Uutiset

Suomen Ampumahiihtoliiton valmennusryhmät kaudelle 2019/2020 valittu

    Meri Maijala 

Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on vahvistanut ryhmävalinnat valmennusryhmiin kaudelle 2019/2020.

Toukokuussa alkavan harjoittelukauden osalta urheilijat ovat jaettu kolmeen valmennusryhmään:

A-maajoukkueeseen, Haastaja-ryhmään ja nuorten Vuokatti-ryhmään. Valmennusryhmien leiriohjelma alkaa tällä viikolla Vuokatin testileirillä.

 

(Ryhmäkokoonpanot aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan.)

 

A-maajoukkue (8)

 

Mari Eder, Enon Kisa-Pojat

Venla Lehtonen, Imatran Urheilijat

Suvi Minkkinen, Joutsan Pommi

Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

 

Olli Hiidensalo, Lahden Hiihtoseura

Tuukka Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Jaakko Ranta, Tuusulan Voima-Veikot

Tero Seppälä, Haapajärven Kiilat

 

Valmennus: päävalmentaja Jonne Kähkönen, Juha Papinsaari

 

Haastaja-ryhmä (9)

 

Erika Jänkä, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Jenni Keränen, Ahveniston Ampumahiihtäjät *

Heidi Kuuttinen, Närpes Kraft Skidförening

Sanna Markkanen, Leppävirran Viri

 

Tuomas Harjula, Tuusulan Voima-Veikot

Juho Hökkä, Oulun Hiihtoseura *

Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Otto-Eemil Karvinen, Kontiolahden Urheilijat *

Pyry Stevander, Seinäjoen Hiihtoseura *

 

* myös Puolustusvoimien Urheilukoulun Lumilajit-ryhmäläinen

Valmennus: Niko Aapajärvi, Miika Köykkä

 

Nuorten Vuokatti-ryhmä (13)

 

Johanna Isojärvi -01, Ounasvaaran Hiihtoseura

Emilia Irvankoski -02, Ounasvaaran Hiihtoseura

Anniina Jokinen -02, Hollolan Urheilijat -46

Kaisa Keränen -01, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Hilda Kukonlehto -00, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Sanni Oikkonen -00, Ounasvaaran Hiihtoseura

 

Henri Heikkinen -02, Puijon Hiihtoseura

Sameli Joronen -00, Seinäjoen Hiihtoseura

Ville-Valtteri Karvinen -02, Kontiolahden Urheilijat

Saku Kalliomäki -00, Kauhajoen Karhu

Patrik Kuuttinen -00, Närpes Kraft Skidförening

Matias Maijala -01, Lapin Biathlon Tokka

Santtu Panttila -00, Kauhajoen Karhu

 

Valmennus: Maija Holopainen, toinen valmentaja vahvistetaan pian.

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Tapio Pukki, 046 8782200

Puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki, 0500 363126

Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä

    Tapio Pukki 

Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä

Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki avasi kokouksen kertaamalla avauspuheenvuorossaan liiton vuoden 2018 toiminnot.

Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Leppävirralta Tuomas Pursiainen.

Vuoden 2018 aikana liitossa tehtiin useita muutoksia olympialaisten jälkeen. Toimintaa varjosti talouden osalta OKM:n yleisavustushakemuksen käsittelemättä jättäminen. Valmennus- ja leirityssuunnitelma vietiin kuitenkin läpi suunnitellusti ja liitto pystyi toimimaan monipuolisesti nuoriso- ja seuratyön kehittämisen osalta. Onnistunut varainhankinta, nuorten toimintaan saatu erityisavustus ja tiukentunut talousseuranta mahdollistivat talouden osittaisen tasaamisen.

Kuitenkin Ampumahiihtoliiton taloudellinen tulos oli näiden haasteiden takia 122 000 euroa tappiollinen.

Kevätkokouksessa oli paikalla 19 seuraa ja siellä hyväksyttiin yksimielisesti tilinpäätös, vuosikertomus 2018 sekä Ampumahiihtoliiton toimintasääntöjen päivitys.

Ampumahiihtoliiton kevätkokouksessa palkittiin kauden 2018-2019 osalta:

Vuoden Ampumahiihtäjä: Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

Vuoden nuoret ampumahiihtäjät: Heidi Nikkinen, Kouvolan Hiihtoseura ja Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Vuoden seuravalmentaja: Aku Moilanen, Kontiolahden Urheilijat

Lisäksi huomioitiin diplomein SM-kilpailujärjestäjät:

Mikkelin Hiihtäjät, Ahveniston Ampumahiihtäjät ja Oulun Hiihtoseura.

