Kategoria: Uutiset

Suomen Ampumahiihtoliitto käynnistää brändiuudistuksen yhteistyössä Brändi Klinikan kanssa. Uudistuksen tavoitteena on kirkastaa suomalaisen ampumahiihdon identiteettiä, vahvistaa lajin asemaa suomalaisessa urheilukentässä sekä rakentaa entistä vahvempaa ja yhtenäisempää tulevaisuutta koko lajiyhteisölle. Brändiuudistus toteutetaan osana liiton strategiatyötä, ja sen tavoitteena on luoda selkeä, tunnistettava ja pitkäjänteinen perusta suomalaisen ampumahiihdon viestinnälle, markkinoinnille ja näkyvyydelle tulevina vuosina.

”Kyse ei ole vain logosta tai visuaalisesta ilmeestä, vaan koko suomalaisen ampumahiihdon yhteisen identiteetin kirkastamisesta. Tavoitteena on luoda entistä vahvempi perusta lajin näkyvyydelle, vaikuttavuudelle ja tulevaisuuden menestykselle. Haluamme rakentaa brändin, joka puhuttelee nykyisiä harrastajia, houkuttelee uusia jäseniä mukaan lajiyhteisöön sekä tukee yhteistyötä kumppaneiden, median ja muiden sidosryhmien kanssa” kertoo Ampumahiihtoliiton viestintäpäällikkö Matilda Suhonen.

Brändiuudistuksen aikana tarkastellaan ampumahiihdon nykyistä mielikuvaa, määritellään lajin keskeiset vahvuudet ja rakennetaan niiden pohjalta uusi brändikonsepti sekä visuaalinen identiteetti. Projektiin kuuluvat muun muassa graafisen ilmeen uudistaminen, brändiohjeiston rakentaminen ja käytännön viestintämateriaalien kehittäminen, jotta uudistettu ilme voidaan ottaa käyttöön johdonmukaisesti eri kanavissa ja toimintaympäristöissä. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ampumahiihdon vetovoimaa erityisesti nuorten, median ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä tuoda lajin eri toimijat entistä vahvemmin yhteisen ilmeen alle.

”Brändiuudistus on investointi lajin kilpailukykyyn. Vahva yhteisö ja tunnistettava identiteetti vahvistavat ampumahiihdon vetovoimaa ja luovat uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Siksi on tärkeää, että rakennamme kokonaisuutta yhdessä osaavan kumppanin ja koko lajiyhteisön kanssa”, Suhonen toteaa.

Yhteistyökumppaniksi valittu Brändi Klinikka on brändityöhön, luovaan suunnitteluun, sisältöihin ja markkinointiin erikoistunut toimisto. Tiimi vakuutti kilpailutuksessa erityisesti strategisella lähestymistavallaan brändin kehittämiseen. Ampumahiihtoliitto etsi kumppania, joka näkee brändiuudistuksen kokonaisvaltaisena kehitysprosessina eikä pelkästään visuaalisena uudistuksena. 

”Olemme innostuneita päästessämme toteuttamaan Ampumahiihtoliiton brändiuudistusta. Ampumahiihto on lajina nosteessa, ja haluamme vahvistaa tätä kehitystä rakentamalla lajin ja liiton ympärille entistä kiinnostavamman ilmiön. Liiton uusi strategia antaa työlle suunnan, jonka tuomme osaksi brändiä ja viestintää. Tavoitteena on tehdä lajin vahvuudet näkyviksi, houkutella uusia harrastajia ja yleisöjä sekä avata kumppaneille uusia yhteistyömahdollisuuksia”, sanoo Brändi Klinikan toimitusjohtaja Pyry Ahonen.

Brändiuudistuksen valmisteluun osallistetaan projektin aikana keskeisiä sidosryhmiä, jotta lopputulos palvelee mahdollisimman hyvin koko lajiyhteisöä. Projekti käynnistyy syksyn 2026 aikana ja etenee vaiheittain strategiatyön rinnalla. Tavoitteena on, että uusi brändikonsepti ja visuaalinen ilme valmistuvat kilpailukauden avaukseen mennessä. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain eri kanavissa, materiaaleissa ja toimintaympäristöissä. Kokonaisuuteen kuuluu myös Ampumahiihtoliiton verkkosivujen uudistus, joka toteutetaan vuoden 2027 aikana.

