Kategoria: Uutiset

Suomen Ampumahiihtoliiton syksyn koulutustarjonta tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen niin seuratoiminnan ohjaajille, valmentajille, kilpailunjärjestäjille kuin tuomareillekin. Syksyn aikana käynnistyvät alueelliset ohjaajakoulutukset, LUMI 1 -valmentajakoulutukset sekä uudistetut kilpailutoiminnan koulutukset.

Tutustu syksyn koulutuksiin ja löydä omaan tehtävääsi ja osaamistasoosi sopiva koulutus.

Ohjaajakoulutukset – käytännön osaamista seuratoimintaan

Ohjaajakoulutukset on suunnattu erityisesti lasten ja nuorten toiminnassa mukana oleville sekä uusille ohjaajille. Koulutusten tavoitteena on antaa käytännön työkaluja innostavan, monipuolisen ja turvallisen toiminnan toteuttamiseen seuroissa.

Uudistettuja ohjaajakoulutuksia järjestetään jatkossa seura- ja aluevetoisesti lähellä seurojen omaa toimintaympäristöä.

Syksyn koulutukset:
Orimattila 1.10.2026
Tuusula 3.10.2026

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.biathlon.fi/seurat/koulutukset/ohjaajakoulutus/

LUMI 1 -valmentajakoulutus – seuraava askel valmentajana

LUMI 1 -valmentajakoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää omaa valmennusosaamista osana lumilajien yhteistä valmentajakoulutuspolkua.

Koulutuksia järjestetään kauden aikana Rovaniemellä, Vuokatissa, Vöyrillä ja Kisakalliossa. Ampumahiihdon lajijakso toteutetaan yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton kanssa keväällä 2027.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.biathlon.fi/seurat/koulutukset/valmentajakoulutus/

Kilpailunjärjestämisen- ja sääntökoulutus Lahdessa 3.–4.10.

Kilpailu- ja tuomarikoulutusten rakennetta on uudistettu. Kilpailunjärjestäjien koulutus ja johtavien ampumahiihtotuomareiden koulutus muodostavat jatkossa kaksi omaa koulutuskokonaisuuttaan.

Lahdessa 3.–4.10. järjestettävä kilpailunjärjestämis- ja sääntökoulutus on tarkoitettu kilpailunjärjestäjille, toimitsijoille ja tuomaritehtävistä kiinnostuneille. Koulutuksessa keskitytään kilpailujen käytännön toteuttamiseen, kilpailuorganisaation tehtäviin sekä kilpailusääntöjen soveltamiseen käytännössä.

Kilpailunjärjestämis- ja sääntökoulutus
3.–4.10.2026
Lahden urheilukeskus

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.biathlon.fi/seurat/koulutukset/kilpailunjarjestamis-ja-saantokoulutus/

Johtavan ampumahiihtotuomarin koulutus Kontiolahdella 7.–8.11.

Johtavan ampumahiihtotuomarin koulutus on suunnattu kokeneemmille kilpailutoimijoille ja tuomareille, jotka haluavat syventää osaamistaan ja toimia vastuullisissa tuomaritehtävissä.

Koulutuksessa syvennytään muun muassa kilpailusääntöihin ja niiden tulkintaan, johtavan tuomarin tehtäviin, jurytyöskentelyyn sekä kilpailutilanteiden ratkaisemiseen.

Johtavan ampumahiihtotuomarin koulutus
7.–8.11.2026
Kontiolahti

Koulutuskokonaisuuteen liittyy myös IR-tutkinto 3.–25.11.2026.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.biathlon.fi/seurat/koulutukset/td-koulutus/

Löydä oma koulutuspolkusi

Koulutustoiminnan tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen eri tehtävissä ja eri vaiheissa omaa koulutuspolkua. Ohjaajakoulutus tarjoaa ensimmäisiä työkaluja seuratoimintaan, LUMI-koulutukset vievät eteenpäin valmentajana ja kilpailutoiminnan koulutukset rakentavat polkua kilpailunjärjestämisestä vaativampiin tuomaritehtäviin.

Tutustu koulutuksiin, valitse sinulle sopiva kokonaisuus ja tule mukaan kehittämään suomalaista ampumahiihtoa!

Ampumahiihtoliiton nuorten haastajaryhmä kokoontui kauden toiselle leirille Vuokattiin. Leirin pääteemoina olivat rasituksenalainen ammunta, ampumapaikkatoiminta sekä tehoharjoittelu.

Tänä vuonna nuorten haastajaryhmään oli mahdollista päästä mukaan myös testileirin kautta. Testileirin perusteella ryhmään valittiin kaksi uutta urheilijaa jo aiemmin nimettyjen urheilijoiden lisäksi. Vuokatin leirillä mukana olivat ensimmäistä kertaa Nelli-Maria Valle (Ounasvaaran Hiihtoseura) ja Konsta Kalliomäki (Kauhajoen Karhu).