Lisätietoja

Tapio Pukki
toiminnanjohtaja
046-878 2200

Kalle Lähdesmäki
Puheenjohtaja
0500 363 126

 

Ennakkotieto: Testileirit aloittavat harjoituskauden 6.5. alkaen

    Tapio Pukki 

Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkuevalmennus alkaa valittavien ryhmien osalta testileirillä Vuokatissa, jossa fyysiset ja ammuntojen testit.

Maajoukkueryhmien valmistelu on vielä käynnissä ja vahvistetaan lähempänä ajankohtaa.
Urheilijat, jotka näkevät mahdollisuuden olla ryhmissä kannattaa varata oheiset ajat kalentereistaan.

1.ryhmä                                            6.5-10.5.
2. ryhmä + osa nuorten ryhmää 13.5-15.5. (tavoite jatkaa leirillä 19.5. asti)
3. ryhmä + osa nuorten ryhmää 20.5.-22.5.

Heti ryhmäpäätösten tullessa urheilijat tiedotetaan myös henkilökohtaisesti ryhmävalinnasta ja tarkemmasta testiajankohdasta.

Tapio Pukki
toiminnanjohtaja

Aluetoimintatuki seurojen yhteisille leireille

    Lauri Elo 

Suomen Ampumahiihtoliiton aluetoimintatukea voi nyt hakea kesän ja syksyn leireille.

Seurat voivat hakea Liitolta aluetoimintatukea ohjaajakorvauksiin seurojen yhteisille leireille. Aluetoimintatuen hakuehtoina ovat:

  • Vähintään 3 ampumahiihtoseuraa on järjestämässä leiriä
  • Leiri kestää vähintään yhden vuorokauden
  • Leirille voi osallistua vapaasti seurasta riippumatta

Ohjaajakorvaus on 150€ + max 200€ matkakorvauksia. Ohjaajakorvausta saadakseen tulee leirille osallistua vähintään 8 urheilijaa.

Aluetoimintatukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • Leirin järjestävät seurat (min 3kpl)
  • Leirin ajankohta ja kesto
  • Leirin sijainti
  • Leirin ohjaajat
  • Leirin osallistumismaksu
  • Lyhyt kuvaus leirin sisällöstä
  • Missä ja miten leiriä markkinoidaan
  • Mukaan leirimainos

Kesän ja syksyn 2019 aluetoimintatukea voi hakea 31.5.2019 asti. Vuoden 2020 aluetoimintatuet haettavissa 31.10.2019 saakka.

Hakemukset tulee lähettää kenttäpäällikkö Lauri Elolle lauri.elo@biathlon.fi

Aluetoiminta perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja toimintaan varattu budjetti pyritään jakamaan tasapuolisesti alueiden välillä.

 

Puheenjohtajan ajatuksia kauden päättyessä

    Lauri Elo 

Hyvä Ampumahiihtoväki – ajatuksia kauden päättyessä!

Lähtökohtia kuluneelle vuodelle ja kilpailukaudelle

Olympialaisten jälkeen käännettiin katseet kohti Pekingin olympialaisia ja uutta 4–vuotisjaksoa.  Liiton valmennus- ja huoltotiimien uusiutuminen, kattavat arvioinnit suoritettiin Suomen ampumahiihdon tilasta niin seurojen kuin urheilijoiden osalta sekä tavoitteiden asettamisesta lähivuosille. 2018 vuodelle haetun valtionavustuksen hakemiseen liittynyt järjestelmäongelma johti siihen, että OKM ei ottanut Liiton hakemusta käsittelyyn. Liitto jätti asiasta valituksen syksyllä 2018 Helsingin hallinto-oikeudelle, päätöstä valitukseen odotetaan alkuvuodesta 2020. Liiton hallitus päätti toteuttaa valmennuksen sekä muun osalta suunnitelmat kuten ne oli laadittu, hallitus toki tunnisti haasteen kovuuden.

