei ole vain logosta tai visuaalisesta ilmeestä, vaan koko suomalaisen ampumahiihdon yhteisen identiteetin kirkastamisesta. Tavoitteena on luoda entistä vahvempi perusta lajin näkyvyydelle, vaikuttavuudelle ja tulevaisuuden menestykselle. Haluamme rakentaa brändin, joka puhuttelee nykyisiä harrastajia, houkuttelee uusia jäseniä mukaan lajiyhteisöön sekä tukee yhteistyötä kumppaneiden, median ja muiden sidosryhmien kanssa” kertoo Ampumahiihtoliiton viestintäpäällikkö Matilda Suhonen.

Brändiuudistuksen aikana tarkastellaan ampumahiihdon nykyistä mielikuvaa, määritellään lajin keskeiset vahvuudet ja rakennetaan niiden pohjalta uusi brändikonsepti sekä visuaalinen identiteetti. Projektiin kuuluvat muun muassa graafisen ilmeen uudistaminen, brändiohjeiston rakentaminen ja käytännön viestintämateriaalien kehittäminen, jotta uudistettu ilme voidaan ottaa käyttöön johdonmukaisesti eri kanavissa ja toimintaympäristöissä. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ampumahiihdon vetovoimaa erityisesti nuorten, median ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä tuoda lajin eri toimijat entistä vahvemmin yhteisen ilmeen alle.

”Brändiuudistus on investointi lajin kilpailukykyyn. Vahva yhteisö ja tunnistettava identiteetti vahvistavat ampumahiihdon vetovoimaa ja luovat uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Siksi on tärkeää, että rakennamme kokonaisuutta yhdessä osaavan kumppanin ja koko lajiyhteisön kanssa”, Suhonen toteaa.

Yhteistyökumppaniksi valittu Brändi Klinikka on brändityöhön, luovaan suunnitteluun, sisältöihin ja markkinointiin erikoistunut toimisto. Tiimi vakuutti kilpailutuksessa erityisesti strategisella lähestymistavallaan brändin kehittämiseen. Ampumahiihtoliitto etsi kumppania, joka näkee brändiuudistuksen kokonaisvaltaisena kehitysprosessina eikä pelkästään visuaalisena uudistuksena. 

”Olemme innostuneita päästessämme toteuttamaan Ampumahiihtoliiton brändiuudistusta. Ampumahiihto on lajina nosteessa, ja haluamme vahvistaa tätä kehitystä rakentamalla lajin ja liiton ympärille entistä kiinnostavamman ilmiön. Liiton uusi strategia antaa työlle suunnan, jonka tuomme osaksi brändiä ja viestintää. Tavoitteena on tehdä lajin vahvuudet näkyviksi, houkutella uusia harrastajia ja yleisöjä sekä avata kumppaneille uusia yhteistyömahdollisuuksia”, sanoo Brändi Klinikan toimitusjohtaja Pyry Ahonen.

Brändiuudistuksen valmisteluun osallistetaan projektin aikana keskeisiä sidosryhmiä, jotta lopputulos palvelee mahdollisimman hyvin koko lajiyhteisöä. Projekti käynnistyy syksyn 2026 aikana ja etenee vaiheittain strategiatyön rinnalla. Tavoitteena on, että uusi brändikonsepti ja visuaalinen ilme valmistuvat kilpailukauden avaukseen mennessä. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain eri kanavissa, materiaaleissa ja toimintaympäristöissä. Kokonaisuuteen kuuluu myös Ampumahiihtoliiton verkkosivujen uudistus, joka toteutetaan vuoden 2027 aikana.

Lisätiedot:

Matilda Suhonen
Viestintäpäällikkö, Suomen Ampumahiihtoliitto
+358 40 488 9128
matilda.suhonen@biathlon.fi

Pyry Ahonen
Toimitusjohtaja, Brändi Klinikka
+358 40 354 7440
pyry@brandiklinikka.com

Suomen Ampumahiihtoliitto hakee järjestäjiä vuosien 2027–2028 SM-kilpailuihin sekä NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailuihin. Erityisesti vuoden 2027 aluemestaruuskilpailuissa tavoitteena on kehittää kilpailutoimintaa ja tarjota innostavia kilpailutapahtumia eri-ikäisille harrastajille.

