Uutiset

Seurapäivillä käytiin läpi kulunutta kautta ja katsottiin tulevaan

    Meri Maijala 

Suomen Ampumahiihtoliitto järjestää vuosittain jäsenseurojensa kanssa seurapäivät, jossa on mahdollista saada ajankohtaista tietoa seuratoiminnan tueksi, tavata ampumahiihtoväkeä ja verkostoitua. Tämän vuoden seurapäivät järjestettiin lauantaina 27. huhtikuuta Leppävirralla Hotelli Vesileppiksessä.

Seurapäiville osallistui reilut 30 henkeä 19 seurasta ja esityksiä päivän aikana pitivät muun muassa valiokuntien jäsenet, valmentajat ja liiton työntekijät.

Leppävirran kunnanjohtajan Matti Raatikaisen avattua seurapäivät, seuravaliokunnan puheenjohtaja Tomi-Pekka Riihivuori piti katsauksen valiokunnan toiminnasta kuluneen vuoden aikana. Riihivuori nosti keskeiseksi asiaksi Ampumahiihtokarnevaalien uudelleen järjestämisen 2017 vuoden tauon jälkeen.

– Karnevaalien uudelleen järjestämisestä saimme positiivista palautetta. Tälle vuodelle kehityskohteena on kannustaa myös vanhemmat lähtemään entistä enemmän leirille mukaan tarjoamalla ohjaajakoulutusta, suksienvoiteluklinikkaa ja rullahiihtokokeilua, Riihivuori avasi.

Lisäksi Riihivuori nosti esiin seurapisteytyksen muutostyön.

– Seurapisteytys perustuu ainoastaan kilpailumenestykseen, mutta seuratoiminta on paljon muutakin. Tähtäämme siihen, että huomioimme seuratyötä jatkossa laajemmin.

Kilpailuvaliokunta seurojen apuna

Puheenjohtaja Jouni Rinta-Keturi jatkoi kilpailuvaliokunnan katsauksella, jossa hän nosti esiin valiokunnan roolin kilpailunjärjestäjien tukena.

– Pyrimme olemaan liiton suunnalta apu kilpailujärjestäjälle, oli minkä tason kilpailut tahansa.

Lisäksi kilpailuvaliokunnan työn alla ovat muun muassa seurasiirtojen läpinäkyvyys sekä laatujärjestelmä seuroille SM-kisojen hakemista varten.

– Tarkoitus olisi, että seurasiirrot näkyvät jatkossa myös liiton sivuilla. Muuten kukaan ei varsinaisesti tiedä, jos siirtoja on tapahtunut.

– SM-kisoja varten tavoittelemme sitä, että kaikki kisoja hakevat seurat täyttäisivät samanlaisen kaavakkeen hakemuksen pohjaksi. Saisimme kaikilta samantyyppisiin asioihin vastauksia, jonka pohjalta voisimme tehdä esitykset.

Nuorille kolme olympiavalmentajaa

Valmennusvaliokunnan katsauksessa Tapio Pukki avasi valmennusjärjestelmän kattavan liiton osalta vakiintuneesti 35-40 ryhmäurheilijaa nuorista aikuisten eliittitasolle.

– Lisäksi olemme saaneet nyt kolme nuorten olympiavalmentajaa, kaksi Vuokattiin ja yhden Kontiolahdelle. Samalla liiton linja on, että olemme sitoutuneet muiden talvilajien kanssa kehittämään Vuokatin olympiavalmennuskeskusta, jonne pyrimme luomaan asiantuntijaverkoston, joka mahdollistaa huipputason valmennuksen.

Lisäksi Pukki peräänkuulutti seuratyön merkitystä harjoittelussa.

– Päivittäinen tekeminen pitäisi olla kotipaikkakunnalla tarpeeksi hyvää. Sieltä kautta olisi sitten mahdollista nousta mukaan liiton rakenteisiin.

Pitkään puheena ja toiveissa ollut yleisen sarjan toinen SM-kisaviikonloppu näyttää Pukin mukaan edelleen haastavalta toteuttaa.

– Kansainvälinen kilpailukalenteri on tosi tiukka ja näyttää, ettei se millään mahdu sinne. Muutkin jäsenmaat ovat toivoneet IBUlta, että jostakin löytyisi keskeltä kauden paikka myös kansallisille mestaruuskilpailuille.

2020 tärkeä vuosi

Liiton osalta toiminnanjohtaja Pukki tiivisti vuoden 2018 hyväksi, mutta haasteelliseksi.

– Onnistuneen varainhankinnan kautta saatiin talous lopulta sellaiseen kuntoon, että pystyttiin suunniteltuihin toimenpiteisiin.

Oleellista Pukin mukaan liiton osalta on myös ohjaajakoulutusten starttaaminen tauon jälkeen. Tavoitteena on ottaa koulutukset osaksi normaalia toimintaa.

– Sitä kautta tietotaito seurakentälle laajenee. Tarkoitus olisi, että seurassa olisi enemmän kuin yksi henkilö, joka pystyisi vetämään harjoitukset.

Pukki nosti vuoden 2020 tärkeäksi Suomen ampumahiihdon kannalta. Ohjelmassa ovat kolme kansainvälistä kilpailutapahtumaa: kaksi maailmancupin osakilpailua sekä rulla-ampumahiihdon MM-kilpailut. Sen lisäksi 2020 tulee olemaan Ampumahiihtoliiton 60-vuotisjuhlavuosi.

Uusi ammunnan filosofia käyttöön

Niko Aapajärvi avasi valmentajien katsauksessa maajoukkueen toimintaa. Maajoukkue oli harjoituskaudella iso, 25 urheilijan kokoinen, mutta sitä kautta uusi päävalmentaja sai Aapajärven mukaan läpivalaisun siihen, minkälaista materiaalia suomalaisista ampumahiihtäjistä löytyy.

Aapajärvi kertoi päävalmentaja Jonne Kähkösen tuoneen myös mukanaan uuden ammunnan filosofian, joka vastaa kansainvälistä tapaa.