Lisätiedot:

Matilda Suhonen
Viestintäpäällikkö, Suomen Ampumahiihtoliitto
+358 40 488 9128
matilda.suhonen@biathlon.fi

Pyry Ahonen
Toimitusjohtaja, Brändi Klinikka
+358 40 354 7440
pyry@brandiklinikka.com

Suomen Ampumahiihtoliitto hakee järjestäjiä vuosien 2027–2028 SM-kilpailuihin sekä NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailuihin. Erityisesti vuoden 2027 aluemestaruuskilpailuissa tavoitteena on kehittää kilpailutoimintaa ja tarjota innostavia kilpailutapahtumia eri-ikäisille harrastajille.

Haettavat kilpailut:

• Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut 2027
• Veteraanien SM-kilpailut 2028
• NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailut 27.–28.2.2027

NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailut 2027

NIBE Ampumahiihdon Aluemestaruuskilpailut järjestetään 27.–28.2.2027. Aluemestaruuskilpailut ovat tärkeä osa Suomen Ampumahiihtoliiton kilpailutoiminnan kehittämistä, ja niiden tavoitteena on tarjota vauhdikkaita, rentoja ja osallistumiseen kannustavia kilpailutapahtumia.

Kilpailumuotoina voivat olla supersprintti, yhteislähtö, pariviestit tai muut näitä mukailevat kilpailumuodot. Aluemestaruuskilpailuissa kilpaillaan myös harrastesarjoissa.

Liitto kannustaa alueita ja seuroja yhteistyöhön kilpailujen järjestämisessä sekä hyödyntämään rohkeasti erilaisia kilpailumuotoja. Tavoitteena on rakentaa aluemestaruuskilpailuista houkutteleva ja helposti lähestyttävä kilpailukokonaisuus, joka tukee ampumahiihdon harrastamisen ja kilpailutoiminnan uudistamista.

Kilpailujen hakeminen

Kilpailujen järjestämisestä kiinnostuneita seuroja pyydetään toimittamaan hakemuksensa 31.10.2026 mennessä.

Aluemestaruuskilpailuja haetaan liiton kilpailukalenterin kautta. Liitto toimittaa mitalit aluemestaruuskilpailuihin.

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU on julkaissut syyskuussa 2026 päivitetyt kilpailusäännöt. Yksi merkittävimmistä kansalliseen kilpailutoimintaan vaikuttavista muutoksista koskee kiväärin ottamista selästä ampumapaikalle saavuttaessa sekä kiväärin asettamista takaisin selkään ampumapaikalta poistuttaessa.

Jatkossa ampumamattoa lähestyttäessä molempien käsien on oltava kokonaan kiväärin kantovaljaiden sisällä ja valjaiden asianmukaisesti molemmilla olkapäillä. Kiväärin ottamisen selästä saa aloittaa vasta, kun urheilija on saapunut ampumamatolle.

Käytännössä tämä tarkoittaa muutosta monen urheilijan nykyiseen toimintatapaan. Kättä ei saa enää ennen ampumamatolle saapumista ottaa pois kantovaljaista eikä työntää valjaiden alle kiväärin riisumisen valmistelemiseksi. Molempien käsien on pysyttävä kokonaan kantovaljaiden sisällä siihen asti, kunnes urheilija on saapunut ampumamatolle. Vasta tämän jälkeen kiväärin ottamisen selästä saa aloittaa.

Sama periaate koskee ampumapaikalta poistumista. Urheilija saa jatkaa hiihtoa vasta, kun kivääri on turvallisesti selässä sääntöjen mukaisessa kantoasennossa, kantovaljaat ovat molemmilla olkapäillä ja molemmat kädet kokonaan valjaiden sisällä.