Haettavat kilpailut:

• Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut 2027
• Veteraanien SM-kilpailut 2028
• NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailut 27.–28.2.2027

NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailut 2027

NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailut järjestetään 27.–28.2.2027. Aluemestaruuskilpailut ovat tärkeä osa Suomen Ampumahiihtoliiton kilpailutoiminnan kehittämistä, ja niiden tavoitteena on tarjota vauhdikkaita, rentoja ja osallistumiseen kannustavia kilpailutapahtumia.

Kilpailumuotoina voivat olla supersprintti, yhteislähtö, pariviestit tai muut näitä mukailevat kilpailumuodot. Aluemestaruuskilpailuissa kilpaillaan myös harrastesarjoissa.

Liitto kannustaa alueita ja seuroja yhteistyöhön kilpailujen järjestämisessä sekä hyödyntämään rohkeasti erilaisia kilpailumuotoja. Tavoitteena on rakentaa aluemestaruuskilpailuista houkutteleva ja helposti lähestyttävä kilpailukokonaisuus, joka tukee ampumahiihdon harrastamisen ja kilpailutoiminnan uudistamista.

Kilpailujen hakeminen

Kilpailujen järjestämisestä kiinnostuneita seuroja pyydetään toimittamaan hakemuksensa 31.10.2026 mennessä.

Aluemestaruuskilpailuja haetaan liiton kilpailukalenterin kautta. Liitto toimittaa mitalit aluemestaruuskilpailuihin.

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU on julkaissut syyskuussa 2026 päivitetyt kilpailusäännöt. Yksi merkittävimmistä kansalliseen kilpailutoimintaan vaikuttavista muutoksista koskee kiväärin ottamista selästä ampumapaikalle saavuttaessa sekä kiväärin asettamista takaisin selkään ampumapaikalta poistuttaessa.

Jatkossa ampumamattoa lähestyttäessä molempien käsien on oltava kokonaan kiväärin kantovaljaiden sisällä ja valjaiden asianmukaisesti molemmilla olkapäillä. Kiväärin ottamisen selästä saa aloittaa vasta, kun urheilija on saapunut ampumamatolle.

Käytännössä tämä tarkoittaa muutosta monen urheilijan nykyiseen toimintatapaan. Kättä ei saa enää ennen ampumamatolle saapumista ottaa pois kantovaljaista eikä työntää valjaiden alle kiväärin riisumisen valmistelemiseksi. Molempien käsien on pysyttävä kokonaan kantovaljaiden sisällä siihen asti, kunnes urheilija on saapunut ampumamatolle. Vasta tämän jälkeen kiväärin ottamisen selästä saa aloittaa.

Sama periaate koskee ampumapaikalta poistumista. Urheilija saa jatkaa hiihtoa vasta, kun kivääri on turvallisesti selässä sääntöjen mukaisessa kantoasennossa, kantovaljaat ovat molemmilla olkapäillä ja molemmat kädet kokonaan valjaiden sisällä.

Jos urheilija poistuu ampumamatolta siten, etteivät kantovaljaat ole vahingossa asianmukaisesti päällä, hänen on pysähdyttävä välittömästi ja korjattava tilanne ennen hiihtämisen jatkamista. Korjaaminen on tehtävä turvallisesti muita urheilijoita estämättä tai vaarantamatta.

Uutta toimintatapaa kannattaa harjoitella heti

Muutos vaikuttaa suoraan ampumapaikalle tulon ja sieltä poistumisen suoritustekniikkaan. Suomen Ampumahiihtoliitto suosittelee, että urheilijat ja valmentajat ottavat uuden toimintatavan käyttöön harjoittelussa heti, jotta siitä muodostuu luonteva rutiini ennen kilpailukauden alkua.