– Tarkoitus on, että ammutaan aina samanaikaisesti. Ei ammuskella yksinään, vaan koko ajan porukassa.

Aapajärvi kertoi, että harjoituskausi lähti maajoukkueen osalta käyntiin vasta heinäkuussa. Leirivuorokausia oli yhteensä 65 ja leiripaikkakunnat olivat Vuokatti, Östersund, Anterselva ja Muonio.

– Syksyn Östersundin leirillä teemana oli rulla-ampumahiihto, käytettiin joukkuetta tulevalla MM-kisapaikalla. Anterselvassa käytiin myös syksyllä, koska ensi talven MM-kilpailut ovat siellä.

Nuorten osalta Aapajärven analyysi tiivistyi kolmeen pääpointtiin: ampumapaikkatoiminnassa ollaan hyviä, hiihtovauhti on kehittynyt, mutta ei vielä ihan riittävälle tasolle sekä osumaprosentin olevan edelleen suomalaisten osalta ratkaisevassa roolissa.

Elämänhallintaa nuorille

Nuorten ryhmän valmentaja Maija Holopainen avasi seurapäivillä tarkemmin nuorten leiriharjoittelua. Uutena asiana harjoituskaudelle tulivat Vuokatissa laboratoriossa suoritetut ammuntatestit. Valmentajia oli nuorten leireillä kolme, Holopaisen lisäksi Juha Papinsaari sekä Ari Jääskö, joten leirien aikana oli mahdollista myös pitää henkilökohtaisia ampumaharjoituksia kaikille.

Lisäksi Holopainen korosti elämänhallinnan ohjausta nuorille.

– Entinen päävalmentaja Antti Leppävuori toivoi aikanaan, että nuoria ohjattaisiin urheilijan elämään jo aikaisessa vaiheessa, ettei enää A-maajoukkuetasolla tarvitsisi opetella elämänhallintaa.

Nuorten ryhmässä korostettiin leirityksen aikana myös ryhmätoimintaa, vaikka Holopaisen mukaan urheilijoiden tasoerot ovat nuorissa vielä huomattavia johtuen harjoitustaustasta ja ikäerosta.

– Ryhmähenki oli leireillä hyvä ja nuoret tykkäsivät, että pääsivät treenaamaan porukalla usein.

Leirejä nuorilla oli Holopaisen mukaan yhteensä kahdeksan. Neljä leireistä sijoittui nuorten kesäloman aikaan ja neljä koulun alkamisen jälkeen.

– Nuorilla olisi tärkeää, että harjoittelu jatkuisi vielä joulukuun puolelle. Meillä oli viimeinen leirikin vasta joulukuussa, koska nuorten MM-kisat ovat selkeästi myöhemmin kaudesta.

Taitomerkit nuorisotyön tueksi

Ampumahiihtoliiton kenttäpäällikkö Lauri Elo avasi seurapäivillä ampumahiihtoon toivottuja taitomerkkejä. Tiivistettynä taitomerkkien avulla urheilijat ja valmentajat pystyisivät seuraamaan taitojen kehittymistä. Merkit koostuisivat useista lajitaitoja vaativista osioista, joita voisi suorittaa oman kehityksen tahtiin, jonka lisäksi hyväksytyt suoritukset perustuisivat liiton valmennuslinjan mukaisiin materiaaleihin ja näissä opastettuihin oikeisiin suorituksiin.

– Taitomerkkejä varten vaaditaan lajitaidoista samanlaiset ohjeistukset, jotta taitoja pystyttäisiin mittaamaan ja harjoittelemaan samalla tavalla. Se vaatii työtä, aikaa, rahaa ja sitoutumista, Elo pohjusti.

Taitomerkkitasojen matalin kynnys olisi Elon mukaan mahdollisesti Napsu-ampumahiihtoleiri, yhden päivän mittainen tutustumisleiri, jossa käydään läpi lajin turvallisuuta ja ammunnan perusteita. Seuraava taso olisi Tuiskun ampparikoulu, jonka jälkeen taitomerkeillä testattaisiin makuu- ja pystyammuntataitojen osaamista.

– Taitomerkit vaatisivat yhtenäistä nuorisotyötä ja valmennuslinjaa suomalaisessa ampumahiihdossa, Elo tiivisti.

Selvitys ampumahiihdon tasa-arvotilanteesta

Ampumahiihtoliitto on käynnistänyt vuoden aikana tasa-arvotyöryhmän, jonka toimintaa seurapäivillä avasi hallituksen jäsen Heli Aikioniemi. Aikioniemen mukaan työryhmällä on tavoitteena selvittää, mikä on tasa-arvon nykytilanne Suomen ampumahiihdossa ja miten siihen voisi vaikuttaa. Sen lisäksi työryhmä selvittää millaisia odotuksia nuorilla urheilijoille on ja kuinka hyvin ne on tähän asti liitossa huomioitu.

– Selvityksen perusteella on tarkoitus antaa liitolle suosituksia siitä, miten näihin asioihin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa, Aikioniemi kertoi.

Viestintä on seuroille iso mahdollisuus

Seurapäivien lopuksi Ampumahiihtoliiton tiedottaja Meri Maijala avasi seuraviestinnän mahdollisuuksia. Maijala korosti hyvän viestinnän etuja: seuran tunnettavuuden lisääntymistä sekä uusien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden aktivoitumista.

– Viestintä ei välttämättä vaadi taloudellisia panostuksia ja lyhytkin aika riittää. Jo esimerkiksi muutamalla tunnilla kuussa pystyy saamaan paljon aikaan, Maijala motivoi.

Yhdeksi tärkeimmistä asioista Maijala nosti viestinnällisen työnjaon.

– Yleensä ajatellaan, että kyllä ”joku” sen tekee. Vastuut pitäisi sopia ja mieluiten niin, että kaikki ei ole yhden ihmisen harteilla. Viestintäsuunnitelma auttaa vastuiden määrittelyssä, on hyvä laittaa asiat ylös, että ne eivät pääse unohtumaan.