Keskeisiä tavoitteita 2018/2019 – 2021/2022 kaudelle

Ampumahiihdon kansainvälisen tason saavuttaminen usean urheilijan voimin on keskeinen tavoite. Valmennusryhmiin nostettiin nuoria aiempaa selvästi enemmän, myös leireille vahvistettiin valmennusresursseja. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on kyetä tukemaan ja varmistamaan seurojen valmennustoimintaa eri tavoin. Liiton toimiston toimenkuvat fokusoitiin.  Lajipäällikkö keskittyy aiempaa tiiviimmin tukemaan ja koordinoimaan valmennus- ja huippu-urheilua. Kenttäpäällikkö keskittyy seuratoiminnan kehittämiseen, aktivoimiseen ja tukemiseen. Toiminnanjohtaja osaltaan ohjaa ja tukee molempia toimintoja omien tehtäviensä ohella. Valiokuntien roolina ja tehtävänä on tukea mahdollisimman hyvin määritellyn tehtäväalueensa osalta hallituksen linjaamien tavoitteiden toteutumista. Kansainvälisellä tasolla menestymisen osalta Liitto asettaa tavoitteet yhdessä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa vuosittain ja aikanaan Pekingin olympialaisten osalta.

Johtamisen kehittyminen kaikilla tasoilla on tärkeää

Ampumahiihtoliitto ehkä ensimmäisenä lajiliittona määritteli johtamisjärjestelmän toimintaansa kattavasti 2017 aikana ja sen käyttöönotto alkoi edetä 2018 alussa. Johtajuudesta on keskusteltu kuluneen kauden aikana paljon – ja aiheellisesti. Urheilussa hyvää johtamista pitää parantaa ja ammattimaistaa. Johtajuuden vahvistaminen ja hyvä johtaminen on konkreettinen tavoite.

Nuorilla sekä miehillä hyvää kehitystä, Mäkäräinen jatkoi maailman huipun tasolla

MM-kisoissa emme saaneet mitaleita, joka tietenkin harmittaa. Ampumahiihdon tasoa mielestäni pitää mitata koko kauden menestyksellä. Kaisa Mäkäräinen nousi useimmin podiumille, saman verran kuin Wierer, maailmancupeissa. Ei huono, sanoisi J. Uotinen! Nuoret naiset ja miehet sijoittuivat mitaleille hienosti ja saavuttivat hyviä sijoituksia ikäluokkansa kisoissa. Miehissä oli rohkaisevia suorituksia kauden aikana. On selvää, että kovasti työtä on jatkettava, jota työtä valmennusjohto, urheilijat sekä muu valmennusjohto aktiivisesti ovat jo miettimässä ja laatimassa suunnitelmia tulevalle valmennuskaudelle. On jo selvää, että IBU-cupin rooli vahvistuu tiellä kohti maailman huippua Suomessa, kuten monessa maassa on jo aiemmin toteutunut.

Ampumahiihdon kiinnostus talvilajien kärjessä

Ampumahiihto piti tukevasti asemansa suomalaisten mielenkiinnon kohteena. Lajin kiehtovuus, jännittävyys, äärimmäistä fyysistä, henkistä, ammunnan- ja mielenhallinnan taitoa vaativa laji vetää televisioiden ääreen suurimmat katsojamäärät edelleen. Suuren yleisön vahva mielenkiinto onkin yksi tärkeimpiä tuen osoituksia urheilijoillemme.

Vahvaa työtä tehdään koko ajan Suomen ampumahiihdon eteen

Suomalaisten ampumahiihtoseurojen sekä ampumahiihtäjien taustalla on tehty paljon ja ahkerasti töitä. Huippu-urheilu ja erityisesti isot lajit, kuten ampumahiihto kiinnostavat ihmisiä paljon. Media luonnollisesti fokusoi resurssinsa ja mitoittaa aikaansa näille lajeille, joka periaatteessa on oikein hyvä asia.  Joskus tuntuu kohtuuttomalta niin ”yleisviisaan” katsojan kuin ”kriittispainotteisen” toimittajan kommentit ja arviot, jos urheilija ei ole saavuttanut podiumia tai pistesijaa.  Toki valtaosa suuresta yleisöstä ja toimittajista ymmärtää, että kansainvälisellä huipulla menestys on lujassa.

Itse urheilijat panostavat oleellisen ajan koko elämästään urheilulle ja tekevät parastaan. Valmentajat, huoltajat, urheilijoiden vanhemmat ja muu taustajoukko tekevät koko ajan parhaansa urheilijan menestyksen eteen, Liitonkin tehtävissä olevat toimivat juuri noin, tekevät parhaansa.