Leirin harjoituksissa hyödynnettiin monipuolisesti Vuokatin harjoitusympäristöä. Ohjelmassa olivat muun muassa Vuokatin vaaran testijuoksu sekä vaaralle tehty vapaan rullahiihtoharjoitus.

”Nuorten haastajaryhmän toisen leirin teemana oli rasituksenalainen ammunta, ampumapaikkatoiminta ja tehoharjoittelu. Leiri sujui harjoitusten osalta hyvin, ja urheilijoissa oli havaittavissa hyvää kehitystä sekä fyysisesti että ammunnallisesti” vastuuvalmentaja Antti Repo kertoi. Hänen kanssaan ryhmän valmentajina toimivat Marie Fred ja Nastassia Kinnunen, sekä Vuokatin leirillä mukana ollut Anni Rinta-Keturi.

Fyysisen kehityksen osalta leirin testitulokset olivat erityisen ilahduttavia. Jokainen urheilija teki uuden ennätyksensä Vuokatin vaaran testijuoksussa ja paransi roimasti aiempaa tulostaan. Myös ammunnassa kehitys näkyi useissa leirin testeissä. Urheilijat ampuivat keskimäärin aiempaa paremmin muun muassa perusammuntatestissä, French-testissä sekä End Game -harjoituksessa.

”Tästä on hyvä jatkaa ensi viikonlopun rulla-ampumahiihdon SM-kisoihin. SM-kisojen jälkeen urheilijoilla on edessään pidempi jakso omaa kotiharjoittelua ennen nuorten haastajaryhmän viimeistä leiriä” Repo sanoi.

Nuorten haastajaryhmän viimeinen leiri järjestetään marraskuussa Kontiolahdella. Leiri ajoittuu juuri ennen kotimaan kauden avausta, Kontiolahden GP-kilpailuja 14.-15.11.

Ampumahiihtoliiton suunnittelukokous järjestettiin Jyväskylässä 4.-5.9.2026. Kaksipäiväinen työskentely kokosi yhteen liiton hallituksen ja toimiston henkilöstön sekä valiokuntien ja alueiden edustajat tarkastelemaan suomalaisen ampumahiihdon tulevaisuutta ja liiton toiminnan kehittämistä. Suunnittelukokouksen keskiössä olivat vuosille 2026–2031 valmistelussa ollut strategia, liiton sääntöuudistus, brändiuudistus sekä tulevan toimintasuunnitelman rakentaminen. Päivien aikana käytiin laaja-alaista keskustelua suomalaisen ampumahiihdon nykytilasta, tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä liiton roolista lajin kehittämisessä.

Kokouksen vahvuutena oli avoin ja rakentava keskusteluilmapiiri. Työskentelyä leimasi yhteinen halu löytää ratkaisuja sekä kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Strategiatyötä jatkettiin konkreettisten toimenpiteiden tasolle saakka, kun osallistujat pohtivat, miten strategiset tavoitteet näkyvät käytännön työssä ja vuoden 2027 toimintasuunnitelmassa.

Suunnittelupäivät tukivat myös liiton tavoitetta vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Hallituksen, toimiston, valiokuntien ja alueiden edustajien yhteinen työskentely tarjosi mahdollisuuden kuulla erilaisia näkökulmia, jakaa kokemuksia sekä pohtia, miten entistä tiiviimpää yhteistyötä rakennetaan eri toimijoiden välillä. Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että suomalaisen ampumahiihdon kehittäminen onnistuu parhaiten avoimella vuorovaikutuksella, yhteisellä suunnittelulla ja jokaisen toimijan osaamista hyödyntäen. Yhdessä tekemisen kulttuuria halutaan entisestään edistää ja kehittää myös Ampumahiihtoliiton toimistolla.

Suunnittelukokous loi vahvan pohjan sekä syksyn valmistelutyölle että tulevien vuosien kehittämiselle. Päivien aikana käsiteltiin myös ajankohtaisia asioita, kuten valintakriteerien valmistelua, koulutustoiminnan kehittämissuunnitelmaa sekä tulevan syksyn keskeisiä tapahtumia ja aikatauluja. Strategian, sääntöuudistuksen ja toimintasuunnittelun työ jatkuu syksyn aikana yhdessä liiton hallituksen, henkilöstön, alueiden ja seurojen sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Suomen Ampumahiihtoliitto ja suomalainen urheiluvaatebrändi noname jatkavat pitkäaikaista yhteistyötään. Uusi yhteistyösopimus on useampivuotinen ja vahvistaa nonamen asemaa Suomen ampumahiihtomaajoukkueiden virallisena vaatettajana ja yhteistyökumppanina.

Yhteistyö Suomen Ampumahiihtoliiton ja nonamen välillä jatkuu toiselle sopimuskaudelle. Vuonna 2022 alkanut kumppanuus kattaa jatkossakin aikuisten ja nuorten maajoukkueet.