Jos urheilija poistuu ampumamatolta siten, etteivät kantovaljaat ole vahingossa asianmukaisesti päällä, hänen on pysähdyttävä välittömästi ja korjattava tilanne ennen hiihtämisen jatkamista. Korjaaminen on tehtävä turvallisesti muita urheilijoita estämättä tai vaarantamatta.

Uutta toimintatapaa kannattaa harjoitella heti

Muutos vaikuttaa suoraan ampumapaikalle tulon ja sieltä poistumisen suoritustekniikkaan. Suomen Ampumahiihtoliitto suosittelee, että urheilijat ja valmentajat ottavat uuden toimintatavan käyttöön harjoittelussa heti, jotta siitä muodostuu luonteva rutiini ennen kilpailukauden alkua.

Muista ampumapaikalla:

• Matolle tullaan molemmat kädet kokonaan kantovaljaissa.
• Kättä ei saa työntää valjaiden alle ennen ampumamatolle saapumista.
• Kiväärin ottamisen selästä saa aloittaa vasta ampumamatolla.
• Matolta lähdetään vasta, kun kivääri on turvallisesti selässä ja molemmat kädet kokonaan kantovaljaissa.
• Väärä kantoasento on korjattava välittömästi ennen hiihtämisen jatkamista.

Muutos perustuu IBU Event and Competition Rules -sääntöjen kohtiin 7.1.2 Carrying Rifles ja 8.5.4 Removing and shouldering of Rifle on the Range.

IBU on julkaissut muutoksesta myös havainnollistavia esimerkkivideoita. Videot oikeasta toimintatavasta löytyvät IBU Learning suitista: https://ibu-academy.learningsuite.io/student/course/public-biathlon-content/xKWLYdzN/csJQCFwY/Y8G9NHys

Suomen Ampumahiihtoliitto tiedottaa myöhemmin erikseen myös muista kaudelle 2026–2027 tulevista kansainvälisten kilpailusääntöjen muutoksista, kun muutokset on käsitelty kokonaisuudessaan.

Rovaniemen hovioikeus on tänään antanut ratkaisunsa ampumahiihtäjä Arttu Heikkisen oikeusasiassa. Hovioikeus piti Kainuun käräjäoikeuden aiemman tuomion pääosin voimassa. Heikkinen on tuomittu törkeästä vammantuottamuksesta ja metsästysrikoksesta. Hovioikeus teki ratkaisuun muutoksia vahingonkorvauksia koskien.

Heikkinen on tyytymätön hovioikeuden ratkaisuun ja harkitsee jatkotoimia.

– Hovioikeuden päätös ei tunnu oikealta ja olen tyytymätön tuomioon, harkitsemme jatkotoimia, Heikkinen kommentoi.

Hovioikeuden ratkaisu ei vaikuta Heikkisen asemaan Suomen ampumahiihdon A-maajoukkueessa. Heikkinen on valittu kauden ensimmäisiin maailmancupin osakilpailuihin Kontiolahdelle ja Hochfilzeniin.

– Kyse on Artun yksityisasiasta. Samalla tiedostamme, että aselupa on ampumahiihdossa lajin harjoittamisen ja kilpailemisen kannalta keskeinen edellytys. Jatkotoimenpiteet riippuvat viranomaisratkaisuista, ja seuraamme tilannetta, Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula sanoo.

Suomen Ampumahiihtoliitto ei kommentoi kesken olevaa oikeusprosessia tämän enempää.

Yksi suomalaisen ampumahiihdon kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista, Heikki Ikola, sai viikonloppuna pysyvän kunnianosoituksen, kun hänen pronssinen näköispatsaansa paljastettiin Jurvan ampumahiihtostadionilla.

Patsas on kunnianosoitus Ikolan poikkeukselliselle uralle ja hänen merkitykselleen suomalaisessa ampumahiihdossa. Patsashankkeen toteuttivat yhdessä Jurvan Rotaryklubi ja Jurvan Urheilijat, ja patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Seppo Kalliokoski. Patsashanketta ovat tukeneet sekä yksityishenkilöt että yhteisöt. Myös Suomen Ampumahiihtoliitto oli mukana tukemassa hankkeen toteutusta.