Oliskohan mitenkään mahdollista kannustaa kaikkea urheilua samalla tavalla kuin esim. miesten koripalloa ja naisten jääkiekkoa kannustetaan tällä hetkellä Suomessa – iloitaan onnistumisista ja tappionkin jälkeen tsempataan positiivisesti eteenpäin!

Tasa-arvon vahvistamisesta sekä nuorten odotusten paremmasta huomioimisesta lisäarvoa

Liiton hallitus asetti esityksestäni työryhmän selvittämään tasa-arvon toteutumista ja nuorten äänen kuulumista tällä hetkellä suomalaisessa ampumahiihdossa sekä työstämään tavoitteet kummankin asian osalta, jotta tasa-arvo ja nuorten ääni sekä odotukset varmasti toteutuvat Liiton toiminnassa. Työryhmä esittää aikaansaannoksensa syksyllä 2019 ja esityksen toimenpiteet otetaan huomioon jo 2020 toimintasuunnitelmaan sekä seuraavaan strategiaan, joka on vuoden päästä ajankohtainen.

Kiitos

Haluan kiittää ampumahiihtäjiä, ampumahiihtoa harrastavien ja kilpailevien valmentajia ja muita taustajoukkoja merkittävästä työstä kuluneella kaudella. Meillä on lajin tukena uskollisia ja hyviä yhteistyökumppaneita niin Liitto-, seura- kuin urheilijatasolla. Tuki on tärkeä ja jokaisesta eurosta ja tukimuodosta haluan kiittää ampumahiihtäjiemme puolesta.

 

Ampumahiihtoterveisin,

Kalle Lähdesmäki
puheenjohtaja
Kauppaneuvos

Ampumahiihtoliiton kevätkokous ja seurapäivät Leppävirralla 27.4.2019

    Tapio Pukki 

Tervetuloa Suomen Ampumahiihtoliiton seurapäivään ja kevätliittokokoukseen 27.4.2019.

Seurapäivät ja kevätliittokokous pidetään Leppävirralla Hotelli Vesileppiksessä.

Osoite: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Vokkolantie, 79100 Leppävirta

 

Aikataulu ja ohjelma

10:00-10:20 Seurapäivän avaus

10:35-10:45 Seuravaliokunnan katsaus

10:45-10:55 Kilpailuvaliokunnan katsaus

10:55-11:05 Valmennusvaliokunnan katsaus

11:05-11:15 Liiton ajankohtaiset asiat

11:15-11:45  Keskustelu edellisistä

11:45-12:30 Lounas

12:30-13:20 Valmentajien katsaus menneeseen kauteen

13:20-13:45   Keskustelu edellisten perusteella

13:45-14:15   Seuravalmennus ja sen kehittäminen

14:15-14:45 Kohti taitomerkkejä: Yhtenäinen nuorisotyö suomalaisessa ampumahiihdossa

14:45-15:00   Suomen Ampumahiihtoliiton tasa-arvotyöryhmän katsaus toimintasuunnitelmaan

15.00-15.30   Seuraviestinnän kehittäminen

15:30-16:00 Kahvit ja valtakirjojen tarkistus

16:00 Liiton kevätkokous alkaa

Liiton kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksessa määritelty liiton toimintasääntöjen päivitys.
Esityslista ja vuosikertomus 2018, toimintasääntöjen esitys sekä valtakirja kokoukseen ovat lähetetty seurojen yhteyshenkilöille sähköpostitse.
Jos jollekin seuralle ei ole tullut mainittu materiaali, niin toivomme että olette yhteydessä toiminnanjohtajaan.

Tarkempi tilinpäätösmateriaali ja tilintarkastuskertomus ovat jaossa liittokokoukseen ilmoittauduttaessa aiemman käytännön mukaisesti.

 Esityslista Valtakirja

Seuraneuvottelupäivien alussa käydään läpi valiokuntien puheenjohtajien puheenvuorot.

Seurojen ilmoittautumiset pyydetään 19.4.2019 mennessä toiminnanjohtajalle tarjoilujen tilauksia varten tapio.pukki(at)biathlon.fi

Tervetuloa seurapäivään ja kevätkokoukseen!