Pitkäaikainen yhteistyö perustuu vahvaan lajiosaamiseen, laadukkaisiin tuotteisiin ja tiiviiseen yhteistyöhön urheilijoiden kanssa. Maajoukkueiden kokemuksia ja palautetta hyödynnetään myös nonamen tuotteiden ja varusteiden kehittämisessä.

”Olemme erittäin iloisia, että yhteistyö nonamen kanssa jatkuu. Ensimmäisen sopimuskauden aikana on rakentunut vahva ja toimiva kumppanuus, jossa yhteistyö on ollut avointa ja aktiivista. Suomalainen ampumahiihto on ottanut viime vuosina merkittäviä kehitysaskeleita niin urheilullisesti kuin näkyvyytensä osalta, ja on hienoa, että noname haluaa jatkaa tätä matkaa kanssamme myös tulevina vuosina” Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tobias Karlsson toteaa.

Uusi sopimuskausi jatkaa yhteistyötä tilanteessa, jossa suomalainen ampumahiihto on kasvattanut näkyvyyttään ja kiinnostavuuttaan merkittävästi. Viime vuosien kansainväliset menestykset sekä lajin vahva asema suomalaisessa talviurheilussa ovat lisänneet myös maajoukkueiden näkyvyyttä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Nonamelle yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden olla mukana suomalaisen huippu-urheilun arjessa ja kehityksessä sekä vahvistaa samalla brändin näkyvyyttä kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla.

”Tulimme aikoinaan yhteistyöhön mukaan sukupolvenvaihdokseen, kun kärkiurheilijat olivat lopettaneet tai lopettamassa omaa uraansa. Koimme, että nyt olisi hyvä aika tulla mukaan ja kehittää asioita yhteistyössä. Meillä on arvostus myös Ampumahiihtoliiton suuntaan uskalluksesta luottaa meidän osaamiseemme. Vahva ajatus on kehittää, kehittyä ja kulkea samaan suuntaan. Kansainvälisen kiinnostuksen lisäämiseen eri organisaatioissa yhteistyöllämme on ollut vahva jalansija” nonamen Key Account Manager Kari Arponen kertoo.

Yhteistyö kattaa Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkueiden vaatettamisen tulevina vuosina. Noname vastaa maajoukkueiden kilpailu- ja edustusvaatetuksesta sekä muista yhteistyössä sovittavista tuotteista ja varusteista.

Suomen Ampumahiihtoliitto ja noname jatkavat näin yhteistä matkaansa kohti tulevaa kilpailukautta. Ampumahiihdon maailmancupin kausi 2026-2027 alkaa Kontiolahdelta 26.11.2026. MM-kilpailut käydään Viron Otepäässä helmikuussa 2027.

Lisätiedot:

Ajokortin ikäpoikkeuslupaa koskeva uudistus on tiukentanut ajokorttilain ehtoja, joilla henkilöauton ajokortin ikäpoikkeuslupa myönnetään. Tavoitteellisen ja säännöllisen urheiluharrastuksen todentamiseen tarvitaan nykyisin lajiliiton todistus. Suomen Ampumahiihtoliitto voi antaa alle 17-vuotiaalle urheilijalle Traficomin ajokortin ikäpoikkeuslupahakemuksen liitteeksi todistuksen tavoitteellisesta ampumahiihtoharjoittelusta.

Todistuksen tarkoituksena on osoittaa, että hakija harjoittelee ja kilpailee ampumahiihdossa säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Suomen Ampumahiihtoliitto arvioi ainoastaan urheilutoiminnan tavoitteellisuutta. Ajokortin ikäpoikkeusluvan muiden edellytysten, kuten kulkemistarpeen, matkojen ja joukkoliikenneyhteyksien, täyttymisen arvioi Traficom.

Todistuksen myöntämisen kriteerit

Todistuksen myöntäminen perustuu seuraaviin kriteereihin:

1. Kilpailulisenssi

Urheilijalla tulee olla voimassa oleva Suomen Ampumahiihtoliiton kilpailulisenssi. Lähtökohtaisesti urheilijalla tulee olla ollut kilpailulisenssi myös hakemusta edeltävällä kilpailukaudella.

2. Tavoitteellinen ja säännöllinen harjoittelu

Urheilijan tulee harjoitella ampumahiihtoa säännöllisesti, suunnitelmallisesti ja kilpailullisin tavoittein. Harjoittelun tulee olla osa pitkäjänteistä kehittymiseen tähtäävää valmennustoimintaa.

3. Osallistuminen kilpailutoimintaan

Urheilijan tulee osallistua säännöllisesti ampumahiihdon, rulla-ampumahiihdon tai ampumajuoksun kilpailutoimintaan. Lähtökohtana pidetään osallistumista vähintään kuuteen Suomen Ampumahiihtoliiton kansalliseen tai kansainväliseen kilpailupäivään hakemusta edeltävän 12 kuukauden aikana.

4. Liiton valmennusryhmiin kuuluvat urheilijat

Kuuluminen Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkueeseen katsotaan riittäväksi osoitukseksi tavoitteellisesta harjoittelusta. Tällöin erillistä seuran selvitystä harjoittelun tavoitteellisuudesta ei lähtökohtaisesti tarvita.