Maijala nosti ulkoisen viestinnän lisäksi esiin myös sisäisen viestinnän tärkeyden. Usein vapaaehtoisvoimin toimivissa seuroissa olisi Maijalan mukaan tärkeää, että kaikki seurassa tietäisivät mitä tapahtuu.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa ajan tasalla. Sisäisellä viestinnällä pystystään myös vahvistamaan ylpeyttä siitä, mitä ollaan yhdessä saatu aikaan. Se lisää aktiivisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Maijala korosti myös nettisivujen tärkeyttä seurojen viestinnässä. Nettisivujen pitäisi olla seurojen pääasiallinen ja virallinen viestintäkanava.

– Tieto etsitään nykypäivänä verkosta, joten nettisivujen pitäisi ehdottomasti olla ajan tasalla.

Seurapäivien yhteydessä pidettiin Leppävirralla myös Ampumahiihtoliiton kevätkokous.

 

Seurapäivän esitykset:

Valmennusvaliokunnan katsaus

Seuratoimintavaliokunnan katsaus

Liiton ajankohtaiset asiat

Seurapäivät amj

Esitys NMM 2012-2019 & IC 2018-2019

NuortenRyhmä 2018-2019

Taitomerkit

Tasa-arvo ja nuorten odotukset ampumahiihdossa

Seuraviestintä

 

Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä

Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki avasi kokouksen kertaamalla avauspuheenvuorossaan liiton vuoden 2018 toiminnot.

Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Leppävirralta Tuomas Pursiainen.

Vuoden 2018 aikana liitossa tehtiin useita muutoksia olympialaisten jälkeen. Toimintaa varjosti talouden osalta OKM:n yleisavustushakemuksen käsittelemättä jättäminen. Valmennus- ja leirityssuunnitelma vietiin kuitenkin läpi suunnitellusti ja liitto pystyi toimimaan monipuolisesti nuoriso- ja seuratyön kehittämisen osalta. Onnistunut varainhankinta, nuorten toimintaan saatu erityisavustus ja tiukentunut talousseuranta mahdollistivat talouden osittaisen tasaamisen.

Kuitenkin Ampumahiihtoliiton taloudellinen tulos oli näiden haasteiden takia 122 000 euroa tappiollinen.

Kevätkokouksessa oli paikalla 19 seuraa ja siellä hyväksyttiin yksimielisesti tilinpäätös, vuosikertomus 2018 sekä Ampumahiihtoliiton toimintasääntöjen päivitys.

Ampumahiihtoliiton kevätkokouksessa palkittiin kauden 2018-2019 osalta:

Vuoden Ampumahiihtäjä: Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

Vuoden nuoret ampumahiihtäjät: Heidi Nikkinen, Kouvolan Hiihtoseura ja Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Vuoden seuravalmentaja: Aku Moilanen, Kontiolahden Urheilijat

Lisäksi huomioitiin diplomein SM-kilpailujärjestäjät:

Mikkelin Hiihtäjät, Ahveniston Ampumahiihtäjät ja Oulun Hiihtoseura

 

 

 

 

Otto Invenius sai MM-mitalista paljon itseluottamusta: ”Viime kausi oli tosi hyvä”

    Meri Maijala 

Otto Invenius nappasi viime talvena uransa ensimmäisen arvokisamitalinsa ampumahiihdon nuorten MM-kisojen pikakilpailusta Slovakian Osrbliestä. Pronssille kiitänyt Invenius onnistui myös sijoittumaan kisojen kaikilla henkilökohtaisilla matkoilla kymmenen parhaan joukkoon. Edellisen kerran suomalaismies on saavuttanut henkilökohtaisen nuorten MM-mitalin vuonna 2009, kun Antti Raatikainen otti hopeaa Canmoren normaalimatkalta.

– Viime kausi oli tosi hyvä ja sain siitä paljon itseluottamusta. Pääsin jo melko kärkeen omassa sarjassa kansainvälisesti ja tavoitteet täyttyivät. Vielä jäi myös nälkää aika paljon tuleville kausille, Invenius kertoo.

Kauden kohokohta oli Inveniuksen mielestä kuitenkin Idren IBU-cupissa joulukuun alussa saavutettu pikakilpailun 10:s sija. Taakse jäi uran ensimmäisen IBU-cup viikonlopun aikana kovia nimiä.

– Kilpailun jälkeen oli uskomaton fiilis. Kädet tärisivät koko illan ja olin aivan muissa maailmoissa. En meinannut saada untakaan sinä yönä ollenkaan. Se oli vaan niin siistiä, Invenius muistelee.

Soisalon Ampumahiihtäjien Invenius on aloitellut harjoituskautta jo opiskelupaikkakunnallaan Vuokatissa. 18-vuotias lukiolainen aikoo keskittyä harjoituskaudella erityisesti pitoharjoitteluun, aseen heilumista pitäisi saada vähennettyä.

– Viime viikolla aloiteltiin treenaaminen. Kauden jälkeen hiihtelin paljon keväthangilla. Sellaista täyslepoa ei tullut ollenkaan, mutta ei tuntunutkaan, että olisi tarvinnut sellaista.

Maastohiihdon kautta ampumahiihtäjäksi

Tarmo Naparin valmennettava Invenius löysi ampumahiihtoon maastohiihdon kautta.

– Olen aina harrastanut maastohiihtoa, ja kun pääsin käymään ampumahiihtotreeneissä, niin se vaikutti mukavammalta lajilta. Hiihtoon tuli sitä kautta kivaa virikettä.

Myös kolme vuotta vanhemmalla isoveljellä Tuukalla, joka on itsekin maajoukkuetason ampumahiihtäjä, oli vaikutusta pikkuveljen lajivalintaan.