 

Kalle Lähdesmäki                       Tapio Pukki
puheenjohtaja                            toiminnanjohtaja

 

Ampumahiihtolupaus Jaakko Ranta tähyää olympialaisiin: ”Oman ikäisissä vauhti jo riittää”

    Lauri Elo 

21-vuotias Jaakko Ranta on yksi Suomen ampumahiihdon tulevaisuuden lupauksista. Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtäjä sijoittui helmikuussa nuorten MM-kisojen pikakilpailussa kuudenneksi. Yksi kauden kohokohdista oli myös huima nousu nuorten EM-kisojen takaa-ajossa sijalta 23 lopulta neljänneksi.

  • Kyllä nuorten MM-kisojen kuudes sija oli kauden paras kisa. Onnistunut suoritus ja kovatasoisessa seurassa jäin vain niukasti ulos mitaleilta. Myös EM-kisoissa oltiin lähellä mitalia, mutta tällä kertaa kääntyi näin päin.

Kokonaisuutena Ranta on kilpailukauteensa erittäin tyytyväinen. Nuorten sarjoissa onnistumisten lisäksi Ranta vakiinnutti asemaansa maailmancupia kiertäneessä miesnelikossa. Erityisesti maailmancupista Ranta koki saaneensa hyvin oppia tulevaisuuteen.

  • Katsoisin, että tavoitteet täyttyivät. Nousin selkeästi siihen miesten A-maajoukkueporukkaan vielä vahvemmin mukaan. Vaikka mitalia ei nyt nuorten kisoista tullut, niin siinä oltiin ihan kynnyksellä, eikä ollut isosta erosta enää kiinni. Tärkeää oli myös, että kausi oli nousujohteinen, Ranta pohtii.

Olympialaiset tähtäimessä

Parhaimmillaan Ranta sijoittui talven aikana maailmancupissa 62:nneksi Nove Meston pikakilpailussa. Takaa-ajopaikka jäi kauden aikana niukasti, vain muutaman sekunnin erolla saavuttamatta.

  • Koen, että sijoituksellisesti varsinkin maailmancupiin on ensi talveksi paljon annettavaa. Suorituksellisesti tavoitteena on ottaa kärkeä hiihtovauhdissa enemmän kiinni ja tietysti haluan myös saada tehtyä vielä enemmän nolla-ammuntoja.

Pidemmällä tähtäimellä Rannan tavoitteessa siintää vuoden 2022 Pekingin olympialaiset.

  • Pekingissä menestyminen on iso tavoite. Lasken menestymiseksi podium-paikat, sillä muilla sijoituksilla ei ole hirveästi merkitystä arvokisoissa.

Painin kautta ampumahiihtoon

Ranta löysi ampumahiihdon pariin vuonna 2009. Ensimmäinen puraisu tapahtui ala-asteella, jolloin tuusulalainen pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan lajia. Lopulta yläasteelle siirtyessä seuraharjoituksiin houkutteli mukaan sählykaveri Anton Pyssysalo.

  • Antonin kautta tulin kokeilemaan ampumahiihtoa treeneihin. Meillä oli myös hyvä vetäjä ja sitä kautta innostuin lajiin lopulta kunnolla mukaan.

Rannan tie ampumahiihdon pariin ei ole silti se kaikista perinteisin. Ennen ampumahiihtoa Ranta kilpaili aktiivisesti painissa.

  • En lopulta kauheasti tykännyt painonpudotuksesta, jota painoluokkalajissa harrastetaan ja ampumahiihto tuntui ulkoilmalajina kivemmalta, Ranta naurahtaa.

Laatua painottamalla maailman huipulle

Lukioiässä Ranta ajatteli ensimmäistä kertaa, että haluaisi yrittää lajissa maailman huipulle. Yläasteella urheilu jousti vielä koulun tieltä, mutta Mäkelänrinteen urheilulukiossa Ranta pystyi harjoittelemaan jo tavoitteellisemmin.

Viimeiset viisi vuotta Rannan valmennuksesta on vastannut Vesa Lehtimäki. Voima ja liikkuvuuspuolella mukana on kahden vuoden ajan ollut Jari Nordblom.

  • Ollaan valmentajien kanssa tiiviisti tekemisissä. Talven mittaan aina kun tulin maailmalta Suomeen, käytiin Vesan kanssa heti katsomassa ammuntaa, että onko perusasiat hallussa.