5. Muut tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat

Mikäli urheilija ei kuulu Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkueeseen, tulee hakemuksen yhteydessä toimittaa urheilijan edustaman seuran vahvistama selvitys.

Selvityksestä tulee ilmetä urheilijan:

• säännöllinen ja suunnitelmallinen harjoittelu
• valmentaja ja/tai valmennusryhmä
• kuvaus harjoittelun tavoitteellisuudesta
• selvitys osallistumisesta kilpailutoimintaan viimeisen 12 kuukauden aikana
• säännöllisesti käytettävät harjoituspaikat ja tarvittaessa niihin liittyvä kulkemistarve

Ampumahiihdon erityispiirteet

Ampumahiihto poikkeaa monista muista urheilulajeista siinä, että tavoitteellinen lajiharjoittelu edellyttää säännöllistä pääsyä ampumahiihtoon soveltuvalle ampumaradalle ja muille lajin harjoituspaikoille. Soveltuvia harjoitusolosuhteita on rajallisesti, minkä vuoksi harjoitusmatkat voivat olla pitkiä ja harjoituspaikat sijaita etäällä urheilijan kodista.

Urheilija kuljettaa harjoitus- ja kilpailumatkoilla lisäksi lajin edellyttämää henkilökohtaista välineistöä, johon kuuluu ampumaharjoittelussa myös ampuma-ase ja siihen liittyviä varusteita. Tämä asettaa kulkemiselle erityisvaatimuksia ja voi rajoittaa käytännössä joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia.

Suomen Ampumahiihtoliitto huomioi nämä lajin erityispiirteet arvioidessaan urheilijan harjoittelun tavoitteellisuutta ja säännöllisyyttä. Varsinaisten ajokortin ikäpoikkeuslupaan liittyvien matka-, matka-aika- ja kulkemistarpeiden täyttymisen arvioi kuitenkin Traficom.

Kokonaisarviointi

Suomen Ampumahiihtoliitto tekee päätöksen todistuksen antamisesta kokonaisarvioinnin perusteella. Kriteerien tarkoituksena on varmistaa hakijoiden yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä se, että liiton antama todistus kohdistuu aidosti tavoitteellisesti ampumahiihtoa harjoitteleviin nuoriin.

Liitto voi perustellusta syystä poiketa yksittäisestä kriteeristä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi urheilijan loukkaantuminen tai sairastuminen, lajinvaihto, kilpailukauden keskeytyminen tai muu tavoitteelliseen harjoitteluun ja kilpailemiseen vaikuttanut poikkeuksellinen tilanne.

Suomen Ampumahiihtoliiton antama todistus ei tarkoita ajokortin ikäpoikkeusluvan myöntämistä eikä kannanottoa muiden lupaedellytysten täyttymiseen. Päätöksen ikäpoikkeusluvan myöntämisestä tekee aina Traficom.

Todistuksen hakeminen

Lähetä todistuspyyntö Suomen Ampumahiihtoliitolle osoitteeseen office@biathlon.fi

Liitä mukaan:

• urheilijan koko nimi ja Sportti ID numero
• kuitti ikäpoikkeusluvanhakemuksen käsittelymaksusta
• mikäli urheilija ei kuulu Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkueeseen, seuran vahvistama selvitys tavoitteellisesta harjoittelusta ja kilpailutoiminnasta.

Todistuksen käsittelymaksu

Todistuksen käsittelymaksu on 20 euroa. Maksu suoritetaan Suomen Ampumahiihtoliiton tilille:

IBAN: FI50 1555 3000 1108 00

Viestikenttään merkitään:

”Ikäpoikkeusluvan todistus” sekä hakijan nimi

Huomioitavaa

• Hakemusta ei oteta käsiteltäväksi ennen käsittelymaksun suorittamista.
• Käsittelymaksua ei palauteta, vaikka todistusta ei voitaisi myöntää.
• Suomen Ampumahiihtoliitto arvioi todistusta myöntäessään, täyttääkö urheilijan toiminta liiton tavoitteelliselle harjoittelulle asettamat kriteerit.
• Liiton myöntämä todistus on yksi osa Traficomille toimitettavaa ikäpoikkeuslupahakemusta, eikä todistuksen myöntäminen takaa ajokortin ikäpoikkeusluvan saamista.
• Varsinaisen ajokortin ikäpoikkeusluvan myöntämisestä ja muiden lupaedellytysten täyttymisestä päättää Traficom.

Suomen Ampumahiihtoliitto käsittelee todistuspyynnön ja toimittaa Traficomin lomakkeen täytettynä hakijalle tai hänen huoltajalleen sähköpostitse yleensä 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet on toimitettu ja käsittelymaksu on maksettu.

Nuorten U21-ryhmä osallistui ensimmäistä kertaa järjestetylle NIBE International Biathlon Camp -leirille Ruotsin Idre Fjällissä 16.-21.8.2026. Kansainvälinen leiri kokosi yhteen 45 nuorta urheilijaa Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Puolasta harjoittelemaan, oppimaan toisiltaan ja rakentamaan kansainvälisiä verkostoja.