Muista ampumapaikalla:

• Matolle tullaan molemmat kädet kokonaan kantovaljaissa.
• Kättä ei saa työntää valjaiden alle ennen ampumamatolle saapumista.
• Kiväärin ottamisen selästä saa aloittaa vasta ampumamatolla.
• Matolta lähdetään vasta, kun kivääri on turvallisesti selässä ja molemmat kädet kokonaan kantovaljaissa.
• Väärä kantoasento on korjattava välittömästi ennen hiihtämisen jatkamista.

Muutos perustuu IBU Event and Competition Rules -sääntöjen kohtiin 7.1.2 Carrying Rifles ja 8.5.4 Removing and shouldering of Rifle on the Range.

IBU on julkaissut muutoksesta myös havainnollistavia esimerkkivideoita. Videot oikeasta toimintatavasta löytyvät IBU Learning suitista: https://ibu-academy.learningsuite.io/student/course/public-biathlon-content/xKWLYdzN/csJQCFwY/Y8G9NHys

Suomen Ampumahiihtoliitto tiedottaa myöhemmin erikseen myös muista kaudelle 2026–2027 tulevista kansainvälisten kilpailusääntöjen muutoksista, kun muutokset on käsitelty kokonaisuudessaan.

Rovaniemen hovioikeus on tänään antanut ratkaisunsa ampumahiihtäjä Arttu Heikkisen oikeusasiassa. Hovioikeus piti Kainuun käräjäoikeuden aiemman tuomion pääosin voimassa. Heikkinen on tuomittu törkeästä vammantuottamuksesta ja metsästysrikoksesta. Hovioikeus teki ratkaisuun muutoksia vahingonkorvauksia koskien.

Heikkinen on tyytymätön hovioikeuden ratkaisuun ja harkitsee jatkotoimia.

– Hovioikeuden päätös ei tunnu oikealta ja olen tyytymätön tuomioon, harkitsemme jatkotoimia, Heikkinen kommentoi.

Hovioikeuden ratkaisu ei vaikuta Heikkisen asemaan Suomen ampumahiihdon A-maajoukkueessa. Heikkinen on valittu kauden ensimmäisiin maailmancupin osakilpailuihin Kontiolahdelle ja Hochfilzeniin.

– Kyse on Artun yksityisasiasta. Samalla tiedostamme, että aselupa on ampumahiihdossa lajin harjoittamisen ja kilpailemisen kannalta keskeinen edellytys. Jatkotoimenpiteet riippuvat viranomaisratkaisuista, ja seuraamme tilannetta, Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula sanoo.

Suomen Ampumahiihtoliitto ei kommentoi kesken olevaa oikeusprosessia tämän enempää.

Yksi suomalaisen ampumahiihdon kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista, Heikki Ikola, sai viikonloppuna pysyvän kunnianosoituksen, kun hänen pronssinen näköispatsaansa paljastettiin Jurvan ampumahiihtostadionilla.

Patsas on kunnianosoitus Ikolan poikkeukselliselle uralle ja hänen merkitykselleen suomalaisessa ampumahiihdossa. Patsashankkeen toteuttivat yhdessä Jurvan Rotaryklubi ja Jurvan Urheilijat, ja patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Seppo Kalliokoski. Patsashanketta ovat tukeneet sekä yksityishenkilöt että yhteisöt. Myös Suomen Ampumahiihtoliitto oli mukana tukemassa hankkeen toteutusta.

Patsaan julkistamistilaisuudessa pronssipatsaan paljasti ministeri Joakim Strand, joka piti tilaisuudessa myös juhlapuheen. Päivän ohjelmassa kuultiin lisäksi muun muassa Kurikan kaupungin tervehdys sekä haastattelut Heikki Ikolalta ja kuvanveistäjä Seppo Kalliokoskelta. Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula oli mukana luovutustilaisuudessa.

Ikola kuuluu suomalaisen ampumahiihdon historian merkittävimpiin nimiin. Hän saavutti urallaan kaksi olympiahopeaa, neljä maailmanmestaruutta ja kolme MM-hopeaa ja nousi vuosikymmeniksi yhdeksi lajin tunnetuimmista suomalaisista urheilijoista. Kilpauran jälkeen Ikola jatkoi lajin parissa valmentajana ja tuli tutuksi myös Yleisradion ampumahiihtolähetysten asiantuntijakommentaattorina.