– Tuukka alkoi harrastamaan ampumahiihtoa, kun isommat pojat halusivat hänet viestijoukkueeseen. Sitä kautta aloin itsekin jossakin vaiheessa käymään treeneissä. Vaikutti mukavalta touhulta.

Nykyään Leppävirralta kotoisin olevat veljekset näkevät harvemmin Tuukan asustellessa Joensuussa. Nuorempana veljekset lenkkeilivät kuitenkin yhdessä ahkerasti. Pitkillä ja rauhallisilla lenkeillä pikkuveli pysyi hyvin vauhdissa mukana, mutta tehotreeneissä Otto sai vielä katsella Tuukan selkää kauempaa.

– Silloin ei vielä vauhti riittänyt. Nykyään meidän välillä on pientä kilpailua. Kyllä Tuukkaa ärsyttää, jos pääsen sen voittamaan.

Jännitys hallintaan

Invenius kertoo harjoittelevansa lähes 700 tuntia vuodessa. Tulevalle kaudelle harjoitusmääriä on tarkoitus jälleen pikkuhiljaa nostaa. Pitkään Invenius kävi ampumassa kaksi kertaa viikossa, mutta Vuokatissa asustellessa tahti on lähes tuplaantunut.

– Kovat harjoitusviikot ovat minulla tosi kovia ja kevyet taas kunnolla kevyitä. Myös tehotreenit ovat usein vähän pidempiä. Aika usein saattaa olla tunnin VK-treenejä ohjelmassa, Invenius avaa.

Entä mikä on Otto Inveniuksen lempitreeni?

– Joku nopeustreeni tai salitreeni, niissä ne palautukset vetävät puoleensa, Invenius nauraa.

Vahvuudekseen ampumahiihtäjänä Invenius nimeää hiihtovauhdin ja kestävyyden. Heikkoutenaan hän pitää henkistä puolta, ampumapaikalla tulee vielä liikaa mietittyä ylimääräisiä asioita. Invenius kuitenkin kokee, että jännittäminen on vähentynyt kokemuksen kautta ajan mittaan.

– Viime vuonna tuli suuri harppaus siinä, kun pääsi niin paljon kiertämään kisoja. Ei enää jännittänyt yhtään niin paljoa.

– Silti kisatilanteessa mietin vielä välillä liikaa sitä, että nyt jos tästä ampuisi nollat, niin menisi hyvin. Ja yleensä se viimeinen tai kaksi viimeistä laukausta tahtoo sitten mennä huti.

Mitali mielessä ensi kauteen

Invenius siirtyy ensi kaudeksi ampumahiihdossa nuorten sarjoissa 22-vuotiaisiin. Viime kaudella mitalin makuun päässyt ampumahiihtäjä tähyää mitalia myös tulevan talven nuorten MM-kisoista. Lisäksi Invenius tavoittelee paikkaa nuorten MM-kisoihin myös maastohiihdon puolelta.

– Siellä olisin vielä alle 20-vuotiaissa. Meillä olisi myös kova viestijoukkue tulossa siihen sarjaan.

Pidemmän tähtäimen tavoitteita Invenius ei ole vielä tarkemmin miettinyt. Lopulta hän nimeää tavoitteekseen olympiamitalin, jota kohti haluaa urallaan pyrkiä.

– Haluan totta kai olla joskus siellä kärkimiesten mukana, niin että olisi aina mahdollisuudet päästä kisassa podiumille. Olisi mahtavaa olla ihan huipulla, Invenius päättää.

 

Hämeenlinnan I-tason koulutuksen ohjelma

    Lauri Elo 

*muokattu ilmoittautumisajan osalta 15.5.2019

Kevään 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Hämeenlinnassa kahtena lähijaksona.

  • 24.-26.5.2019
  • 7.-9.6.2019

Koulutus alkaa perjantaina 24.5 klo 18.00 Seminaarin koululla: Seminaarinkatu 2, 13130 Hämeenlinna. Koulutus päättyy perjantaina noin klo 15.00

Koulutuksen tarkempi ohjelma löytyy tästä: I tason ah-valmentajakoulutus Hameenlinna 2019

 

Koulutusmaksu on 120€ sisältäen molemmat lähijaksot. Osallistujat kattavat oman majoittumis- ja ruokailukulunsa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen lauri.elo(a)biathlon.fi.

HUOM! Jos et pääse jommalle kummalle lähijaksolle, voi sen käydä toisen koulutuksen yhteydessä myöhemmin. Myös mahdollisesti aiemmin käymättä jääneen lähijakson voi käydä nyt.

 

Syksyn 2019 I-tason valmentajakoulutus järjestetään Iisvedellä. Syksyn koulutusten ajankohdista tiedoitetaan erikseen toukokuun aikana.

 

 

Suomen Ampumahiihtoliiton valmennusryhmät kaudelle 2019/2020 valittu

    Meri Maijala 

Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on vahvistanut ryhmävalinnat valmennusryhmiin kaudelle 2019/2020.

Toukokuussa alkavan harjoittelukauden osalta urheilijat ovat jaettu kolmeen valmennusryhmään:

A-maajoukkueeseen, Haastaja-ryhmään ja nuorten Vuokatti-ryhmään. Valmennusryhmien leiriohjelma alkaa tällä viikolla Vuokatin testileirillä.

 

(Ryhmäkokoonpanot aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan.)