Viikon mittainen leiri tarjosi nuorille urheilijoille mahdollisuuden harjoitella yhdessä eri maiden ampumahiihtäjien kanssa sekä tutustua erilaisiin harjoittelukulttuureihin. Ohjelmassa oli ammunta- ja ryhmäharjoituksia sekä urheilijoiden henkilöbrändäykseen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyvää sisältöä.

U21-ryhmään kuuluva Topias Ollikka piti kansainvälistä leiriä kiinnostavana kokemuksena.

”Leiri oli hyvin mielenkiintoinen kokemus, jossa pääsi tutustumaan myös muiden maiden ampumahiihtoharjoitteluun. Leirin pääfokus oli harjoittelun lisäksi urheilijoiden henkilöbrändäyksessä ja siinä, miten sitä on mahdollista toteuttaa sosiaalisen median kautta. Erilaista oli tietysti se, kun sai treeniseuraa muualta Euroopasta ja pääsi vertailemaan myös eri maiden harjoittelutyylejä. Leiristä jäi matkaan hyvä kokemus sekä hyvät treenit hyvässä porukassa.” Ollikka kertoi.

Myös Venla Mennala nosti esiin kansainvälisen harjoittelun tuoman uuden näkökulman.

”Leiri oli kiva, ja oli hienoa päästä harjoittelemaan uudessa paikassa. Pääfokus oli paineenalaisessa ammunnassa ja ryhmässä treenaamisessa. Aiempiin leireihin verrattuna lisänä olivat kolmen muun maan joukkueet. Leiriltä jäikin mukaan uusia oppeja ja tietoa muiden maiden treenaamisesta”, Mennala kuvaili.

Yhteistyötä nuorten ampumahiihdon kehittämiseksi

Pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien valmistaja NIBE on maailmanlaajuinen konserni, ja yhteistyö Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkueiden kanssa on solmittu Suomen yksikön kanssa. Yhteistyö näkyy paitsi maajoukkuetoiminnoissa myös aluemestaruuskilpailuissa, joissa NIBE on pääyhteistyökumppanina mukana. NIBE:n mukanaolo ampumahiihdossa on laajentunut kansainvälisesti, ja nyt yhteistyö tarjoaa nuorille urheilijoille mahdollisuuden kehittyä, verkostoitua ja saada uusia näkökulmia yli maarajojen.

Kontiolahdella järjestetään 7.–8.11.2026 kaksipäiväinen johtavan ampumahiihtotuomarin koulutus, joka samalla täydentää osaamista ja valmistaa osallistujia kohti Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) International Referee (IR) -tutkintoa.

Koulutuksessa perehdytään kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailusääntöihin sekä tuomarityöskentelyyn käytännössä. Käytännön osuudessa käydään stadionympäristössä läpi tuomarin vastuita, tehtäviä, päätöksentekoa ja toimintaa erilaisissa kilpailutilanteissa.

Alustava aikataulu

Lauantai 7.11. klo 11.00–18.00
Teoria ja kilpailusäännöt

Sunnuntai 8.11. klo 9.30–15.00
Ryhmätyöt ja käytännön harjoittelu stadionympäristössä

Sijainti

Kontiolahden ampumahiihtostadion (Napakympintie 24)

Mahdollisuus suorittaa IBU International Referee (IR) -tutkinto

Koulutus täydentää tuomariosaamista ja toimii samalla valmistautumisena IBU International Referee (IR) -tutkintoon.

Kansainvälinen IR-tutkinto järjestetään Kontiolahden maailmancupin harjoituspäivien yhteydessä 23.–25.11.2026. Tarkempi tutkintopäivä ilmoitetaan myöhemmin.

IR-tutkintoon tähtäävien tulee ilmoittaa kiinnostuksestaan viimeistään 20.9.2026 ja toimittaa samalla lyhyt CV ampumahiihdon parissa tehdystä tuomari- ja kilpailunjärjestämistyöstä osoitteeseen office@biathlon.fi.

Ilmoittautumisajan päätyttyä Suomen Ampumahiihtoliitto arvioi hakijoiden soveltuvuuden ja IR-tutkinnon edellytysten täyttymisen sekä nimeää soveltuvat IR-kandidaatit IBU. IBU tekee lopullisen päätöksen kandidaattien hyväksymisestä IR-ohjelmaan ja tutkintoon.

Mitä IR-kandidaatilta edellytetään?

IBU sääntöjen mukaan kansallinen liitto vastaa ehdokkaidensa arvioinnista ja nimeämisestä. IR-kandidaatin tulee täyttää IBU määrittelemät kelpoisuusvaatimukset ja soveltua kansainvälisiin tuomaritehtäviin.