”Arvostan kovasti patsaan eteen tehtyä työtä. Hankkeessa on ollut mukana paljon ihmisiä, mutta erityisesti mainittakoon hankkeen alulle panija Reima Mänty, varainkerääjä Erkki Supukka sekä monitoimimies Esko Pietilä. Niin kuin tilaisuudessa pidetyissä puheissakin nousi esiin, patsaalla on toivottavasti ikoninen merkitys nuorisolle, että pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa maailman huipulle. Toivon, että patsaalla on tällainen sanoma.” ’Ikola kommentoi.

Jurvan ampumahiihtostadionilla sijaitseva patsas muistuttaa Ikolan saavutuksista ja samalla koko suomalaisen ampumahiihdon pitkästä historiasta. Se tarjoaa myös tuleville sukupolville mahdollisuuden tutustua yhteen lajin merkittävimmistä suomalaisista esikuvista.

Ampumahiihtoliitto haluaa lämpimästi onnitella Heikki Ikolaa kunnianosoituksesta sekä kiittää kaikkia hankkeen toteuttamiseen osallistuneita.

Maailmancupin ensimmäisten kahden kilpailuviikon valinnat on tehty. Valinnat perustuvat urheilijoiden suorituksiin edellisen maailmancup-, ja IBU Cup -kauden aikana sekä valmennuksen antamiin linjauksiin.

MC 1: Kontiolahti (FIN) 26.-29.11.2026

MC 2: Hochfilzen (AUT) 4.-6.12.2026

Miehet:

• Tuomas Harjula
• Arttu Heikkinen
• Olli Hiidensalo
• Otto Invenius
• Tero Seppälä

• Varalla: Jaakko Ranta, Jimi Klemettinen

Miesten osalta Jimi Klemettinen ja Jaakko Ranta on valittu IBU Cupin ensimmäisille kahdelle kilpailuviikolle ja toimivat samalla maailmancupin valintojen varaurheilijoina.

Naiset:

• Inka Hämäläinen
• Venla Lehtonen
• Sonja Leinamo
• Suvi Minkkinen

Naisten viides paikka maailmancupissa ratkaistaan Erika Jängän ja Noora Kaisa Keräsen välillä GP-kisojen jälkeen. Toinen urheilijoista nimetään maailmancupiin ja toinen IBU Cupiin.

Esivalintojen perustana ovat urheilijoiden suoritukset edellisen maailmancupin ja IBU Cupin kilpailukauden aikana. Koko kauden aikana annettujen näyttöjen perusteella määritellään, ketkä urheilijat saavuttavat seuraavan kaudenavauksen esivalintastatuksen. Esivalinnan raja vedetään kohtaan, jossa urheilijoiden suoritustasossa on selkeä ero. Raja arvioidaan jokaisella kaudella erikseen.

Kaikki jäljellä olevat tai vielä avoinna olevat paikat ratkaistaan GP-kisojen perusteella. GP-kisat käydään Kontiolahdella 14.-15.11.2026

Mikäli maailmancupiin vapautuu paikkoja, ratkaistaan niiden täyttäminen GP-kisojen perusteella maailmancupiin varalle nimetyistä urheilijoista. Ensisijaisesti paikoista voivat kilpailla IBU Cupin ensimmäisille kilpailuviikoille nimetyt urheilijat. Mikäli vapautuvia paikkoja on enemmän, voidaan valintaa laajentaa IBU Cupissa esiintyneisiin urheilijoihin. Valintajärjestelmä etenee siten portaittain Suomen kilpailuista IBU Cupiin ja edelleen maailmancupiin.