Hyvänä ampujana tunnettu Ranta harjoittelee ammuntaa 5-6 kertaa viikossa. Laukauksia kertyy vuodessa noin 12 000.

  • Ei varmastikaan eniten laukauksia maajoukkueesta, mutta painotetaan laatua. Tarkoitus on, että toistoja tulee useasti viikossa, mutta kerralla vähän vähemmän.

Ranskalaisilta mallia ammuntaan

Ampumapaikka-ajoissa Ranta onnistui olemaan maailmancupissa kauden aikana useamman kerran kolmen parhaan joukossa. Nopea ammunta on kehittynyt pienestä pitäen kilpailuhenkisyyden kautta.

  • Pienempänä halusin aina olla nopein kaikessa ja sama ajatus tuli siihen ammuntaankin. Halusin olla siinäkin aina porukasta kaikista nopein ja nopeus kehittyi sitä kautta.

Kevään ammuntaharjoitteluun Ranta on ottanut mallia ranskalaisilta.

  • Tarkoitus on ampua rata-ammunnanomaisempaa treeniä; yksi laukaus kerrallaan, eikä aloiteta mitään ampumapaikkatoimintaa vielä keväällä. Noin neljä viikkoa harjoituskauden alusta ammutaan pelkästään yksittäisiä laukauksia, että saa sen ammuntatapahtuman kuntoon. Sen jälkeen aletaan katsomaan muuta siihen päälle.

Ammunnassa Ranta on jo hyvällä tasolla, mutta kehitettävää löytyy edelleen fyysisellä puolella. Nuorten kisoissa Rannan hiihtovauhti oli kuitenkin kauden aikana jo kärkitasoa.

  • Kestävyyden puolella on kehitettävää, jotta jaksaisi tuoda sen hyvän alkuvauhdin, mitä pystyin miesten kisoissa tällä kaudella näyttämään, loppuun asti. Oman ikäisissä vauhti jo riittää, muttei vielä miehissä, Ranta tiivistää.

Menestyminen motivoi

Ranta kokee saaneensa onnistuneesta kaudesta läjäpäin motivaatiota kesäharjoitteluunsa.

  • Kyllä se motivoi, että on onnistunut noin hyvin ja näkee, että pystyy kilpailemaan siellä kärjessä ja kärkisijoituksista. Meillä on Suomessa nyt hyvä miesporukka, pystymme treeneissä hyvin sparraamaan toisiamme ja tullaan sieltä tasaisen varmasti ylöspäin koko ajan.

Tuusulan ampumahiihtostadionin kupeesta kotoisin olevan Rannan on voinut syksystä alkaen bongata harjoittelemasta myös Imatralla.

  • Aloitin syksyllä opiskelut Ville Räikkösen jalanjäljissä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden linjalla. Hiidensalon Ollin kanssa vitsailtiinkin koko kausi, että harrastetaan opiskelua tässä urheilun ohella, jo 50 opintopistettä tahkonnut Ranta virnistää.

Treenit ensi kautta varten käynnistyvät Rannan osalta toukokuussa. Sillä välin on tarkoitus palautua kilpailukaudesta, nauttia teekkareiden vapusta ja golfata.

Sen jälkeen on taas useampi kuukausi aikaa tehdä hyviä asioita ensi kautta varten, Ranta päättää.

Ampumahiihtokausi 2018-2019 saatiin päätökseen

    Lauri Elo 

Kolme maailmancup-voittoa ja kolme nuorten arvokisamitalia ampumahiihtokauden kruununa

Ampumahiihtokausi 2018-2019 saatiin päätökseen maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Hämeenlinnan SM-kisoissa. Suomalaisittain kauden kohokohtia olivat Kaisa Mäkäräisen kolme voittoa maailmancupissa sekä nuorten hieno, kolme mitalia tuonut menestys arvokisoissa.

Kaisa Mäkäräisen hyvä vire ampumahiihdon maailmancupissa jatkui jälleen myös kuluneen kauden aikana. Mäkäräinen saavutti maailmancupissa naisampumahiihtäjistä eniten podium-sijoituksia yhdessä Italian Dorothea Wiererin kanssa. Seitsemän palkintopallisijoitusta napannut Mäkäräinen sijoittui myös kokonaiscupissa kärkipäähän, tiukassa pistekamppailussa sijoitus oli lopulta seitsemäs.