IBU suosittelee, että kandidaatilla on voimassa oleva kansallinen tuomaripätevyys vähintään kahden vuoden ajalta sekä kokemusta tuomaritehtävistä kansallisissa kilpailuissa ja/tai muuta merkittävää kokemusta ampumahiihdon kilpailutoiminnasta.

Lisäksi kandidaatilla tulee olla:

• valmius toimia vastuullisissa tehtävissä ja tehdä merkittäviä päätöksiä paineen alla
• valmius työskennellä pitkiä aikoja talvisissa ulko-olosuhteissa
• riittävä maastohiihtotaito kilpailuradalla liikkumiseen
• tehtävään soveltuva kokemus ampumahiihdosta
• IBU edellyttämä eettinen luotettavuus.

Liiton IBU tekemään nimeämiseen tarvitaan lisäksi kandidaatin henkilötiedot ja yhteystiedot, kielitaito, tutkintokieli sekä tiedot kansallisesta tuomarikokemuksesta. Liitto pyytää nämä tiedot valituilta kandidaateilta erikseen ennen virallisen IBU-nimeämisen tekemistä.

Huomioithan, että koulutukseen ilmoittautuminen ja IR-kandidaatiksi hakeutuminen ovat kaksi erillistä asiaa. IR-tutkintoon tähtäävän tulee ilmoittaa kiinnostuksestaan liitolle erikseen 20.9.2026 mennessä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu Suomisportin kautta 1.11.2026 mennessä: 

https://www.suomisport.fi/events/799f3ce8-f101-4892-96eb-08d0bf56e8a9

Koulutuksesta vastaa Kimmo Turunen

Ampumahiihdon vuoden 2031 MM-kisojen hakuprosessi on edennyt arviointivaiheeseen. Kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n arviointikomitea vieraili maanantaina Joensuussa tutustumassa Suomen hakemukseen ja keskustelemassa MM-kisojen visiosta, vaikutuksista ja toteutusedellytyksistä. Vuoden 2031 MM-kisaisäntä valitaan IBU:n kongressissa Saksan Berchtesgadenissa syyskuussa.

IBU:n arviointikomitea tapasi vierailunsa aikana Suomen Ampumahiihtoliiton, Kontiolahden Urheilijoiden, Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia. Arviointikomiteaan kuuluivat IBU pääsihteeri Max Cobb, urheilu- ja tapahtumajohtaja Daniel Böhm, markkinointijohtaja Felix Bitterling, maailmancupin kilpailujohtaja Borut Nunar, teknisen komitean edustaja Hillar Zakhna sekä urheilijoiden edustaja Lena Haecki-Gross. Vierailu oli osa IBU:n kansainvälistä arviointiprosessia, jossa perehdytään hakijoiden suunnitelmiin ja valmiuksiin järjestää vuoden 2031 MM-kisat. Suomi ja Ruotsi eli Kontiolahti ja Östersund ovat hakeneet MM-kisaisännyyttä vuodelle 2031.

”Arviointikomitean vierailu on tärkeä etappi hakuprosessissa. Meillä on vahva ja kokenut kilpailuorganisaatio sekä vuosikymmenten kokemus kansainvälisistä ampumahiihtotapahtumista. Tänään halusimme näyttää, mitä vuoden 2031 MM-kisat voisivat tarkoittaa lajin tulevaisuutta ajatellen niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki.

MM-kisat olisivat enemmän kuin kahden viikon suurtapahtuma

Suomen hakemuksessa MM-kisat nähdään mahdollisuutena rakentaa pitkäaikaista arvoa lajin ympärille. Tavoitteena on järjestää urheilullisesti korkeatasoinen ja elämyksellinen huipputapahtuma, joka samalla kasvattaa ampumahiihdon näkyvyyttä, vahvistaa sen yhteisöä ja tuo lajin pariin uusia yleisöjä.

”Vuoden 2031 MM-kisojen avulla tavoitteemme on luoda ampumahiihdon ympärille entistä laajempaa fanipohjaa, lisätä harrastajamääriä sekä luoda itse tapahtuma niin, että niin fanit kuin urheilijat tuntevat olevansa kisojen keskiössä. Kontiolahden MM-kisat eivät olisi vain yksi kilpailu muiden joukossa, vaan tapahtumaa kohti tehtävä työ ja investoinnit, sekä itse kilpailut jättäisivät pysyvän perinnön seuraaville sukupolville”, Pukki kertoo.

Kontiolahti tarjoaa tälle vahvan lähtökohdan. Samalla stadionilla on järjestetty ampumahiihdon MM-kilpailut vuosina 1999 ja 2015 sekä lukuisia maailmancupin osakilpailuja. Viime vuosien tapahtumat ovat kehittäneet kilpailukeskusta, yleisökokemusta ja tapahtuman ympärille rakentuvaa yhteistyötä edelleen.

Samalla MM-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kontiolahtea kansainvälisenä kilpailu- ja valmennusympäristönä sekä kehittää alueen valmiuksia kansainvälisten suurtapahtumien järjestämiseen myös tulevaisuudessa.