Patsaan julkistamistilaisuudessa pronssipatsaan paljasti ministeri Joakim Strand, joka piti tilaisuudessa myös juhlapuheen. Päivän ohjelmassa kuultiin lisäksi muun muassa Kurikan kaupungin tervehdys sekä haastattelut Heikki Ikolalta ja kuvanveistäjä Seppo Kalliokoskelta. Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula oli mukana luovutustilaisuudessa.

Ikola kuuluu suomalaisen ampumahiihdon historian merkittävimpiin nimiin. Hän saavutti urallaan kaksi olympiahopeaa, neljä maailmanmestaruutta ja kolme MM-hopeaa ja nousi vuosikymmeniksi yhdeksi lajin tunnetuimmista suomalaisista urheilijoista. Kilpauran jälkeen Ikola jatkoi lajin parissa valmentajana ja tuli tutuksi myös Yleisradion ampumahiihtolähetysten asiantuntijakommentaattorina.

”Arvostan kovasti patsaan eteen tehtyä työtä. Hankkeessa on ollut mukana paljon ihmisiä, mutta erityisesti mainittakoon hankkeen alulle panija Reima Mänty, varainkerääjä Erkki Supukka sekä monitoimimies Esko Pietilä. Niin kuin tilaisuudessa pidetyissä puheissakin nousi esiin, patsaalla on toivottavasti ikoninen merkitys nuorisolle, että pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa maailman huipulle. Toivon, että patsaalla on tällainen sanoma.” ’Ikola kommentoi.

Jurvan ampumahiihtostadionilla sijaitseva patsas muistuttaa Ikolan saavutuksista ja samalla koko suomalaisen ampumahiihdon pitkästä historiasta. Se tarjoaa myös tuleville sukupolville mahdollisuuden tutustua yhteen lajin merkittävimmistä suomalaisista esikuvista.

Ampumahiihtoliitto haluaa lämpimästi onnitella Heikki Ikolaa kunnianosoituksesta sekä kiittää kaikkia hankkeen toteuttamiseen osallistuneita.

Maailmancupin ensimmäisten kahden kilpailuviikon valinnat on tehty. Valinnat perustuvat urheilijoiden suorituksiin edellisen maailmancup-, ja IBU Cup -kauden aikana sekä valmennuksen antamiin linjauksiin.

MC 1: Kontiolahti (FIN) 26.-29.11.2026

MC 2: Hochfilzen (AUT) 4.-6.12.2026

Miehet:

• Tuomas Harjula
• Arttu Heikkinen
• Olli Hiidensalo
• Otto Invenius
• Tero Seppälä

• Varalla: Jaakko Ranta, Jimi Klemettinen

Miesten osalta Jimi Klemettinen ja Jaakko Ranta on valittu IBU Cupin ensimmäisille kahdelle kilpailuviikolle ja toimivat samalla maailmancupin valintojen varaurheilijoina.

Naiset:

• Inka Hämäläinen
• Venla Lehtonen
• Sonja Leinamo
• Suvi Minkkinen

Naisten viides paikka maailmancupissa ratkaistaan Erika Jängän ja Noora Kaisa Keräsen välillä GP-kisojen jälkeen. Toinen urheilijoista nimetään maailmancupiin ja toinen IBU Cupiin.

Esivalintojen perustana ovat urheilijoiden suoritukset edellisen maailmancupin ja IBU Cupin kilpailukauden aikana. Koko kauden aikana annettujen näyttöjen perusteella määritellään, ketkä urheilijat saavuttavat seuraavan kaudenavauksen esivalintastatuksen. Esivalinnan raja vedetään kohtaan, jossa urheilijoiden suoritustasossa on selkeä ero. Raja arvioidaan jokaisella kaudella erikseen.