Yksi kauden kohokohdista oli Mäkäräisen hurja vire heti kauden alussa. Suomalainen onnistui ampumaan yhdeksän nolla-ammuntaa putkeen Pokljukan maailmancupissa, josta heltisi kaksi ylivoimaista maailmancup-voittoa. Seuraavana viikonloppuna Hochfilzenissä Mäkäräinen sijoittui pikakilpailun toiseksi, mutta nousi jälleen korkeimmalle korokkeelle takaa-ajossa hurjan viimeisen kierroksen siivittämänä.

Alkukaudesta nähtiin myös historiallinen suomalaishetki, kun sekaviestijoukkue Mari Eder, Kaisa Mäkäräinen, Tero Seppälä ja Olli Hiidensalo nappasivat Pokljukan maailmancupista viidennen sijan. Joukkue viiletti kärkipaikalla vielä kolmannen osuuden aikana ja lopputulos oli Suomen kaikkien aikojen paras sekaviestisijoitus.

Viisi suomalaista pisteille

Kauden aikana maailmancupin pisteille nousi yhteensä viisi suomalaista. Mäkäräisen lisäksi pisteitä saalistivat Olli Hiidensalo, Tero Seppälä, Tuomas Grönman ja Venla Lehtonen. Lehtonen nappasi uransa ensimmäiset maailmancupin pisteensä heti kauden ensimmäisestä henkilökohtaisesta kilpailusta. Nollat normaalimatkalta ampunut Lehtonen oli kilpailun 36:s.

Miesten puolella kovimman henkilökohtaisen sijoituksen nappasi Olli Hiidensalo sijoittumalla kauden viimeisessä cup-kilpailussaan Holmenkollenilla 23:nneksi. Sija on Hiidensalon tähänastisista paras maailmancupissa. Seppälä onnistui myös sijoittumaan 30 parhaan joukkoon nousemalla Östersundin MM-kisojen takaa-ajossa 28:nneksi. Grönmanin kauden paras sijoitus, 34:s, tuli hienolla nolla-ammunnalla Hochfilzenin maailmancupin takaa-ajosta.

Nuoret mitalikantaan

Suomen nuoret nousivat tällä kaudella ikäisissään maailman huipputasolle useassa sarjassa. Tammi-helmikuun vaihteessa kilpailluista nuorten MM-kisoista oli kotiintuomisina kaksi pronssimitalia. Heidi Nikkinen nappasi 19-vuotiaiden pronssia heti kisojen avauspäivän normaalimatkalta ja Otto Invenius niin ikään pronssia 19-vuotiaiden pikakilpailusta. Tuukka Invenius ja Jaakko Ranta täydensivät hienoa suomalaismenestystä viidennellä ja kuudennella sijallaan 22-vuotiaiden pikakilpailussa.

Mitalia pukkasi myös nuorten olympiafestivaaleilta Sarajevosta. Joukkue Heidi Nikkinen, Kaisa Keränen, Matias Maijala ja Ville-Valtteri Karvinen nappasivat olympiapronssia sekaviestistä. Loppukauden huipennuksesta vastasi Jaakko Ranta nousemalla nuorten EM-kisojen takaa-ajossa sijalta 23 lopulta neljänneksi.

Puuilo-cupin voitot Mäkäräiselle ja Seppälälle

Kotimaassa kamppailtiin kauden aikana uudessa kilpailusarjassa, Puuilo-cupissa. Seitsemän osakilpailua sisältäneessä Puuilo-cupissa kilpailtiin naisten ja miesten yleisissä sarjoissa sekä 22- ja 19-vuotiaissa. Cupin lopputuloksiin laskettiin yhteispisteet viidestä parhaasta kilpailusta.

Naisten sarjan kokonaiskilpailun voitti Kontiolahden Urheilijoiden Kaisa Mäkäräinen seitsemällä pisteellä ennen seurakaveriaan Nastassia Kinnusta. Kolmanneksi sijoittui Ahveniston Ampumahiihtäjien Erika Jänkä 11 pistettä Mäkäräisen takana.

Miesten puolella eniten pisteitä keräsi Haapajärven Kiilojen Tero Seppälä. Toiseksi sijoittui Lahden Hiihtoseuran Olli Hiidensalo kuusi pistettä perässä ja kolmas oli Saloisten Reippaan Lauri Peltoniemi vain pisteen Hiidensalon takana.