MM-kisat toisivat vaikutuksia koko Suomeen

MM-kisojen merkitys ulottuisi laajemmalle alueelle. Tapahtuma kokoaisi Itä-Suomen toimijat yhteisen tavoitteen ympärille ja tarjoaisi mahdollisuuksia alueen matkailulle, yrityksille, oppilaitoksille, tapahtumaosaamiselle ja kansainväliselle näkyvyydelle. MM-kisat ovat merkittävä kansainvälinen suurtapahtuma, jonka aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa, mukaan lukien matkailun, majoitus- ja ravintolapalveluiden, tapahtumatuotannon sekä muiden paikallisten palveluiden vaikutukset. Lisäksi ampumahiihdon MM-kisat tarjoaisivat koko Suomelle poikkeuksellisen kansainvälisen näkyvyysalustan, sillä ampumahiihdon maailmancup tavoittaa vuosittain miljoonayleisön.

”MM-kisahaku on ennen kaikkea yhteinen hanke. Se kertoo siitä, että Pohjois-Karjalassa nähdään kansainvälisen suurtapahtuman arvo ja halutaan yhdessä rakentaa alueelle pitkäjänteistä kehitystä. Kisat toisivat näkyvyyttä koko maakunnalle ja loisivat mahdollisuuksia matkailulle, yrityksille, osaamiselle ja kansainvälisille verkostoille”, tapahtuman johtaja Sami Leinonen toteaa.

MM-kisahakuun on sitoutunut laaja alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto. Mukana on toimijoita urheilun, julkisen sektorin, elinkeinoelämän, matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen parista. Laaja yhteistyö kuvastaa yhteistä tahtotilaa hyödyntää kansainvälisen suurtapahtuman mahdollisuudet paitsi ampumahiihdon myös Itä-Suomen elinvoiman, osaamisen ja kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen.

”Tämän kokoluokan tapahtumaa ei järjestetä yhden organisaation voimin. Juuri laaja yhteistyö on yksi Suomen vahvuuksista. Meillä on vahva tapahtumaosaaminen, toimiva yhteiskunta ja turvallinen toimintaympäristö, mutta myös kyky tehdä asioita yhdessä”, Leinonen sanoo.

Seuraavaksi katse kohti syyskuuta

Suomen MM-kisahakemuksen dokumentaatio toimitettiin IBU:lle kesäkuun alussa. Kesän ja alkusyksyn aikana IBU arvioi hakijoiden suunnitelmia ja toteutusedellytyksiä. Arviointivierailun keskustelun ja saadun palautteen perusteella hakijamailla on mahdollisuus viimeistellä yksityiskohtia ennen IBU:n kongressia, jossa hakemukset esitellään. Päätös kisajärjestäjästä 2031 tehdään IBU:n hallituksen esityksen perusteella kongressin jäsenmaiden äänestyksessä. 

Vuoden 2031 IBU:n kongressi pidetään Berchtesgadenissa Saksassa 16.-20.9.2026. 

Lisätiedot:

Suomen Ampumahiihtoliiton vt. toiminnanjohtajana elokuun alussa aloittanut Tobias Karlsson astuu uuteen tehtävään vahvalla kokemuksella suomalaisesta urheilusta ja liittotoiminnasta. Ampumahiihto on lajina hänelle uusi, mutta urheilun parissa työskentely, järjestötoiminta ja liittojen johtaminen ovat Karlssonille tuttuja jo vuosien ajalta.

Karlsson toimii Ampumahiihtoliiton vt. toiminnanjohtajana 1.8.–31.12.2026 Tapio Pukin toimivapaan aikana. Hän vastaa Pukin keskeisistä tehtäväkokonaisuuksista toiminnanjohtajana.

– Ensimmäiset päivät ovat menneet ennen kaikkea ihmisiin, toimintaan ja lajiin tutustuessa. Haluan näiden kuukausien aikana kuunnella ja oppia sekä ymmärtää, millainen ampumahiihdon toimintaympäristö on ja mitä eri ihmiset ja toimijat lajilta odottavat. Ampumahiihdossa on paljon tuttua, mutta samalla paljon uutta opittavaa. Uskon kuitenkin, että minulla on oman kokemukseni kautta myös annettavaa lajille. Haluan olla helposti lähestyttävä, mukana arjessa ja tutustua mahdollisimman laajasti lajiyhteisöön. Samalla tavoitteena on, että liiton toiminta jatkuu mahdollisimman normaalisti ja sujuvasti myös tämän ajanjakson aikana, Karlsson kertoo.

Karlssonin ura suomalaisessa urheilussa on kulkenut usean eri lajin ja organisaation kautta. Hän on työskennellyt muun muassa Finlands Svenska Idrottissa ja Suomen Nyrkkeilyliitossa sekä toiminut viimeisimpänä Suomen Jääpalloliiton toiminnanjohtajana. Erilaiset tehtävät ovat tuoneet hänelle kokemusta niin liittojen arjesta, johtamisesta kuin lajien kehittämisestä. 