Kaikki jäljellä olevat tai vielä avoinna olevat paikat ratkaistaan GP-kisojen perusteella. GP-kisat käydään Kontiolahdella 14.-15.11.2026

Mikäli maailmancupiin vapautuu paikkoja, ratkaistaan niiden täyttäminen GP-kisojen perusteella maailmancupiin varalle nimetyistä urheilijoista. Ensisijaisesti paikoista voivat kilpailla IBU Cupin ensimmäisille kilpailuviikoille nimetyt urheilijat. Mikäli vapautuvia paikkoja on enemmän, voidaan valintaa laajentaa IBU Cupissa esiintyneisiin urheilijoihin. Valintajärjestelmä etenee siten portaittain Suomen kilpailuista IBU Cupiin ja edelleen maailmancupiin.

Lisätiedot:

Teemu Vesala, lajipäällikkö, p. 040 860 7636

Erik Torneus-Kulstad, päävalmentaja, p. +47 452 22 854

IBU:n Biathlon Family tilien aktivointi ja uusien urheilijoiden rekisteröinti tehtävä 18.10.2026 mennessä

Kaikkiin IBUn alaisiin kansainvälisiin kilpailuihin, tulee urheilijoiden olla rekisteröitynä IBUn järjestelmään. Tämä koskee myös kotimaan Imatran BBC osakilpailua, sekä poikkeuksellisesti myös Kontiolahden GP-kilpailuja. Rekisteröinti on pakollinen kaikille kilpailuihin osallistuville 17-, 19-, 21- ja Yleisten sarjojen urheilijoille. 

Rekisteröintiä ei tarvitse tehdä, jos urheilija on osallistunut aikaisempien kausien aikana IBU:n kansainvälisiin kilpailuihin (mm. Baltic Biathlon Cup) ja on täten rekisteröity jo aikaisemmin.  Tällöin jo ennestään luotu IBU Biathlon Family tili on kuitenkin oltava aktivoitu sähköpostiin toimitetun linkin kautta.

IBU Biathlon Family tilien ja uusien urheilijoiden rekisteröitymisen määräaika on 18.10.2026.

Uusien urheilijoiden rekisteröinti tehdään osoitteessa: https://q.surveypal.com/IBU-urheilijarekisterointi-2026-2027

Jos urheilijaa ei ole rekisteröity tai hän ei ole aktivoinut IBU tiliään ja täyttänyt kaikkia tarvittavia ehtoja 31.10.2026, urheilija ei saa kilpailulupaa kyseisiin kilpailuihin. 

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) myönsi Kalle Lähdesmäelle IBU:n kultaisen ansiomerkin Berchtesgadenissa järjestetyn kongressin yhteydessä. Lähdesmäki oli yksi kuudesta ampumahiihdon pitkäaikaisesta vaikuttajasta, joille myönnettiin IBU Medal of Honour -huomionosoitus. Tunnustus on huomionosoitus Lähdesmäen vuosikymmenten mittaisesta työstä ampumahiihdon parissa ja hänen panoksestaan lajin kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.

Kalle Lähdesmäki on toiminut vuosien aikana useissa kansainvälisissä luottamustehtävissä sekä ollut mukana kehittämässä lajia niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. Hän toimi Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 2006-2010 sekä vuosina 2016-2024. Lisäksi hän on työskennellyt IBU:n auditorina sekä osallistunut useiden IBU:n komiteoiden ja työryhmien toimintaan.

Kiitospuheessaan Lähdesmäki nosti esiin ampumahiihdon yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkityksen lajin kehittämisessä. Hänen mukaansa strategia, rehellisyys, tasa-arvo, hyvä hallinto, luottamus ja yhteiset arvot muodostavat perustan kestävälle kansainväliselle ampumahiihtoyhteisölle.

– Olemme tarvinneet intohimoa, pitkäjänteistä työtä ja ennen kaikkea jatkuvaa yhteistyötä ampumahiihdon ammattilaisten kesken, Lähdesmäki korosti.

Lähdesmäki kiitti puheessaan kaikkia ihmisiä, joiden kanssa hän on saanut tehdä yhteistyötä vuosien aikana, ja osoitti erityiskiitokset IBU:n henkilöstölle. Hän nosti esiin myös IBU:n väistyvän puheenjohtajan Olle Dahlinin tekemän työn ja esimerkillisen johtajuuden.