22-vuotiaiden naisten sarjassa kokonaiskilpailun voiton vei maailmancupia kiertänyt If Ålandin Jenny Fellman. Miesten puolella vahvin oli Tuusulan Voima-Veikkojen Jaakko Ranta.

19-vuotiaiden kokonaiskilpailun vahvimmat olivat Ahveniston Ampumahiihtäjien Kaisa Keränen ja Saloisten Reippaan Elias Erkkilä.

Palkinnoksi cupissa jaettiin kokonaiskilpailun kolmelle parhaalle lahjakortit Puuiloon. Yleisten sarjojen voittajat kuittasivat 1000 euron ja nuorten sarjojen voittajat 600 euron lahjakortit.

Lapua Junior Cup huipentuu kesällä

Nuorten ampumahiihtäjien Lapua Junior Cupissa ehdittiin kilpailla 13-17-vuotiaiden sarjoissa talven aikana kahdeksan osakilpailua. Nuorten kamppailut cupissa jatkuvat vielä kesän aikana, mutta tämänhetkisen tilanteen mukaan kärkipaikkoja 13-vuotiaissa pitävät Hollolan Urheilijoiden Ilona Rantakömi ja Saloisten Reippaan Joonas Jarkko.

15-vuotiaiden ykkössijoja pitävät hallussaan Larsmo IF:n Rebecca Sandnäs ja Puijon Hiihtoseuran Emil Naumanen, ja vanhimpien sarjojen johdossa ovat Tuusulan Voima-Veikkojen Nea Vähäsarja ja Oulun Hiihtoseuran Kalle Loukkaanhuhta.

Lapua Junior Cupissa jaetaan patruunapalkintoja kesäkauden lopuksi sarjojen kolmelle parhaalle..

 

Valmentajakerhon kevätseminaari

    Lauri Elo 

Hiihdon Valmentajakerhon kevätseminaari järjestetään lauantaista sunnuntaihin 4. – 5.5.2019 Tampereella, Varalan Urheiluopistolla (Varalankatu 36, 33240 Tampere).

Hiihdon Valmentajakerhoon ja kevätseminaariin ovat tervetulleita myös ampumahiihdon parissa toimivat valmentajat.

Tämän kevään seminaarin teemana on nuorten harjoittelu ja sen linjaukset sekä nuorten hiihdon harrastamisen kustannukset. Lisäksi kuullaan mm. analyysi päättyneestä kaudesta. Ohjelma alkaa lauantaina klo 11 lounaalla ja päättyy sunnuntain lounaaseen klo 13. (OHJELMA TÄSTÄ)

Kahden päivän osallistumishintaan sisältyvät lauantain lounas, välipala, kahvit ja päivällinen sekä sunnuntain lounas. Myös perjantain ja lauantain välisen yön majoitus (sis. aamiaisen) on varattavissa ilmoittautumislinkin kautta.

Hinnat:
La-su, majoitus 2hh:ssa 115,00 €
La-su, majoitus 1hh:ssa 140,00 €
La-su ilman majoitusta 95,00 €
Lauantain osallistuminen 60,00 €
Sunnuntain osallistuminen 35,00 €
Ei-jäsenille hinnat ovat 25 € korkeammat.

Ilmoittautuminen 12.4. klo 12.00 mennessä linkin kautta. Linkkiin osoitteeksi: https://www.suomisport.fi/events/de41e43b-3a9c-4f4e-b9b6-fe89d536d8d8

 

Seminaarin ohjelma tästä

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian yläkoululeiritys

    Lauri Elo 

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ampumahiihdon yläkoululeirityshaku 2019 – 2020 on avattu!

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään sähköpostitse osoitteeseen maija.holopainen@vrua.fi. Hakuaika päättyy maanantaina 30.4.2019.

Leiritykseen valitaan noin 20 ampumahiihtäjää hakemusten perusteella. Hakijoiden tulee olla ensi lukuvuonna 7. – 9. luokan oppilaita.

 

Tarkemmat ohjeet ja leiriajankohdat:

http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/ylakoululeiritys

http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Portals/0/TIEDOITUS_HAKEMISESTA_AH_YLAKOULULEIRITYKSEEN_VRUA_2019-2020.pdf