Karlssonin mukaan liittotyössä keskeistä on kyky katsoa lajia kokonaisuutena. Toiminnanjohtajan työssä pöydälle päätyy asioita laajasti taloudesta ja hallinnosta aina urheiluun, seuratoimintaan ja yhteistyökumppaneihin. Viiden kuukauden mittaisessa tehtävässä tavoitteena ei ole tehdä suuria muutoksia, vaan varmistaa toiminnan jatkuvuus ja olla mukana rakentamassa liiton tulevaisuutta. 

Urheilua myös vapaa-ajalla

Urheilu kuuluu Karlssonin elämään myös työajan ulkopuolella. Vapaa-ajallaan hän pelaa ja valmentaa tennistä sekä viettää aikaa mökillä perheensä kanssa. Tennis tuo myös oman näkökulmansa urheiluun ja valmentamiseen. Kun työssä tarkastellaan lajia ja sen toimintaa laajasta näkökulmasta, vapaa-ajalla Karlsson pääsee itse olemaan osa urheilun arkea kentän toisella puolella.

Karlssonin pääsee tapaamaan tulevana viikonloppuna, kun hän on paikalla ampumajuoksun SM-kisoissa lauantaina. Hän toivottaa ampumahiihtoväen tervetulleeksi juttelemaan ja tutustumaan.

Urheilukoulun tehtävänä on antaa varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville motivoituneille ja lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus toteuttaa sotilaskoulutuksen ohessa systemaattista valmentautumista. Urheilukoulussa on palvellut jo 8000 urheilijaa 62:sta eri lajista vuodesta 1979 alkaen. Urheilukoulu tarjoaa hyvät harjoitteluolosuhteet ja riittävästi aikaa nousujohteista harjoittelua varten varusmiespalveluksen ohessa. 

Talvilajien urheilijat aloittavat varusmiespalveluksen III/27-saapumiserässä Kaartin jääkärirykmentissä ja Kainuun prikaatissa 12.4.2027.

Valmennus

Valmennukseen Urheilukoulussa on varattu aikaa kasarmipäivinä 2–8 tuntia (yhteensä noin 12–30 h/vko). Lisäksi harjoitteluun on käytettävissä lähes kaikki illat ja viikonloput (pl. sotaharjoitukset). Urheilukoulu tarjoaa kahdeksan leiriviikkoa valmentautumiseen varuskunnassa tai urheiluopistoilla. Valmennustoiminta toteutetaan koulutettujen sotilasvalmentajien koordinoimana. Pääosa lajeista osallistuu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian järjestämään valmennustoimintaan. Myös erilaisilla lajiliittokohtaisilla yhteistyömalleilla voidaan järjestää valmennusta. Valitut urheilijat sitoutuvat lajiliiton valmennukseen. Urheilukoulun oma fysioterapeutti tekee urheilijoille lihastasapainokartoituksen palveluksen aikana, lisäksi hän on urheilijoiden käytettävissä vammojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä palveluksen aikana.

Muita tietoja

Urheilijat palvelevat Urheilukoulussa joko 347 vrk tai 165 vrk. Heidät koulutetaan aliupseereiksi ja miehistöön tiedustelutehtäviin. Parhaiten menestyneet saavat reserviupseerikoulutuksen. Myös reserviupseerikurssi pidetään Urheilukoulussa (Santahamina) ja urheilijat voivat kurssin aikana harjoitella säännöllisesti. 

Hakeutuminen

Urheilukoulun hakijoiden tulee edustaa ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Urheilijan lajiliiton tulee olla Suomen Olympiakomitean varsinainen jäsen. Lajissa tulee järjestää kansainvälistä virallista kilpailutoimintaa nuorten ja/tai yleisen sarjan tasolla ja lajiliitolla tulee olla maajoukkuetoimintaa. Valinnat suoritetaan eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä pääsykokeissa saatujen tietojen perusteella (haastattelu, psykologiset- ja fyysiset testit). 

Huhtikuun saapumiserään hakevien talvilajien urheilijoiden, joiden kansallinen kilpailutoiminta ajoittuu syksystä keväästä (mm. jääkiekko, koripallo, lentopallo, salibandy, alppihiihto, kamppailulajit pl. judo ja paini sekä hiihtolajit) on jätettävä hakemuksensa 31.8.2026 mennessä. Valintakokeet järjestetään Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä 5.–6.10.2026 sekä hiihtolajien osalta 9.10.2026 Vuokatin urheiluopistolla.

Hakulomakkeita erikoisjoukkoihin saa internet-sivuilta (www.puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet), aluetoimistoista ja Urheilukoululta. Hakea voi myös sähköisesti https://asiointi.puolustusvoimat.fi. Mikäli asevelvollinen aikoo hakeutua suorittamaan varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa, hänen olisi hyvä tuoda asia esille jo kutsunnoissa, jotta asia voitaisiin huomioida palveluspaikkaa ja palvelukseen astumisaikaa määrättäessä.