Kolmas suomalainen huomionosoituksen saaja

Lähdesmäen saama IBU:n kultainen ansiomerkki on suomalaisittain harvinainen tunnustus. Hän on järjestyksessään kolmas suomalainen, jolle IBU on myöntänyt kultaisen ansiomerkin. Aiemmin saman huomionosoituksen ovat saaneet Esa Haapala ja Hannu Litmanen.

Berchtesgadenissa Lähdesmäen lisäksi IBU Medal of Honour myönnettiin Ingemar Arwidsonille (Ruotsi), Olle Dahlinille (Ruotsi), Ekaterina Dafovskalle (Bulgaria), Dan Gheorghe Mihocille (Romania) sekä Franz Steinlelle (Saksa).

Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) kongressi on valinnut Kimmo Turusen teknisen komitean jäseneksi. Turunen valittiin tehtävään lauantaina Saksan Berchtesgadenissa järjestettävässä IBU:n kongressissa.

Turunen on yksi kymmenestä IBU:n tekniseen komiteaan valitusta jäsenestä. Tekninen komitea käsittelee muun muassa ampumahiihdon kilpailutoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä.

”Olen todella iloinen ja kiitollinen luottamuksesta. On hienoa päästä mukaan kehittämään kansainvälistä ampumahiihtoa ja tuomaan komitean työskentelyyn käytännön kilpailujärjestäjän näkökulmaa. Tekninen komitea vastaa erityisesti kilpailusääntöjen ja kilpailutoiminnan kehittämisestä sekä siitä, että kilpailut toteutetaan turvallisesti, tasapuolisesti ja korkealla laadulla. Odotan innolla yhteistyötä, ja tässä tehtävässä pääsee varmasti sekä antamaan että oppimaan paljon” Kimmo Turunen sanoi

IBU:n kongressi valitsi samalla slovenialaisen Tim Farcnikin liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Farcnik valittiin tehtävään yksimielisesti, ja hänen nelivuotinen toimikautensa alkaa nykyisen puheenjohtajan Olle Dahlinin kauden päätyttyä.

IBU:n varapuheenjohtajaksi valittiin ruotsalainen Sofia Domeij ja rahastonhoitajana jatkaa itävaltalainen Christian Scherer. Uuden hallituksen muut jäsenet ovat Tore Boygard (Norja), Atanas Ivanov Furnadshiev (Bulgaria), Tarmo Karsna (Viro), Nathalie Santer (Italia), Stefan Schwarzbach (Saksa) ja Tamara Wolf (Sveitsi). Hallitukseen kuuluu lisäksi urheilijakomitean edustaja Simon Eder.

Turusen lisäksi IBU:n tekniseen komiteaan valittiin Knut Kuvas Brevik (Norja), Fabrizio Curtaz (Italia), Selina Gasparin (Sveitsi), Ulrika Öberg (Ruotsi), Sara Studebaker-Hall (Yhdysvallat), Emoke Szocs (Unkari), Christophe Vassallo (Ranska), Hillar Zahkna (Viro) ja Michal Zichacek (Tšekki).

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU on myöntänyt vuoden 2031 ampumahiihdon MM-kisojen järjestämisoikeuden Ruotsin Östersundille.

Suomen Kontiolahti oli mukana hakemassa vuoden 2031 MM-kisojen järjestämisoikeutta yhdessä Ruotsin Östersundin kanssa. IBU kongressi päätti kisaisännyydestä perjantaina 18. syyskuuta Saksan Berchtesgadenissa.

”Onnittelemme Östersundia kisaisännyydestä. He ovat kokenut ja arvostettu ampumahiihdon tapahtumajärjestäjä, ja varmasti hyvät kisat on luvassa”, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jaakko Puurula.

”Meidän osaltamme hakuprosessi osoitti, että suomalaisella ampumahiihdolla on vahva tahtotila ja osaaminen järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia. Vaikka kisat eivät tällä kertaa tule Kontiolahdelle, hakutyöstä jää paljon sellaista, jota voimme hyödyntää suomalaisen ampumahiihdon kehittämisessä myös jatkossa”, Puurula sanoo.