 

A-maajoukkue (8)

 

Mari Eder, Enon Kisa-Pojat

Venla Lehtonen, Imatran Urheilijat

Suvi Minkkinen, Joutsan Pommi

Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

 

Olli Hiidensalo, Lahden Hiihtoseura

Tuukka Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Jaakko Ranta, Tuusulan Voima-Veikot

Tero Seppälä, Haapajärven Kiilat

 

Valmennus: päävalmentaja Jonne Kähkönen, Juha Papinsaari

 

Haastaja-ryhmä (9)

 

Erika Jänkä, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Jenni Keränen, Ahveniston Ampumahiihtäjät *

Heidi Kuuttinen, Närpes Kraft Skidförening

Sanna Markkanen, Leppävirran Viri

 

Tuomas Harjula, Tuusulan Voima-Veikot

Juho Hökkä, Oulun Hiihtoseura *

Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Otto-Eemil Karvinen, Kontiolahden Urheilijat *

Pyry Stevander, Seinäjoen Hiihtoseura *

 

* myös Puolustusvoimien Urheilukoulun Lumilajit-ryhmäläinen

Valmennus: Niko Aapajärvi, Miika Köykkä

 

Nuorten Vuokatti-ryhmä (13)

 

Johanna Isojärvi -01, Ounasvaaran Hiihtoseura

Emilia Irvankoski -02, Ounasvaaran Hiihtoseura

Anniina Jokinen -02, Hollolan Urheilijat -46

Kaisa Keränen -01, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Hilda Kukonlehto -00, Ahveniston Ampumahiihtäjät

Sanni Oikkonen -00, Ounasvaaran Hiihtoseura

 

Henri Heikkinen -02, Puijon Hiihtoseura

Sameli Joronen -00, Seinäjoen Hiihtoseura

Ville-Valtteri Karvinen -02, Kontiolahden Urheilijat

Saku Kalliomäki -00, Kauhajoen Karhu

Patrik Kuuttinen -00, Närpes Kraft Skidförening

Matias Maijala -01, Lapin Biathlon Tokka

Santtu Panttila -00, Kauhajoen Karhu

 

Valmennus: Maija Holopainen, toinen valmentaja vahvistetaan pian.

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Tapio Pukki, 046 8782200

Puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki, 0500 363126

Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä

    Tapio Pukki 

Ampumahiihtoliiton kevätliittokokous pidettiin sääntömääräisenä

Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki avasi kokouksen kertaamalla avauspuheenvuorossaan liiton vuoden 2018 toiminnot.

Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Leppävirralta Tuomas Pursiainen.

Vuoden 2018 aikana liitossa tehtiin useita muutoksia olympialaisten jälkeen. Toimintaa varjosti talouden osalta OKM:n yleisavustushakemuksen käsittelemättä jättäminen. Valmennus- ja leirityssuunnitelma vietiin kuitenkin läpi suunnitellusti ja liitto pystyi toimimaan monipuolisesti nuoriso- ja seuratyön kehittämisen osalta. Onnistunut varainhankinta, nuorten toimintaan saatu erityisavustus ja tiukentunut talousseuranta mahdollistivat talouden osittaisen tasaamisen.

Kuitenkin Ampumahiihtoliiton taloudellinen tulos oli näiden haasteiden takia 122 000 euroa tappiollinen.

Kevätkokouksessa oli paikalla 19 seuraa ja siellä hyväksyttiin yksimielisesti tilinpäätös, vuosikertomus 2018 sekä Ampumahiihtoliiton toimintasääntöjen päivitys.

Ampumahiihtoliiton kevätkokouksessa palkittiin kauden 2018-2019 osalta:

Vuoden Ampumahiihtäjä: Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat

Vuoden nuoret ampumahiihtäjät: Heidi Nikkinen, Kouvolan Hiihtoseura ja Otto Invenius, Soisalon Ampumahiihtäjät

Vuoden seuravalmentaja: Aku Moilanen, Kontiolahden Urheilijat

Lisäksi huomioitiin diplomein SM-kilpailujärjestäjät:

Mikkelin Hiihtäjät, Ahveniston Ampumahiihtäjät ja Oulun Hiihtoseura.

Lisätietoja

Tapio Pukki
toiminnanjohtaja
046-878 2200

Kalle Lähdesmäki
Puheenjohtaja
0500 363 126

 

Ennakkotieto: Testileirit aloittavat harjoituskauden 6.5. alkaen

    Tapio Pukki 

Suomen Ampumahiihtoliiton maajoukkuevalmennus alkaa valittavien ryhmien osalta testileirillä Vuokatissa, jossa fyysiset ja ammuntojen testit.

Maajoukkueryhmien valmistelu on vielä käynnissä ja vahvistetaan lähempänä ajankohtaa.
Urheilijat, jotka näkevät mahdollisuuden olla ryhmissä kannattaa varata oheiset ajat kalentereistaan.

1.ryhmä                                            6.5-10.5.
2. ryhmä + osa nuorten ryhmää 13.5-15.5. (tavoite jatkaa leirillä 19.5. asti)
3. ryhmä + osa nuorten ryhmää 20.5.-22.5.

Heti ryhmäpäätösten tullessa urheilijat tiedotetaan myös henkilökohtaisesti ryhmävalinnasta ja tarkemmasta testiajankohdasta.

Tapio Pukki
toiminnanjohtaja

Aluetoimintatuki seurojen yhteisille leireille

    Lauri Elo 

Suomen Ampumahiihtoliiton aluetoimintatukea voi nyt hakea kesän ja syksyn leireille.

Seurat voivat hakea Liitolta aluetoimintatukea ohjaajakorvauksiin seurojen yhteisille leireille. Aluetoimintatuen hakuehtoina ovat:

  • Vähintään 3 ampumahiihtoseuraa on järjestämässä leiriä
  • Leiri kestää vähintään yhden vuorokauden
  • Leirille voi osallistua vapaasti seurasta riippumatta

Ohjaajakorvaus on 150€ + max 200€ matkakorvauksia. Ohjaajakorvausta saadakseen tulee leirille osallistua vähintään 8 urheilijaa.

Aluetoimintatukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • Leirin järjestävät seurat (min 3kpl)
  • Leirin ajankohta ja kesto
  • Leirin sijainti
  • Leirin ohjaajat
  • Leirin osallistumismaksu
  • Lyhyt kuvaus leirin sisällöstä
  • Missä ja miten leiriä markkinoidaan
  • Mukaan leirimainos

Kesän ja syksyn 2019 aluetoimintatukea voi hakea 31.5.2019 asti. Vuoden 2020 aluetoimintatuet haettavissa 31.10.2019 saakka.