Lisätiedot:

Teemu Vesala, lajipäällikkö, p. 040 860 7636

Erik Torneus-Kulstad, päävalmentaja, p. +47 452 22 854

IBU:n Biathlon Family tilien aktivointi ja uusien urheilijoiden rekisteröinti tehtävä 18.10.2026 mennessä

Kaikkiin IBUn alaisiin kansainvälisiin kilpailuihin, tulee urheilijoiden olla rekisteröitynä IBUn järjestelmään. Tämä koskee myös kotimaan Imatran BBC osakilpailua, sekä poikkeuksellisesti myös Kontiolahden GP-kilpailuja. Rekisteröinti on pakollinen kaikille kilpailuihin osallistuville 17-, 19-, 21- ja Yleisten sarjojen urheilijoille. 

Rekisteröintiä ei tarvitse tehdä, jos urheilija on osallistunut aikaisempien kausien aikana IBU:n kansainvälisiin kilpailuihin (mm. Baltic Biathlon Cup) ja on täten rekisteröity jo aikaisemmin.  Tällöin jo ennestään luotu IBU Biathlon Family tili on kuitenkin oltava aktivoitu sähköpostiin toimitetun linkin kautta.

IBU Biathlon Family tilien ja uusien urheilijoiden rekisteröitymisen määräaika on 18.10.2026.

Uusien urheilijoiden rekisteröinti tehdään osoitteessa: https://q.surveypal.com/IBU-urheilijarekisterointi-2026-2027

Jos urheilijaa ei ole rekisteröity tai hän ei ole aktivoinut IBU tiliään ja täyttänyt kaikkia tarvittavia ehtoja 31.10.2026, urheilija ei saa kilpailulupaa kyseisiin kilpailuihin. 

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) myönsi Kalle Lähdesmäelle IBU:n kultaisen ansiomerkin Berchtesgadenissa järjestetyn kongressin yhteydessä. Lähdesmäki oli yksi kuudesta ampumahiihdon pitkäaikaisesta vaikuttajasta, joille myönnettiin IBU Medal of Honour -huomionosoitus. Tunnustus on huomionosoitus Lähdesmäen vuosikymmenten mittaisesta työstä ampumahiihdon parissa ja hänen panoksestaan lajin kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.

Kalle Lähdesmäki on toiminut vuosien aikana useissa kansainvälisissä luottamustehtävissä sekä ollut mukana kehittämässä lajia niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. Hän toimi Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 2006-2010 sekä vuosina 2016-2024. Lisäksi hän on työskennellyt IBU:n auditorina sekä osallistunut useiden IBU:n komiteoiden ja työryhmien toimintaan.

Kiitospuheessaan Lähdesmäki nosti esiin ampumahiihdon yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkityksen lajin kehittämisessä. Hänen mukaansa strategia, rehellisyys, tasa-arvo, hyvä hallinto, luottamus ja yhteiset arvot muodostavat perustan kestävälle kansainväliselle ampumahiihtoyhteisölle.

– Olemme tarvinneet intohimoa, pitkäjänteistä työtä ja ennen kaikkea jatkuvaa yhteistyötä ampumahiihdon ammattilaisten kesken, Lähdesmäki korosti.

Lähdesmäki kiitti puheessaan kaikkia ihmisiä, joiden kanssa hän on saanut tehdä yhteistyötä vuosien aikana, ja osoitti erityiskiitokset IBU:n henkilöstölle. Hän nosti esiin myös IBU:n väistyvän puheenjohtajan Olle Dahlinin tekemän työn ja esimerkillisen johtajuuden.

Kolmas suomalainen huomionosoituksen saaja

Lähdesmäen saama IBU:n kultainen ansiomerkki on suomalaisittain harvinainen tunnustus. Hän on järjestyksessään kolmas suomalainen, jolle IBU on myöntänyt kultaisen ansiomerkin. Aiemmin saman huomionosoituksen ovat saaneet Esa Haapala ja Hannu Litmanen.

Berchtesgadenissa Lähdesmäen lisäksi IBU Medal of Honour myönnettiin Ingemar Arwidsonille (Ruotsi), Olle Dahlinille (Ruotsi), Ekaterina Dafovskalle (Bulgaria), Dan Gheorghe Mihocille (Romania) sekä Franz Steinlelle (Saksa).