Kontiolahti jatkaa vahvaa tapahtumatyötä

Kontiolahdella on järjestetty ampumahiihdon MM-kisat vuosina 1999 ja 2015 sekä lukuisia maailmancupin kisoja. Viime vuosien tapahtumat ovat kehittäneet kilpailukeskusta, yleisökokemusta ja tapahtuman ympärille rakentuvaa yhteistyötä.

”Tulos luonnollisesti harmittaa. Hakemuksen eteen tehtiin paljon töitä ja saimme laajasti ihmiset ja organisaatiot mukaan yhteiseen tavoitteeseen. Tästä osoituksena on 10 000 ennakkoon myytyä ehdollista kisalippua. Samalla voimme olla ylpeitä siitä, mitä saimme yhdessä aikaan”, sanoo Kontiolahden maailmancup-tapahtumien johtaja Sami Leinonen.

”Kontiolahden vahvuudet eivät katoa tämän päätöksen myötä. Meillä on toimiva kilpailuorganisaatio, aktiivinen yleisö, vahva talkoolaisjoukko ja pitkä kokemus kansainvälisistä tapahtumista. Näiden päälle on hyvä rakentaa myös tulevaisuudessa”, Leinonen jatkaa.

Hakuprosessista jää vahva pohja tulevaan

Vuoden 2031 MM-kisahakemuksessa Kontiolahti nosti esiin erityisesti tapahtuman pitkäaikaiset vaikutukset ampumahiihdon näkyvyyteen, fanipohjan kasvattamiseen, harrastajamääriin sekä Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen kansainväliseen näkyvyyteen.

Hakuprosessin aikana Suomen hanke kokosi laajan yhteistyöverkoston urheilun, julkisen sektorin, elinkeinoelämän, matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen parista. Myös Kontiolahden viime vuosien maailmancup-tapahtumat ovat osoittaneet, että alueella on vahva yleisöpohja ja kyky rakentaa kansainvälisiä tapahtumia yhdessä.

”Maaliskuun maailmancup näytti jälleen, kuinka vahva ampumahiihtoyhteisö täällä on. Täysiä katsomoita, hyvä tunnelma ja laaja yhteistyö eivät synny itsestään. Siitä meidän kannattaa pitää kiinni myös tästä päätöksestä eteenpäin”, Leinonen sanoo.

Katse eteenpäin

Kontiolahti jatkaa kansainvälisten ampumahiihdon tapahtumien järjestämistä ja tapahtumapaikan kehittämistä. MM-hakuprosessin aikana syntynyt yhteistyöverkosto tarjoaa pohjan myös tulevalle yhteistyölle.

”Kontiolahti tulee jatkossakin olemaan yksi ampumahiihdon kansainvälisistä keskuksista. Nyt käännämme katseen seuraaviin kilpailuihin ja siihen, miten voimme niiden kautta viedä tapahtumia jälleen eteenpäin”, Leinonen päättää.

Seuraavaksi katse kääntyy ampumahiihdon maailmancupin kauteen, joka alkaa Kontiolahdelta 26.-29.11.2026

INFO: Ampumahiihdon MM-kisat

• Vuoden 2031 MM-kisat järjestetään Ruotsin Östersundissa.
• Kontiolahdella on järjestetty ampumahiihdon MM-kisat vuosina 1999 ja 2015.
• Vuonna 1990 Kontiolahdella järjestettiin miesten viestin maailmanmestaruuskilpailu.
• Kontiolahti on järjestänyt lukuisia ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuja.
• Ampumahiihdon maailmancup alkaa Kontiolahdelta 26.-29.11.2026

Lisätiedot:

Matilda Suhonen
Viestintäpäällikkö, Suomen Ampumahiihtoliitto
+358 40 488 9128
matilda.suhonen@biathlon.fi 

Jarno Lautamatti
Pääshteeri, Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahti
+358 43 218 0573
jarno@kontiolahtibiathlon.com

Sami Leinonen
Tapahtuman johtaja, Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahti
+358 50 557 8003
sami@kontiolahtibiathlon.com