Hakemukset tulee lähettää kenttäpäällikkö Lauri Elolle lauri.elo@biathlon.fi

Aluetoiminta perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja toimintaan varattu budjetti pyritään jakamaan tasapuolisesti alueiden välillä.

 

Puheenjohtajan ajatuksia kauden päättyessä

    Lauri Elo 

Hyvä Ampumahiihtoväki – ajatuksia kauden päättyessä!

Lähtökohtia kuluneelle vuodelle ja kilpailukaudelle

Olympialaisten jälkeen käännettiin katseet kohti Pekingin olympialaisia ja uutta 4–vuotisjaksoa.  Liiton valmennus- ja huoltotiimien uusiutuminen, kattavat arvioinnit suoritettiin Suomen ampumahiihdon tilasta niin seurojen kuin urheilijoiden osalta sekä tavoitteiden asettamisesta lähivuosille. 2018 vuodelle haetun valtionavustuksen hakemiseen liittynyt järjestelmäongelma johti siihen, että OKM ei ottanut Liiton hakemusta käsittelyyn. Liitto jätti asiasta valituksen syksyllä 2018 Helsingin hallinto-oikeudelle, päätöstä valitukseen odotetaan alkuvuodesta 2020. Liiton hallitus päätti toteuttaa valmennuksen sekä muun osalta suunnitelmat kuten ne oli laadittu, hallitus toki tunnisti haasteen kovuuden.

Keskeisiä tavoitteita 2018/2019 – 2021/2022 kaudelle

Ampumahiihdon kansainvälisen tason saavuttaminen usean urheilijan voimin on keskeinen tavoite. Valmennusryhmiin nostettiin nuoria aiempaa selvästi enemmän, myös leireille vahvistettiin valmennusresursseja. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on kyetä tukemaan ja varmistamaan seurojen valmennustoimintaa eri tavoin. Liiton toimiston toimenkuvat fokusoitiin.  Lajipäällikkö keskittyy aiempaa tiiviimmin tukemaan ja koordinoimaan valmennus- ja huippu-urheilua. Kenttäpäällikkö keskittyy seuratoiminnan kehittämiseen, aktivoimiseen ja tukemiseen. Toiminnanjohtaja osaltaan ohjaa ja tukee molempia toimintoja omien tehtäviensä ohella. Valiokuntien roolina ja tehtävänä on tukea mahdollisimman hyvin määritellyn tehtäväalueensa osalta hallituksen linjaamien tavoitteiden toteutumista. Kansainvälisellä tasolla menestymisen osalta Liitto asettaa tavoitteet yhdessä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa vuosittain ja aikanaan Pekingin olympialaisten osalta.

Johtamisen kehittyminen kaikilla tasoilla on tärkeää

Ampumahiihtoliitto ehkä ensimmäisenä lajiliittona määritteli johtamisjärjestelmän toimintaansa kattavasti 2017 aikana ja sen käyttöönotto alkoi edetä 2018 alussa. Johtajuudesta on keskusteltu kuluneen kauden aikana paljon – ja aiheellisesti. Urheilussa hyvää johtamista pitää parantaa ja ammattimaistaa. Johtajuuden vahvistaminen ja hyvä johtaminen on konkreettinen tavoite.

Nuorilla sekä miehillä hyvää kehitystä, Mäkäräinen jatkoi maailman huipun tasolla

MM-kisoissa emme saaneet mitaleita, joka tietenkin harmittaa. Ampumahiihdon tasoa mielestäni pitää mitata koko kauden menestyksellä. Kaisa Mäkäräinen nousi useimmin podiumille, saman verran kuin Wierer, maailmancupeissa. Ei huono, sanoisi J. Uotinen! Nuoret naiset ja miehet sijoittuivat mitaleille hienosti ja saavuttivat hyviä sijoituksia ikäluokkansa kisoissa. Miehissä oli rohkaisevia suorituksia kauden aikana. On selvää, että kovasti työtä on jatkettava, jota työtä valmennusjohto, urheilijat sekä muu valmennusjohto aktiivisesti ovat jo miettimässä ja laatimassa suunnitelmia tulevalle valmennuskaudelle. On jo selvää, että IBU-cupin rooli vahvistuu tiellä kohti maailman huippua Suomessa, kuten monessa maassa on jo aiemmin toteutunut.

Ampumahiihdon kiinnostus talvilajien kärjessä

Ampumahiihto piti tukevasti asemansa suomalaisten mielenkiinnon kohteena. Lajin kiehtovuus, jännittävyys, äärimmäistä fyysistä, henkistä, ammunnan- ja mielenhallinnan taitoa vaativa laji vetää televisioiden ääreen suurimmat katsojamäärät edelleen. Suuren yleisön vahva mielenkiinto onkin yksi tärkeimpiä tuen osoituksia urheilijoillemme.

Vahvaa työtä tehdään koko ajan Suomen ampumahiihdon eteen

Suomalaisten ampumahiihtoseurojen sekä ampumahiihtäjien taustalla on tehty paljon ja ahkerasti töitä. Huippu-urheilu ja erityisesti isot lajit, kuten ampumahiihto kiinnostavat ihmisiä paljon. Media luonnollisesti fokusoi resurssinsa ja mitoittaa aikaansa näille lajeille, joka periaatteessa on oikein hyvä asia.  Joskus tuntuu kohtuuttomalta niin ”yleisviisaan” katsojan kuin ”kriittispainotteisen” toimittajan kommentit ja arviot, jos urheilija ei ole saavuttanut podiumia tai pistesijaa.  Toki valtaosa suuresta yleisöstä ja toimittajista ymmärtää, että kansainvälisellä huipulla menestys on lujassa.

Itse urheilijat panostavat oleellisen ajan koko elämästään urheilulle ja tekevät parastaan. Valmentajat, huoltajat, urheilijoiden vanhemmat ja muu taustajoukko tekevät koko ajan parhaansa urheilijan menestyksen eteen, Liitonkin tehtävissä olevat toimivat juuri noin, tekevät parhaansa.

Oliskohan mitenkään mahdollista kannustaa kaikkea urheilua samalla tavalla kuin esim. miesten koripalloa ja naisten jääkiekkoa kannustetaan tällä hetkellä Suomessa – iloitaan onnistumisista ja tappionkin jälkeen tsempataan positiivisesti eteenpäin!

Tasa-arvon vahvistamisesta sekä nuorten odotusten paremmasta huomioimisesta lisäarvoa

Liiton hallitus asetti esityksestäni työryhmän selvittämään tasa-arvon toteutumista ja nuorten äänen kuulumista tällä hetkellä suomalaisessa ampumahiihdossa sekä työstämään tavoitteet kummankin asian osalta, jotta tasa-arvo ja nuorten ääni sekä odotukset varmasti toteutuvat Liiton toiminnassa. Työryhmä esittää aikaansaannoksensa syksyllä 2019 ja esityksen toimenpiteet otetaan huomioon jo 2020 toimintasuunnitelmaan sekä seuraavaan strategiaan, joka on vuoden päästä ajankohtainen.

Kiitos

Haluan kiittää ampumahiihtäjiä, ampumahiihtoa harrastavien ja kilpailevien valmentajia ja muita taustajoukkoja merkittävästä työstä kuluneella kaudella. Meillä on lajin tukena uskollisia ja hyviä yhteistyökumppaneita niin Liitto-, seura- kuin urheilijatasolla. Tuki on tärkeä ja jokaisesta eurosta ja tukimuodosta haluan kiittää ampumahiihtäjiemme puolesta.

 

Ampumahiihtoterveisin,

Kalle Lähdesmäki
puheenjohtaja
Kauppaneuvos

Ampumahiihtoliiton kevätkokous ja seurapäivät Leppävirralla 27.4.2019

    Tapio Pukki 

Tervetuloa Suomen Ampumahiihtoliiton seurapäivään ja kevätliittokokoukseen 27.4.2019.

Seurapäivät ja kevätliittokokous pidetään Leppävirralla Hotelli Vesileppiksessä.

Osoite: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Vokkolantie, 79100 Leppävirta

 

Aikataulu ja ohjelma

10:00-10:20 Seurapäivän avaus

10:35-10:45 Seuravaliokunnan katsaus

10:45-10:55 Kilpailuvaliokunnan katsaus

10:55-11:05 Valmennusvaliokunnan katsaus

11:05-11:15 Liiton ajankohtaiset asiat

11:15-11:45  Keskustelu edellisistä

11:45-12:30 Lounas

12:30-13:20 Valmentajien katsaus menneeseen kauteen

13:20-13:45   Keskustelu edellisten perusteella

13:45-14:15   Seuravalmennus ja sen kehittäminen

14:15-14:45 Kohti taitomerkkejä: Yhtenäinen nuorisotyö suomalaisessa ampumahiihdossa

14:45-15:00   Suomen Ampumahiihtoliiton tasa-arvotyöryhmän katsaus toimintasuunnitelmaan

15.00-15.30   Seuraviestinnän kehittäminen

15:30-16:00 Kahvit ja valtakirjojen tarkistus

16:00 Liiton kevätkokous alkaa

Liiton kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksessa määritelty liiton toimintasääntöjen päivitys.
Esityslista ja vuosikertomus 2018, toimintasääntöjen esitys sekä valtakirja kokoukseen ovat lähetetty seurojen yhteyshenkilöille sähköpostitse.
Jos jollekin seuralle ei ole tullut mainittu materiaali, niin toivomme että olette yhteydessä toiminnanjohtajaan.

Tarkempi tilinpäätösmateriaali ja tilintarkastuskertomus ovat jaossa liittokokoukseen ilmoittauduttaessa aiemman käytännön mukaisesti.

 Esityslista Valtakirja

Seuraneuvottelupäivien alussa käydään läpi valiokuntien puheenjohtajien puheenvuorot.

Seurojen ilmoittautumiset pyydetään 19.4.2019 mennessä toiminnanjohtajalle tarjoilujen tilauksia varten tapio.pukki(at)biathlon.fi

Tervetuloa seurapäivään ja kevätkokoukseen!

 

Kalle Lähdesmäki                       Tapio Pukki
puheenjohtaja                            toiminnanjohtaja

 

Ampumahiihtolupaus Jaakko Ranta tähyää olympialaisiin: ”Oman ikäisissä vauhti jo riittää”

    Lauri Elo 

21-vuotias Jaakko Ranta on yksi Suomen ampumahiihdon tulevaisuuden lupauksista. Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtäjä sijoittui helmikuussa nuorten MM-kisojen pikakilpailussa kuudenneksi. Yksi kauden kohokohdista oli myös huima nousu nuorten EM-kisojen takaa-ajossa sijalta 23 lopulta neljänneksi.

  • Kyllä nuorten MM-kisojen kuudes sija oli kauden paras kisa. Onnistunut suoritus ja kovatasoisessa seurassa jäin vain niukasti ulos mitaleilta. Myös EM-kisoissa oltiin lähellä mitalia, mutta tällä kertaa kääntyi näin päin.

Kokonaisuutena Ranta on kilpailukauteensa erittäin tyytyväinen. Nuorten sarjoissa onnistumisten lisäksi Ranta vakiinnutti asemaansa maailmancupia kiertäneessä miesnelikossa. Erityisesti maailmancupista Ranta koki saaneensa hyvin oppia tulevaisuuteen.

  • Katsoisin, että tavoitteet täyttyivät. Nousin selkeästi siihen miesten A-maajoukkueporukkaan vielä vahvemmin mukaan. Vaikka mitalia ei nyt nuorten kisoista tullut, niin siinä oltiin ihan kynnyksellä, eikä ollut isosta erosta enää kiinni. Tärkeää oli myös, että kausi oli nousujohteinen, Ranta pohtii.

Olympialaiset tähtäimessä

Parhaimmillaan Ranta sijoittui talven aikana maailmancupissa 62:nneksi Nove Meston pikakilpailussa. Takaa-ajopaikka jäi kauden aikana niukasti, vain muutaman sekunnin erolla saavuttamatta.

  • Koen, että sijoituksellisesti varsinkin maailmancupiin on ensi talveksi paljon annettavaa. Suorituksellisesti tavoitteena on ottaa kärkeä hiihtovauhdissa enemmän kiinni ja tietysti haluan myös saada tehtyä vielä enemmän nolla-ammuntoja.

Pidemmällä tähtäimellä Rannan tavoitteessa siintää vuoden 2022 Pekingin olympialaiset.

  • Pekingissä menestyminen on iso tavoite. Lasken menestymiseksi podium-paikat, sillä muilla sijoituksilla ei ole hirveästi merkitystä arvokisoissa.

Painin kautta ampumahiihtoon

Ranta löysi ampumahiihdon pariin vuonna 2009. Ensimmäinen puraisu tapahtui ala-asteella, jolloin tuusulalainen pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan lajia. Lopulta yläasteelle siirtyessä seuraharjoituksiin houkutteli mukaan sählykaveri Anton Pyssysalo.

  • Antonin kautta tulin kokeilemaan ampumahiihtoa treeneihin. Meillä oli myös hyvä vetäjä ja sitä kautta innostuin lajiin lopulta kunnolla mukaan.

Rannan tie ampumahiihdon pariin ei ole silti se kaikista perinteisin. Ennen ampumahiihtoa Ranta kilpaili aktiivisesti painissa.

  • En lopulta kauheasti tykännyt painonpudotuksesta, jota painoluokkalajissa harrastetaan ja ampumahiihto tuntui ulkoilmalajina kivemmalta, Ranta naurahtaa.

Laatua painottamalla maailman huipulle

Lukioiässä Ranta ajatteli ensimmäistä kertaa, että haluaisi yrittää lajissa maailman huipulle. Yläasteella urheilu jousti vielä koulun tieltä, mutta Mäkelänrinteen urheilulukiossa Ranta pystyi harjoittelemaan jo tavoitteellisemmin.

Viimeiset viisi vuotta Rannan valmennuksesta on vastannut Vesa Lehtimäki. Voima ja liikkuvuuspuolella mukana on kahden vuoden ajan ollut Jari Nordblom.

  • Ollaan valmentajien kanssa tiiviisti tekemisissä. Talven mittaan aina kun tulin maailmalta Suomeen, käytiin Vesan kanssa heti katsomassa ammuntaa, että onko perusasiat hallussa.

Hyvänä ampujana tunnettu Ranta harjoittelee ammuntaa 5-6 kertaa viikossa. Laukauksia kertyy vuodessa noin 12 000.

  • Ei varmastikaan eniten laukauksia maajoukkueesta, mutta painotetaan laatua. Tarkoitus on, että toistoja tulee useasti viikossa, mutta kerralla vähän vähemmän.

Ranskalaisilta mallia ammuntaan

Ampumapaikka-ajoissa Ranta onnistui olemaan maailmancupissa kauden aikana useamman kerran kolmen parhaan joukossa. Nopea ammunta on kehittynyt pienestä pitäen kilpailuhenkisyyden kautta.

  • Pienempänä halusin aina olla nopein kaikessa ja sama ajatus tuli siihen ammuntaankin. Halusin olla siinäkin aina porukasta kaikista nopein ja nopeus kehittyi sitä kautta.

Kevään ammuntaharjoitteluun Ranta on ottanut mallia ranskalaisilta.

  • Tarkoitus on ampua rata-ammunnanomaisempaa treeniä; yksi laukaus kerrallaan, eikä aloiteta mitään ampumapaikkatoimintaa vielä keväällä. Noin neljä viikkoa harjoituskauden alusta ammutaan pelkästään yksittäisiä laukauksia, että saa sen ammuntatapahtuman kuntoon. Sen jälkeen aletaan katsomaan muuta siihen päälle.

Ammunnassa Ranta on jo hyvällä tasolla, mutta kehitettävää löytyy edelleen fyysisellä puolella. Nuorten kisoissa Rannan hiihtovauhti oli kuitenkin kauden aikana jo kärkitasoa.

  • Kestävyyden puolella on kehitettävää, jotta jaksaisi tuoda sen hyvän alkuvauhdin, mitä pystyin miesten kisoissa tällä kaudella näyttämään, loppuun asti. Oman ikäisissä vauhti jo riittää, muttei vielä miehissä, Ranta tiivistää.

Menestyminen motivoi

Ranta kokee saaneensa onnistuneesta kaudesta läjäpäin motivaatiota kesäharjoitteluunsa.

  • Kyllä se motivoi, että on onnistunut noin hyvin ja näkee, että pystyy kilpailemaan siellä kärjessä ja kärkisijoituksista. Meillä on Suomessa nyt hyvä miesporukka, pystymme treeneissä hyvin sparraamaan toisiamme ja tullaan sieltä tasaisen varmasti ylöspäin koko ajan.

Tuusulan ampumahiihtostadionin kupeesta kotoisin olevan Rannan on voinut syksystä alkaen bongata harjoittelemasta myös Imatralla.

  • Aloitin syksyllä opiskelut Ville Räikkösen jalanjäljissä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden linjalla. Hiidensalon Ollin kanssa vitsailtiinkin koko kausi, että harrastetaan opiskelua tässä urheilun ohella, jo 50 opintopistettä tahkonnut Ranta virnistää.

Treenit ensi kautta varten käynnistyvät Rannan osalta toukokuussa. Sillä välin on tarkoitus palautua kilpailukaudesta, nauttia teekkareiden vapusta ja golfata.

Sen jälkeen on taas useampi kuukausi aikaa tehdä hyviä asioita ensi kautta varten, Ranta päättää.